Kunta voi jatkossa entistä paremmin hyödyntää paikallista energiaa ja muutakin paikkakunnan omaa tuotantoa. Hankintalaki on juuri muuttunut niin, että tavaroiden ja palveluiden hankintojen kansallinen kynnysarvo nousi 60 000 euroon nykyisen 30 000 euron sijaan. Entistä suurempien ostojen hankinnasta kunta voi siis päätyä suosimaan paikallista, vaikka hinta olisikin korkeampi. Lopputulos on silti silti kunnankin kannalta taloudellisesti järkevin, jäähän paikallisen yrityksen ja usein työntekijöiden verotulot paikkakunnalle.

Isommissakin hankinnoissa hankintalaki antaa hinnan lisäksi kunnalle oikeuden tehdä hankinta tarjousten pohjalta kokonaistaloudellisesti edullisemmasta tuotteesta tai palvelusta. Vertailuperusteina hinnan lisäksi ovat silloin esimerkiksi laatu, ympäristöystävällisyys, käyttökustannukset, eettisyys ja sosiaaliset näkökohdat.

Esimerkiksi kouluruoan lisäksi voidaan kaikissa ruokapalvelun hankinnoissa huomioida lähituotanto. Kunta voi olla yhdistysten ja kauppojen kanssa vähentämässä hävikkiä ja jakamassa ylijäämäruokaa sitä tarvitseville. Kiertotalouden täydentää biojätteiden kaasuttaminen liikenne- ja lämmitysenergisaksi ja lisäksi ravinteet saadaan takaisin peltoon.