Joutsan vihreät järjestivät ’kaavakävelyn’ 18.5. Kuljimme pitkin poikin kylän keskustassa ja Myllykosken upeissa maisemissa. Kävelyn aikan syntyneet ideat ja sen kirvoittamat ajatukset olivat osaltaan muokkaamassa lausuntoamme, johon vahvimman panoksen antoi Sari Nummelan perehtyneisyys kuntakeskuksemme historiaan, nykytilaan ja tulevaisuuden visioon.

Lausunto 

Joutsan kirkonkylän osayleiskaava

Joutsan Vihreät ry lausuu kaavaesityksestä seuraavaa.

Yleistä

Joutsan kirkonkylän kehittämisessä keskeistä on asukkaiden turvallisen ja viihtyisän asumisen edellytysten luominen lähellä palveluja. Toisaalta sijainti valtatie 4:n varrella luo mahdollisuuksia houkutella ohi ajavasta liikennevirrasta ihmisiä käyttämään Joutsan palveluja ja tutustumaan houkuttelevaan kuntakeskukseen.

Joutsan näkökulmasta valtatie 4 kehittäminen tulee toteuttaa niin, että pitkämatkaisen liikenteen lisäksi paikallisliikenteen sujuvuus ja turvallisuus taataan. Lisäksi Joutsan palvelujen helppo saavutettavuus ja houkuttelevuus tulee huomioida suunnittelussa.

1. Viihtyisää asumista, uudet alueet

Joutsassa on ekologisesti ja maisemallisesti rikas taajamaympäristö, jota kannattaa vaalia. Monimuotoinen ympäristö ja lähiluonto parin korttelin päässä luovat asumiseen viihtyvyyttä ja vaikuttavat positiivisesti asuntojen arvoon. Alueelle tyypillisten kulttuuristen piirteiden säilyttäminen tekee maisemasta mielenkiintoisen sekä paikallisille että vierailijoille.

Uusien asuinalueiden kohdalla olisikin hyvä välttää liian täyteen rakentamista ja jättää alueille enemmän lähiviheralueita sekä avoimia tiloja. Kaupungeissa rakennettua ympäristöä rytmittävät puistot, torit ja aukiot, joita löytyy aina muutaman korttelin säteellä. Joutsassa, paikallinen historia huomioiden, peltoaukea korvaisi luontevasti toriaukion, joten kaikkia kylän peltoja ei tulisi rakentaa umpeen. Oman kodin lähistöltä löytyvät metsiköt, pellot, ulkoilupolut ja helpot reitit rantaan houkuttelevat asukkaita liikkumaan, nostavat asuinalueen viihtyisyyttä sekä lisäävät maiseman ja luonnon monimuotoisuutta.

ESITYS 1.1

• Peltolan uusi asuinalue

Rakentamattomille pelloille kaavoitetaan hieman enemmän alaa kerrostaloasumiselle, vaikka se juuri nyt ei olekaan kysytyin asumismuoto, sillä rakentamattona se palvelee viheralueen laajennuksena. Varsinainen viheralue kaavoitetaan myös laajemmaksi. Lähistön erilaisissa asumispalveluissa on paljon vanhuksia tai muutoin vaikeasti liikkuvia, joiden itsenäinen ulkonaliikkuminen on hankalaa tai ulkoilu täysin toisten ihmisten varassa. Ulkoilun helpottamiseksi viihtyisää luontoympäristöä olisi hyvä löytyä lähikorttelista. Viheralueella voisi olla metsikköä/peltoa/puistoa tai viljelypalstoja. Viljelypalstat palvelisivat niitä kerrostaloasukkaita, joilla ei ole omaa pihaa.

Loppuosa peltoalueesta voitaisiin kaavoittaa luonnoksen mukaisesti pientaloalueeksi.

ESITYS 1.2

• Koulumäen asuinalue Pertunmaantien varrella

Asumis- ja matkailukäyttöön kaavoitetaan ainoastaan pellon taka-osa. Jättämällä Pertunmaantienpuoleinen etuosa avoimeksi peltoalueeksi vältetään liian tiivis, koko maiseman peittävä mattomainen rakentaminen, ja luodaan monimuotoista kylän historiaa arvostavaa maisemaa. Yhdessä Valklammen luonnonsuojelualue; suo, sen vieressä oleva metsäinen ulkoilumaasto ja säästettävä peltoalue muodostaisivat myös ekologisesti rikkaan kokonaisuuden.

ESITYS 1.3

• Sillanlahden länsiranta

Rantaan kaavailtu asuinalue tulee kokonaan poistaa kaavasta. Alue tulee säästää arvokkaaksi luonnon ja virkistyskäytön alueeksi. Asuinalue tulee vähintäänkin suunnitella paremmin Sillanlahden rikkaat luontoarvot huomioivaksi erityisesti suunnitellun tien rannan puoleisella osalla. Pohjukan rakentamaton alue tulee ainakin ulottaa pidemmälle länsirannalla varsinkin siinä tapauksessa, että jonkinlainen rantarakentaminen sallitaan. Rakentaminen rannalle tulee sallia ainostaan AP-1 tyyppisellä merkinnällä, joka säätelee rakentamisen etäisyyttä rantaviivasta sekä rakennusten määrää.

2. Uudet työpaikka-alueet

Uudet työpaikkaalueet on sijoitettu hyvin liikenteen solmukohtiin. Niiden saavuttavuuteen turvallisesti pyörällä ja jalan tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Uudet työpaikka-alueet tullevat lisäämään jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrää alueiden läheisyydessä.

ESITYS 2.1

• Koko Pertunmaantien osuudella olisi hyvä olla jalankulku- ja pyöräilytie turvallisen liikkumisen takaamiseksi. Tieosuus on mäkinen ja paikoin jalankulkijoiden sekä pyöräilijöiden näkyvyys autoilijoille heikohko varsinkin pimeään aikaan.
• Valtatie 4 varrella sijaitsevan työpaikka-alueen uudistien yhteyteen tulisi suunnitella myös jalankulku ja pyöräilyväylä.

3. Matkailun ja virkistyksen edistäminen

Etelästä 4-tietä Joutsaa lähestyttäessä avautuu upea järvimaisema. Sillan vasemmalla puolella on monimuotoinen viljelyalue ja oikealla kylä avoimine rantoineen ja rakennettu ympäristö vanhoine siltoineen. Nämä tulisi säilyttää.

Kaavaselosteessa on sivulla 27 mainittu yleiskaavan tekoa ohjaavan Keski-Suomen maakuntakaavan tavoitteet, jossa kohdassa muut maakunnalliset tavoitteet on todettu keskeisiksi ”Valtatien 4 varren hyödyntäminen matkailualueena-Ulkoilureittien kehittäminen.”

ESITYS 3.1

Vanhan ja uuden sillan välinen ranta-alue kaavoitetaan viheralueeksi niiltä osin, kun sitä ei ole vielä rakennettu, ja pidetään kuntalaisten yhteisessä käytössä. Suojelualuetta ei lakkauteta.

Valtietie 4:n, Pertunmaantien ja Jousitien rajaama alue tulisi olemaan huomattavan laaja rakennettu alue ilman lähiviheraluetta ja ulkoilureittiä. Kaavaan suunniteltu viheralue kulkee ojan päällä Rantatien ja rannan välillä. Alueella asuu paljon ikääntynyttä väestöä, jolle Valklammen tai Rautamäen ulkoilualueet ovat vaikeasti saavutettavia. Taajaman alueella olisi hyvä myös turvata kaikille helppo pääsy veden äärelle. Weanderinniemen venevalkaman, mattojenpesupaikan ja uimarannan muodostama alue on lähistön asukasmäärään nähden riittämätön rannan viheralueeksi.

ESITYS 3.2

Huttulanranta-Perttulanoja-Jousitie

Kulttuuri- ja luontopolku (2 km) asukkaille ja 4-tieltä pysähtyjille

REITTI

Lähtö Huttulan parkkipaikalta, (jossa kartta ja mukaan otettava esite Joutsan palveluista ja tonteista).

* ranta,( jossa voisi olla koirien uimapaikka)

* Tokerontie

* pellon reunapolku. Pelto (172-402-4-675) soveltuisi luonnon monimuotoisuuskohteeksi niittynä, jota lampaat kesäaikana laiduntaisivat

* Perttulanojan luonnonsuojelualeen läpi polku siltoineen (verkko puretaan ja lisätään penkkejä ja opasteita)

* uimaranta, (jossa erikseen koirien uimapaikka)

* Venetie – Nuokuntie

* Jousitie: valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö

* Yhdystietä takaisin Huttulaan

4. Luonnon ja lajien suojelun kannalta tärkeät alueet

Myllykosken ja Sillanlahden alue

Luontoselvityksen mukaan Luontoarvoiltaan kaava-alueen merkittävimpiä alueita on Sillanlahti, jonka rannoilla on tavattu valkoselkätikkaa VU* sekä liito-oravaa Dir IV, NT. Lahdella lisääntyvät jo aiemmin mainitut lampikorentolajit ja se on myös viitasammakon merkittävä kutupaikka. Lahden länsireunassa esiintyy harvaa vesiruovikkoa ja isoulpukkaa; pohjukka on kasvillisuudeltaan rehevin. Itäreunassa on omakotitaloja ja kesämökkejä, mutta länsireuna on rakentamaton.

Myllykosken pohjoispuolelle Sillanlahteen on merkitty uusi pientalovaltainen asuinalue. Se pitää poistaa tai rajata niin, että luontoselvityksessä esiin nostetut suojeluarvot säilyvät. Ks. Esitys 1.3

5. Rakennettu ympäristö ja kulttuurimaisema

Joutsassa on valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita kulttuurihistorillisia rakennuksia sekä maisemia, jotka tulisi säilyttää.

Osallistamissuunnitelman sivulla 10 on ote maakuntakaavasta: “Joutsan taajama ja sitä ympäröivät ranta-alueet kuuluvat kulttuuriympäristön vetovoima-alueeseen. Alueen kehittämisessä tulee hyödyntää kulttuuriympäristön monimuotoisuutta. Alueidenkäytön suunnittelulla edistetään kulttuuriympäristöjen kestävää käyttöä ja hoitoa.”

Osayleiskaavan maisemaselvityksessä sivulla 3 todetaan seuraavaa:

“Pohjoisranta on tasaisempaa harjujakson länsipuolella, missä on ollut laaja ja vesistöä kohti laskeva peltoalue, joka on keskustan kasvamisen myötä rakentunut lähes kokonaan. Valtatien 4 länsipuolisen Huttulan tilan rantapellot edustavat vielä tilannetta, joka oli ennen kantatien oikaisua eli nykyisen valta-tien 4 rakentamista sekä siitä seurannutta muutosta yhdyskuntarakenteessa. Lisäksi Ala-Huikkalan viereisen ojapainanteen ympärillä on säilynyt peltoaukeaa.”

Kaavaselosteessa sivulla 16 kerrotaan: “Isojakokartan mukaan kylän asutus ja pellot olivat 1700-luvulla keskittyneet suurelta osin Joutsansalmen ja Iso-Valkjärven väliin. Vielä isojaon aikaan nykyisen kirkonkylän alueella oli vain muutamia taloja: nykyinen kirkonkylä on rakennettu Kämppilän, Huttulan, Hulikan ja Tokeron kantatalojen maille.

Ajalta ennen 1800-lukua ei varmuudella ole säilynyt rakennuskantaa nykyisen keskusta alueella, mutta osa Huttulan päärakennuksesta on oletettavasta 1700-luvulta. Huttulan tilakeskus on säilynyt alkuperäisellä sijainnillaan ja sen viereinen Mämmilän tila on muodostettu Kämppilän kantatilasta.”

Jousitien osalta maisemaselvityksessä (s. 7) todetaan näin:

“Jousitie muodostaa yhtenäisen tienäkymän kirkon ja Joutsansalmen välisellä tieosuudella. Vanhimmat liiketalot raitin varrella ovat 1910-luvulta. 1930-luvulta lähtien rakennetut liike- ja pankkirakennukset reu-nustavat katutilaa niin, että muodostuu selkeä, rakennusvolyymeiltään yhtenäinen raittinäkymä. Tämän vaiheen rakennuskanta on yleensä jo hävinnyt kirkonkylistämme 1960- ja 1970-luvulla rakentuneen uudenlaisen liikerakentamisen tieltä.

Joutsan Jousitien keskusraitti on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) ja suojeltua rakennusperintöä.”

ESITYS 5.1

Huttulan/Mämmilän rantapelto merkitään kokonaisuudessa MA merkinnällä ja jätetään rakentamisen ulkopuolelle sen kulttuurihistoriallisen, maisema- ja luontoarvojen vuoksi.

Alue rajautuu Angesselkä-Puttolanselkä Natura-alueeseen (FI0900143), jonka linnustoon rantarakentamisella olisi vaikutusta ottaen huomioon, että myös vastarannalle Ruosteniemeen on kaavoitettu asuinalue.

ESITYS 5.2

Jousitien arvokkaan kokonaisuuden säilyttäminen/parantaminen laajentamalla suojelumerkintä koskemaan vanhan sillan alue aina Karimäen rantaan saakka sekä toisessa päässä merkitsemällä Jousitien molemmat puolet suojelluiksi Työväentalolle asti. Vaikka Työväentaloa vastapäätä olevilla rakennuksilla ei ole suojeluarvoa, olisi kaavan hyvä suojata historiallista miljöötä sellaisessa tapauksessa, että rakennukset puretaan ja tilalle ryhdytään rakentamaan uutta.

Joutsassa 11.6.2020

Joutsan Vihreät ry

Lea-Elina Nikkilä, puheenjohtaja