Tämä lause on kirjattu Joutsan kunnan uuteen strategiaan yhdeksi toimintaperiaatteeksi kohdassa ’Edistämme Kestävää Kehitystä’.

Kuntastrategian merkitystä on aiemmin yleisesti vähätelty. Onneksi pikkuhiljaa strateginen lähestymistapa toimintaan on arkipäiväistynyt, mutta edelleen joidenkin asioiden kohdalla taitaa olla enemmänkin kyse sanahelinästä. Tavoite on toivottava, mutta välineet sen toteuttamiseen joko kokonaan puuttuvat tai ne eivät ole luottamus- ja/tai virkahenkilöiden mielestä tärkeitä. Näin tuntuu olevan luonnon suojelemisen osalta.

Kunnan taajamahakkuut herättivät juuri paljon keskustelua ja erinomaisen kuntalaisaloitteen, jolla toivottavasti on laajempaa vaikutusta kunnan metsien hoitoon. Lähiluonto on varsinkin näin korona-aikana noussut arvoon arvaamattomaan ja siellä tehtävät toimenpiteet kuntalaisten helposti havaittavissa.

Minulle luonnon suojeleminen tarkoittaa ennenkaikkea työtä luonnon monimuotoisuuden häviämisen vauhdin hidastamiseksi ja – jos mahdollista – pysäyttämiseksi. Kuudes sukupuuttoaalto on ilmastonmuutokseen verrattava ongelma, ehkä jopa suurempi.

Omassa työssäni Haapalehdon tilalla ylläpidän monimuotoisuutta hoitamalla perinnebiotooppeja niityillä ja metsälaitumilla. Metsät ovat Metso-suojelun piirissä. Harrastuksenakin on luonnonsuojelutyö Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry:n puheenjohtajana ja Päijänteen luonnonperintösäätion hallituksessa. Valtakunnan politiikassa tärkein projektini oli johtaa Vihreiden uuden Luonto vastuullamme luonnonsuojeluohjelman valmistelua.

Luontevaa on siis tehdä työtä luonnon hyväksi myös Joutsan kunnanvaltuutettuna. Luonnolla on itseisarvo, mutta se on Joutsan merkittävin vetovoimatekijä. Siksi puhtaan, monimuotoisen ja kauniin luontomme suojelu on myös parasta elinkeino- ja asukaspolitiikkaa.

Tein helmikuussa 2020 aloitteen kahden kunnan omistaman, kansallispuistoon rajautuvan pienialaisen alueen myynnistä valtion Metso-ohjelmaan liitettäväksi Leivonmäen kansallispuistoon. Metso-ohjelman kautta alueen maapohja ja puusto korvataan myyjälle täysmääräisesti.

Toivon, että jatkossa kunnan 1000 hehtaarin metsäomaisuuden hoidossa huomioidaan paremmin luonnon monimuotoisuus, jatkuvan kasvatuksen mahdollisuudet ja virkistyskäyttö.

Alla kunnanhallitukselle 16.11.2020 jättämäni kirjelmä, jossa tiedustelin, miksi aloitetta ei oltu käsitelty. Sensijaan toinen esittämistäni alueista oli hakattu.

Kirje kunnanhallitukselle 16.11.2020

KUNNANHALLITUKSELLE 17.02.2020 JÄTETYN ALOITTEEN KÄSITTELY
TAUSTAA
Kysyin vuoden 2018 loppupuolella kunnan metsistä vastaavalta metsäinsinööri Jere Rossilta kunnan omistamista alueista rajautuen Leivonmäen kansallispuistoon. Ajatuksenani oli alunperin Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi esittää, että kunta kunnioittaisi juhlavuotta pienialaisen luonnonsuojelualueen perustamisella.

Rossilta sain tiedot kahdesta kohteesta. Tilat ovat Haapasalo rek. num. 172-418-4-174 (7,65 ha) Harjunlahden uimarannan takana ja Vanha-Koskela rek. num. 172-419-9-50 (2,49 ha) Rutalahden Koskikaran kierroksen tuntumassa.

Aikataulu oli kuitenkin liian kireä toteutettavaksi juhlavuoden aikana. Kun kuntien ja seurakuntien Metso-ohjelmaan osoitettiin lisää varoja, päätin esittää alueita haettavaksi suojeluun sitä kautta. Tällöin kunnalla olisi mahdollisuus saada korvaus alueen maapohjasta ja puustosta.

SUUNNITTELU
25.10.2019 tutustuimme alueeseen kunnanjohtaja (silloin myös vt. tekninen johtaja) Harri Nissisen ja Keski-Suomen ely-keskuksen yksikön päällikkö Risto Kujalan kanssa. Alueiden sijainti kansallispuiston rajalla olisi ollut riittävä syy niiden sopivuuteen suojeluun ja alueet täyttivät muutenkin ainakin osittain Metso-ohjelman kriteerit. Kunnanjohtajan toiveesta siirsin aloitteen tekemistä seuraavan vuoden alkuun, kun kunta olisi saanut palkattua teknisen johtajan, jolle asian eteenpäin vienti silloin kuuluisi. Aloiteen tein kunnanhallituksessa 17.2.2020.

ALOITE KUNNANHALLITUKSELLE

Kunnanhallitus § 32 17.02.2020
MUUT ASIAT
Kunnanhallitus 17.02.2020 § 32
Lea-Elina Nikkilä toi kunnanhallituksessa esille aloitteen selvittää ELY-keskuksen kanssa kahden kunnan omistaman pienialaisen metsälohkon myynnistä METSO-ohjelman kautta liitettäväksi kansallispuistoon.

ALOITE KUNNANHALLITUKSELLE

Joutsan kunnan yhtenä keskeisenä veto- ja pitovoimana myös uudessa strategiassa on kaunis luonto, jonka kruununjalokivenä on oma Leivonmäen kansallispuisto.

Luonnon virkistyskäytön, luontomatkailun ja luonnon monimuotoisuuden suojelun merkittävin alue on juuri kansallispuisto. Parasta ja tehokkainta luonnonsuojelua on jo olemassa olevien aluiden laajentaminen.

Hallitus on myöntänyt Metso-suojeluun lisärahoitusta. Sen turvin kansallispuistoon Metsähallituksen Luontopalvelut investoi vuosittain kymmeniä tuhansansia, tänä vuonna yli satatuhatta euroja budettivaroja, eduskunnan jakovaraa eli ’joululahjarahaa’ sekä Keskimaan lahjoitusvaroja kunnostamalla Koskikaran kierroksen sillat ja rakentamalla parkkipaikan Rutalahdessa. Selänpohjaan tulee lisäpalveluja parkkipaikkalle ja pitkosreittejä kunnostetaan myös Harjunlahden esteettömällä reitillä.

Kansallispuiston kävijämäärä kasvoi 2019 kolmellatoista prosentilla 24 700 kävijään. Kävijät jättävät alueelle myös jatkuvasti enemmän rahaa niin matkailuyrityksiin kuin muihinkin palveluyrityksiin.

Esitän, että kunta selvittää ely-keskuksen kanssa kahden kunnan omistaman pienialaisen metsälohkon myynnistä METSO-ohjelman kautta liitettäväksi kansallispuistoon.

Tilat ovat Haapasalo rek. num. 172-418-4-174 (7,65 ha) Harjunlahden uimarannan takana ja Vanha-Koskela rek. num. 172-419-9-50 (2,49 ha) Rutalahden Koskikaran kierroksen tuntumassa. Näiden pienialaisten, yksittäisten lohkojen metsätaloudellinen arvo kansallispuiston rajalla on varsin vähäinen. Samalla kunta näin toteuttaa kunnan strategiaa, kuntien luonnonsuojeluvelvoitetta ja tuo kunnan kassaan lisää rahaa.

KÄSITTELY
Jäin odottamaan asian käsittelyä. Rutalahden alueen rauhoittamiselle en nähnyt mitään esteitä, mutta Haapasalon tilan alue oli haasteellisempi. Siksi kysyin nimenomaan Rutalahden asiasta Rossilta useita kertoja. Myös tekniseltä johtajalta ja teknisen lautakunnan puheenjohtajalta olen asiaa tiedustellut. Viimeksi sain sähköpostiini 1.10.2020 metsäinsinööri Rossilta vastauksen ettei ”Rutalahden suojeluasialle kuulu uutta”.

Viime viikolla (viikko 46) hakkuut Rutalahdessa alueella Vanha-Koskela rek. num. 172-419-9-50 olivat täydessä käynnissä.

KYSYMYKSET

1. Miten ja missä aloitetta on käsitelty ja onko päätöksiä dokumentoitu.
2. Onko missään vaiheessa asian tiimoilta oltu yhteydessä ely-keskukseen alustavasti tapaamisessa 25.10.2019 keskustellun Metso-suojelun tiimoilta.
3. Kuka on tehnyt päätöksen alueen hakkaamisesta ja milloin.
4. Onko missään vaiheessa ollut tarkoituksena ilmoittaa aloitteen tekijälle tehdyistä päätöksistä.
5. Uuden kuntastrategiamme yhtenä toimintaperiaatteena on: Kunnioitamme ja suojelemme luontoa. Miten yllä kuvattu toteuttaa tätä periaatetta.