Mielipidekirjoitukseni Joutsan Seudussa 1.7. ja Keskisuomalaisessa 29.5. 

Tuuli tuo, tuuli vie

Päätoimittaja Markku Parkkonen kirjoitti pääkirjoituksessa (JS 24.6.) otsikolla Tuulella ei ole ystävää. Hän aivan oikein kertoi minun vastustavan Salolan tuulivoimalan perustamista Putkilahden valtakunnallisen maisema-alueen ja Päijänteen tuntumaan. Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry:n puheenjohtajan ominaisuudessa kirjoitin Keskisuomalaiseen 29.5.2020 (koko kirjoitus luettavissa tämän jutun alla) julkaistun Väärä paikka tuulivoimaloille mielipidekirjoituksessa, että Salolan tuulivoimahanke sijoittuu suurelta osin yhdelle Keski-Suomen ns. hiljaisista alueista. Tuulimyllyt näkyisivät kansallispuiston kaikille keskeisille reiteille ja laavuille. Kyseinen tuulimyllyjen alue, Hauhanpohja-Yläsydänmaa, on nostettu Keski-Suomen liiton tekemässä selvityksessä yhdeksi merkittävimmäksi hiljaiseksi alueeksi koko Keski-Suomessa.  Se menetettäisiin lopullisesti myllyjen, huoltotien ja voimalinjan alle. Voimaloiden kokonaiskorkeus on lähes 300 metriä ja ne sijoitettaisiin korkeiden mäkien laelle! Maisemavaikutukset ulottuisivat laajalle Päijänteelle ja olisivat haitaksi matkailuelinkeinolle, joka tukeutuu nimenomaan hiljaisuuteen, monimuotoiseen luontoon ja kulttuurimaisemaan. 

Tuossa mielipidekirjoituksessa en paneutunut energiapolitiikan kiemuroihin, mutta kun päätoimittaja nosti sen pääkirjoituksessaan esiin, perustelen nyt vihreänä kunnanvaltuutettuna ajatuksiani tuulivoimasta osana Suomen energiapalettia. Parasta energiaa ympäristön ja luonnon kannalta on säästetty energia. Älykkäät sähköverkot, parempi tekniikka ja sen viisas käyttö tuovat kuitenkin vain osaratkaisun. Siksi on punnittava eri vaihtoehtojen monia hyviä ja huonoja puolia.

Ikirouta sulaa Siperiassa ennen näkemättömän helteen alla ja me suomalaisetkin olemme saaneet monien mielestä enemmän kuin tarpeeksi hellettä. Ilmastonmuutos on konkretisoitunut jokaiselle. Työhön sen torjumiseksi on pakko panostaa erityisesti energiasektorilla. Fossiiliset uusiutumattomat polttoaineet, kuten kivihiili, öljy ja turve pitää korvata uusiutuvilla. Myöskään uusiutuvan biomassan, kuten puun polttoa ei voida loputtomiin lisätä. Puusta tulisi valmistaa entistä enemmän pitkäkestoisia tuoteita, kuten taloja ja huonekaluja. Näin puun hiili säilyy pitempään pois lämmittämästä ilmastoa.

Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta parempia vaihtoehtoja ovat aurinko-,  tuuli- ja ydinvoima, joista erityisesti kahta viimeksi mainittua Suomessa tällä hetkellä rakennetaan merkittävästi lisää. Kumpaankin liittyy myös  ongelmia. Ydinvoimalaonnettomuudet mm. Tšernobylissä ja Fukushimassa ylläpitävät ymmärrettävää pelkoa ydinvoiman turvallisuudesta samoin kuin uraanipolttoaineen käsittely ylipäätään niin kaivoksissa, voimalaitoksissa kuin jätteenä. Ehkä tulevaisuudessa pienydinvoimaloista saadaan turvallisia laitoksia.

Mutta palataan vielä tuuleen. Kyllä sillä on ystäviä. Minäkin kuulun niihin. Ilmastokysymyksen rinnalla myös luonnon monimuotoisuuden hupeneminen on ihmiskunnalle todellinen uhka. Luonnon lisäksi tuulivoimaloiden sijoittamisessa tulee huomioida alueen asukkaat, maisema-arvot ja meluhaitat. Tuulivoimakentän lisäksi kuljetus- ja huoltotiet sekä voimalinjat tarvitsevat tilaa. Tuulivoima-alueet pitää sijoittaa rakennettuun ympäristöön  niin, että arvokkaita luonto- ja maisema-alueita ei niiden vuoksi tuhota. Parhaita paikkoja tuulivoimaloille ovatkin kuluttajien, tiestön ja voimalinjojen läheiset alueet. Meluakin on jo ennestään, joten lisähaittaa ei siitä tule. Siksi vastustan Salolan hanketta ja sama pätee myös Haukanmaan suunnitelmaan. Merituulivoima on tehokasta ja meillä Keski-Suomessa 4-tien varrelta löytyy varmasti paikkoja tuulimyllyille.

Kuten Topi Sorsakoski laulaa: Tuuli tuo, tuuli vie…

Lea-Elina Nikkilä, kunnanvaltuutettu, vihr

 

Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 29.5.2020
Salola Wind Park Oy:n hallituksesta Staffan Asplund ja Tuukka Mäkitie toteavat mielipidekirjoituksessaan (KSML 16.5.) Tuulivoimasta paikallista energiaa Keski-Suomessa, että ”Vaikka Keski-Suomesta ei täysin asumatonta tai luonnonarvoista vapaata aluetta löydy, Salolan tuulivoimahanke sijoittuu laajaan ja verrattain syrjäiseen talousmetsään, jossa negatiiviset vaikutukset ovat oletettavasti matalammat  kuin monilla muilla alueilla Keski-Suomessa.”

Olen muuttanut asumaan Leivonmäelle nimenomaan sen poikkeuksellisen monimuotoisen luonnon ja maiseman vuoksi. Kannatan tuulivoimaa osana Suomen energiapalettia, mutta Salolan alue ei ole oikea paikka tuulivoimaloille. Hanke on sijoittumassa paikalle, jossa sen negatiiviset vaikutukset ovat merkittävät ja peruuttamattomat. Leivonmäen kansallispuisto ja sen lähiympäristö sekä Vaarunvuorten – Putkilahden -alue ovat valtakunnallisesti merkittäviä maisema- ja luontokokonaisuuksia.

Leivonmäen kansallispuisto sijoittuu kokonaisuudessaan Salolan tuulivoimahankkeen vaikutusalueelle. Leivonmäen kansallispuistossa kuten muuallakin kävijämäärät ovat kovassa kasvussapuistossa ja nyt korona-aikana parkkipaikat, polut ja tulipaikat ovat olleet ruuhkaksi saakka täynnä. Leivonmäen kansallispuistosta Päijänteelle ulottuvalle alueelle on Keski-Suomen maakuntakaavassa osoitettu matkailun ja virkistyksen vetovoima- alueeksi ja ulkoilureitti –merkintä. Jyväskylän yleiskaavassa ohjeellinen päävirkistysreitti kulkee hankealueen läpi. Nyt on aika toteuttaa kaavoituksen tahtotilaa alueen kehittämisestä.

Olen ollut alusta asti aktiivisesti mukana Leivonmäen kansallispuiston perustamisessa ja kehittämisessä. Samoin olen ollut mukana edistämässä Päijänteen biosfäärialue –hanketta ja maaseutumatkailua kansallispuiston lähialueella. Kehittämistyötä riittää edelleen. Leivonmäen kansallispuiston länsipuolella sijaitsevat Metsähallituksen talousmetsät voisivat tarjota laajennusmahdollisuuksia maakuntakaavan mukaiselle virkistyskäytölle. Jos valtion talousmetsissä kansallispuistojen läheisyydessä sijaitsevien talousmetsien hoidossa siirryttäisiin jatkuvapeitteiseen kasvatukseen, jolloin nekin sopisivat hyvin myös virkistyskäyttöön esim. pidemmille pyöräily- ja vaellusreiteille.

Salolan tuulivoimahanke sijoittuu suurelta osin yhdelle Keski-Suomen ns. hiljaisista alueista. Tuulimyllyt näkyisivät kansallispuiston kaikille keskeisille reiteille ja laavuille. Kyseinen tuulimyllyjen alue, Hauhanpohja-Yläsydänmaa, on nostettu Keski-Suomen liiton tekemässä selvityksessä yhdeksi merkittävimmäksi hiljaiseksi alueeksi koko Keski-Suomessa.  Se menetettäisiin lopullisesti myllyjen, huoltotien ja voimalinjan alle. Voimaloiden kokonaiskorkeus on lähes 300 metriä ja ne sijoitettaisiin korkeiden mäkien laelle! Maisemavaikutukset ulottuisivat laajalle Päijänteelle ja olisivat haitaksi matkailuelinkeinolle, joka tukeutuu nimenomaan hiljaisuuteen, monimuotoiseen luontoon ja kulttuurimaisemaan.

 

Lea-Elina Nikkilä, Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry, puheenjohtaja