Kunnanvaltuusto kokoontui 20.4.2020 historialliseen kokoukseen, jossa tehtiin digiloikka kunnanvaltuuston kokoustamisessa. Kyseessä on tänä keväänä ollut suorastaan digikolmiloikka, joka on ulottunut kouluista monien työelämään ja ihan kaikkien perhe-elämään – niin myös tänne kunnalliseen päätöksentekoon. Kiitos hyvän hallintosääntömme ja viranhaltijoiden teknisen osaamisen tämän etäosallistumisen mahdollistamisesta.

Henkilökertomusta lukiessa havahduin siihen, että tällä valtuustokaudella vasta nyt, mutta onneksi edes nyt, Joutsa on saanut kaikki auki olleet johtavien viranhalijoiden paikat täytettyä. Voisi sanoa, että viime hetkellä ennen tämän poikkeustilan syntymistä. Mielestäni poikkeusolojen johtoryhmä on hoitanut työnsä mallikkaasti ja pitänyt kunnanhallituksen ajan tasalla.  Hyvä näin.

Kunnan kokonaishenkilöstömäärä on noussut neljällätoista. Uusia työtehtäviä on epäilemättä  perustettu tarpeeseen, valtiokin lataa kunnille uusia tehtäviä. Kuten hallintojohtaja Hokkanen totesi, luku hiukan elää vuositasolla ja siihen vaikuttavat mm. eläköitymisten ajoittuminen loppuvuoteen, kun uusi henkilö on jo valittu tehtävään.

Toinen asia, johon jo kunnanhallituksessa kiinnitimme huomiota oli sairauspoissaolojen kasvu. Nyt asiaan saatiin hallintojohtajalta selvitys. Kyseessä oli virhe vuoden 2018 osalta. Virheellisesti 2018 sairaspoissaolot oli kirjattu työpäivinä, vaikka, kuten vuoden 2019 kohdalla, sairaspoissaolot olla ilmoitettu kalenteripäivänä. Kasvua ei siis ollut ja asia korjataan henkilöstökertomukseen.

Käytin alla olevan puheenvuoron kuntastrategiasta

Uusi kuntastrategia on hyvä, kiitos kaikille asian valmisteluun osallistuneille! Jotain vanhaa, jotain uutta,  jotain lainattua, jotain sinistä. Tämä toisessa yhteydessä paljon käytetty sanonta sopii minusta hyvin uuteen strategiaamme. Vanhaa on palveluihin, hyvinvointiin ja talouden hoitoon panostaminen, uutta digitalisaation, osallistamisen ja ilmastonmuutoksen parempi  huomioiminen, tulevaisuudesta varastettua sote-uudistuksen ennakointi ja sinistä tietenkin puhtaat vedet, järvemme ja jokemme, puhdas asuinympäristö ja monimuotoinen luontomme.

Jatkossa toivon strategian muodostuvan entistä paremmin arkiseksi työvälineeksi, johon tehtävät päätökset ja suunnitelmat peilataan. Kun valintoja joudutaan tekemään, strategiasta löytyy selkänojaa niiden perusteeksi.

Vuoden päästä aloittava valtuusto toivottavasti voi sitoutua tähän sitten jo lopettaneen valtuuston tekemiin linjauksiin.

Viimeisenä asiana käsiteltiin Mieskonmäen koulun lopettaminen. Käytin seuraavan puheenvuoron.

Joutsassa kaikki arvokas on lähellä on mielestäni hyvä, positiivinen viesti vasta hyväksytystä strategiastamme. Mikä sitten on lähellä? Onko yhtenäiskoulu miekonmäkeläiselle lapselle ’lähellä’ tai riittävän lähellä? Ainakin Mieskonmäen koulun lasten ja heidän vanhempiensa mielestä ei ole. Olen heidän kanssaan samaa mieltä. Mielestäni sivistystoimenjohtaja on tehnyt seikkaperäiset, virkansa edellyttämät selvitykset. Ymmärrän myös kunnan taloudelliset paineet. Mutta luottamushenkilölle  kyseessä on  arvovalinta. Päätettävänä ei ole vain koulun lopettaminen. Siellä toimii niin kirjasto kuin kansalaisopisto ja monet kylän yhteiset toiminnot. Se on kylän sydän. On lukemattomia kertoja nähty, että kun koulu lähtee, kylä ja koko ympäröivä alue kulkee kohti nopeaa näivettymistä.

Meillä on strategisena painopistealueena lasten ja perheiden palvelut. Lapsille tämä koronakevät on ollut erityisen raskas. Nyt jos koskaan paluu tuttuun ja turvalliseen kouluun pitää taata kaikille. Kannatan sitä, että Mieskonmäelle myönnetään kahden vuoden jatkoaika. Siten toteutamme myös uutta strategiaamme käytännössä.

Äänestyksessä koulun lakkauttamisen puolesta äänesti 13 valtuutettua ja kahden vuoden jatkoajan puolesta 12 valtuutettua. Iso pettymys!

Kunnan talous nousi moneen otteeseen syyksi koulun lopettamiselle. Joidenkin mukaan kylä pärjää elävänä ilman kouluakin. Ajellessani usein Rutalahden kautta Jyväskylään on surullinen näky Rutalahden rapistuva koulurakennus. Kaksi kunnan omistamaa koulua seisoo tyhjillään. Jospa ne tarpeettomina myytäisiin pois ja sillä rahalla olisi  vielä  annettu toimivalle koululle mahdollisuus. Pelkästään urheilukentän kylmävaraston rakentamiseen on varattu 140 000€ ja maata hankitaan jatkuvasti (varaus 500 000€/v), vaikka esim. Oravakiven alueen miljoonainvestointi ei tunnu tuottavan kunnalle mitään tulovirtaa.

Osallistuin viime viikolla webbinaariin, jossa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio alusti kuntien talousnäkymistä. Pääosalla kuntia talous oli jo ennen koronakriisiä kovien haasteiden edessä osin verokorttiuudistuksen ja tulorekisterin vuoksi, mutta myös lisääntyneet tehtävät ja väestön ikärakenne ajavat Suomen kuntia talousahdinkoon. Jatkuvasti lisääntyneet verovähennykset syövät kunnallisveron tuottoa.

Joutsan taloustilanne seuraa yleistä kehitystä, mutta on melko vakaalla pohjalla moneen muuhun kuntaan verrattuna. Korona-ajan haasteet koskettavat niin meitä, kuin kaikkia kuntia Suomessa ja ympäri maailmaa. Valtio on luvannut kompensoida kunnille siitä aiheutuneet lisäkustannukset. Tilannetta helpottaa, että valtio saa lyhytkestoista lainaa nyt jopa negatiivisella korolla.

Itse luotan maaseudun tulevaisuuteen, jopa sivukylien mahdollisuuksiin houkutella uusia asukkaita, veronmaksajia. Koronan jälkeen nähdään, joko monien ilmaisema halu muuttaa kirjat ympärivuotiseen asumiseen jo nyt käytössä olevalle mökille tai muuttaa omavaraiselle pientilalle maaseudun luonnonrauhaan. Valitettavasti yksi vetovoimatekijä, Mieskonmäen kyläkoulu on poistunut Joutsan työkalupakista.