Paikallislehti Joutsan  Seudun (13.5.2020) Sattumia-palstan Tasainen äänestys   innoittamana päätin hieman  käydä läpi Mieskonmäen koulun lopettamisen vaiheita Joutsan kunnan päätöksenteossa ja pohdiskella minäkin. Lisäsin äänestystaulikkoon valtuutettujen puoluekannan, joka lehdestä puuttui. Näin lukija voi itse tehdä helpommin johtopäätöksiä ja jopa pohtia salaliittoteorioita.

Mieskonmäen koulun lopettaminen on puhuttanut koko valtuustokauden, kun oppilasmäärä on keikkunut aiemmin päätetyn lopettamisrajan – 18 oppilasta – alapuolella. Talouden tasapainottamista selvitellyt konsultti Perlacon mm. toi sen esille ’perinteisenä’ kuntien säästökohteena.

Suomessa oli 1990-luvulla peruskouluja 4900, nyt 2200. Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolan mukaan Suomen kyläkouluista on lakkautettu viimeisten 30 vuoden aikana jo noin 94 prosenttia. Trendi on perustaa suuria kouluja pienten tilalle.

Tietysti myös ikäluokat ovat pienentyneet ja väki muuttanut keskuksiin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Mutta onko suunta muuttumassa?

22.10.2019 hyvinvointi- ja sivistyslautakunta (jatkossa hysla), hyväksyi yksimielisesti vuoden 2020 talousarvioehdotuksen omalta osaltaan. Vihreiden lautakunnan varajäsen ei osallistunut tähän kokoukseen. Valtuusto 16.12. palautti asian takaisin lautakuntaan uudelleen valmisteltavaksi seuraavalla muotoilulla: Tapio Kyröläinen esitti toimenpidealoitteen kunnanhallitukselle Mieskonmäen kouluun liittyen. Kalevi Fredin, Jarmo Liukkonen ja Lea-Elina Nikkilä kannattivat esitystä. Toimenpidealoite on pöytäkirjan liitteenä nro 8. Valtuusto päätti jättää asian hyvinvointi- ja sivistyslautakunnan valmisteltavaksi.

Onneksi tuo kyseinen valtuuston kokous taltioitiin kunnan youtube-kanavalle, joten voin itsekin tarkastaa, miten tuo valtuuston päätös syntyi. Tapio Kyröläinen (kesk) ehdottaa toimenpidealoitteessa Mieskonmäen koulun toiminnan jatkamisen selvittämistä kahden vuoden jatkoajan turvin (tallenteessa alkaa ajassa 55 min). Jussi Lehtonen (ps) kysyi tarkennusta siitä, miksi vasta nyt on käynnistynyt toimet ja hanke kylän asukashankinnasta. Kyröläisen vastauksen jälkeen Iiris Ilmonen esitti ammatillisisissa oppilaitoksissa opiskeleville läppäreiden hankkimista. Kohdassa 1.01 Kalevi Fredin kannattaa Kyröläisen esitystä, mutta tallenteen ääni pätkii niin, että on vaikeaa saada selvää, esittääkö hän koululle jatkoaikaa. Sen jälkeen Jarmo Liukkonen pitää ansiokkaan kannatuspuheenvuoron koulun puolesta.

Keskustelu jatkuu ’läppäripuheenvuoroilla’. Kohdassa 105 palaan vielä Mieskonmäki asiaan. Jo vihreiden ryhmäpuheenvuorossani (47:30 min) toin esiin perusteeni koulun jatkoajalle. Kun seuraa tallennetta kokouksesta, jää epäselväksi, esitettiinkö siinä Mieskonmäelle kahden vuoden jatkoaikaa, josta olisi pitänyt äänestää, vai kannatettiinko Kyröläisen toimenpidealoitetta, jonka mukaan pitää selvittää koulun jatkomahdollisuuksia. Valtuuston puheenjohtaja Heikki Kuurne (kesk) teki esityksen, että Kyröläisen aloitteen mukaisesti asia palautaan valmisteluun ja näin valtuuston päätös syntyi. Jäin pohtimaan, että oliko tavoitteena välttää äänestys asiasta tässä vaiheessa. Miksi Kyröläinen ei tehnyt selvää esitystä koulun jatkoajasta?

Me vihreät vastustimme ainoana valtuustoryhmänä koulun lopettamista systemaattisesti. 11.2. hyslan kokouksessa asia oli siis valtuuston palauttamana uudelleen käsittelyssä. Harvinaisen varamiehisenä kokoontunut lautakunta pitäytyi aiemmassa päätöksessään. Marianne Luukkasen (vihr) esitys koulun jatkoajan myöntämisestä ei saanut kannatusta. Valtuutetuista lautakunnan kokoukseen osallistuivat puheenjohtaja Leo Niinikoski (sd) ja Ari Aapro (kok).  Valtuutetuista Otto Takala ja Jouko Tarkkanen (kesk) sekä lautakunnan varsinainen jäsen Ulla Tommola (kesk) olivat poissa eikä päätöstä tehtäessä keskustan edustajista ollut paikalla kuin vj Matti Tuukkanen, kun vj Hyönenkin poistui ennen kyseistä pykälää.

Kuten taulukosta voi havaita, Jarmo Liukkonen (kesk) oli muuttanut kantansa kunnahallituksen käsittelyyn mennessä ja Kalevi Fredin ainona oli pois valtuuston kokouksesta, jossa päätös tehtiin. Hänen varallaan ollut Pekka Hytönen (kesk) kyllä-äänellä oli ratkaiseva naula  Mieskonmäen koulun arkkuun.

PS. Kangasniemen valtuusto päätti kahden kyläkoulun lopettamisesta. Itä-Suomen hallinto-oikeus on 13.5.2020 kumonnut Kangasniemen kunnanvaltuuston 16.12.2019 tekemän päätöksen lakkauttaa Äkryn ja Otto Mannisen koulut. Päätös on kumottu johtuen mm. siitä, että päätöksenteossa ei ole varattu riittäviä vaikuttamisen mahdollisuuksia kuntalaisille eikä kouluverkkoselvityksessä ole ollut riittävästi tietoa valtuutettujen päätöksenteon tueksi.

16.12.2019 valtuustonkokouksessa vihreä valtuustoryhmä esitti, että kouluverkkoselvitys palautetaan valmisteluun ja selvitetään vaikutukset tarkemmin. Esityksemme kuitenkin hävisi äänestyksen 6-20.

Oman arvioni mukaan Joutsassa sivistystoimenjohtaja Mika Sirkka teki hyvät, riittävät taustamateriaalit.

Puheet keskittämistä ajavista, maaseudun autioittavistä cityvihreistä olisi jo ainakin näissä kunnissa lopettaa.

Äänestykset Mieslonmäestä valtuustossa ja kunnanhallituksessa

Valtuusto	Valtuusto 16.12.	Hallitus 23.3.	Valtuusto 20.4.
Kuurne Heikki, pj, KESK			K (lopetetaan)
Lehtonen Jussi, 1. vpj, PS			K
Teppola Teresa, KOK, 2. vpj			E (ei lopeteta)
Aapro Arii, KOK			K
Fredin Kalevi, KESK	kannatus		POISSA
Hautakangas Jouni, KOK			E
Hovila Sari, KESK		E (ei lopeteta)	E
Hännikäinen Timo, KOK			E
Ilmonen Iiris, KOK		K (lopetetaan)	K
Kaistinen Saku, PS			E
Kallioinen Matti, KD			K
Kyröläinen Tapio, KESK	aloite		E
Liukkonen Jarmo, KESK	kannatus	K	K
Niinikoski Leo, SDP		K	K
Nikkilä Lea-Elina, VIHR	kannatus	E	E
Oksanen Petteri, KOK		POISSA	K
Peltonen Niilo, KESK		K (pj ratkaisi)	E
Peltoniemi Eero, SDP			K
Reinikainen Katri, KESK			E
Salonen Maija, KESK		E	E
Solatie Ari, SDP			K
Suomalainen Keijo, SDP		E	E
Takala Otto, KESK			E
Tarkkanen Jouko, KESK			K
Tupala Arto,  KESK
Varajäsenet
Pekka Hytönen, KESK			K