Kiireisen syksyn välisaldo

Omituisen, pitkittyneen kuntavaalikampanjan tuloksena sain vielä äänestäjiltä tukea niin, että toinen kausi valtuutettuna alkoi syksyllä. 

Luottamuspaikkaneuvotteluja käytiin siinä hengessä, että Joutsan suurin puolue keskusta lähti hakemaan laaja yhteistyön pohjaa, ‘joutsapuolueen’ ajatuksella. Tästä hatunnosto keskustan johdolle. Paikka kunnanhallituksessa oli mieluinen yllätys. 

Kahdeksan vuoden kauden puoluevaltuustossa ja -hallituksessa päätyttyä olin ajatellut pitäytyä kuntapolitiikassa. Mutta kun pyydettiin, en tarvinnut pitkääkään miettimisaikaa, ja tulin valituksi maakuntahallituksen jäseneksi. Edellisen valtuustokauden jäsenyys Maakunnan yhteistyöryhmässä oli hyvä perehdytys maakunnan päätöksentekoon ja -kulttuuriin, vaikken kokenut pystyväni asioihin paljoa vaikuttamaan. 

Maakuntahallitus on heti tuntunut kiinnostavalta ja minulle sopivalta vaikuttamisen paikalta. Ainakin toistaiseksi tuntuu siltä, että yhteistyöhalukkuutta löytyy yli puoluerajojen minulle tärkeiden asioiden edistämisessä. Ilmastonmuutoksen torjunta ja luontokadon pysäyttäminen ovat ihmiskunnan kohtalonkysymykset, joihin myös kaikkien hallinnollisten organisaatioiden tulisi mitä pikimmin sitoutua. Kunnassa olen jäänyt niiden asioiden kanssa varsin yksin, mutta maakunnassa ollaan selvästi lähdetty ratkomaan näitä kysymyksiä. Siksi jäsenyys maakuntahallituksen nimeämän Hiilineutraalin Keski-Suomen tiekarttatyö -hankkeen ohjausryhmässä antaa odottaa kiinnostavaa poliittista vaikuttamista. 

Vaikka ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät ajatukset, saati toimet, etenevät kunnassa hitaanlaisesti, olen todella innostunut valtuustoaloitteeni pohjalta perustetun Leivonmäen kansallispuiston parempi hyödyntäminen -työryhmän käynnistymisestä ja varapuheenjohtajuudesta Jyväskylän yliopiston vetämän Päijänne Biosfääriksi -hankkeen ohjausryhmässä. Jospa tuo projektien koordinoimiseen liittyneen työurani viimeinen, silloin vielä epäonnistunut tavoite menisi nyt maaliin. Aina ei ole helppoa olla aikaansa edellä 😉

Ja nyt kohti aluevaaleja! Vierivä kivi ei sammaloidu, joten olen ehdolla. Millaisin ajatuksin kohti sote-uudistusta ja uusia hyvinvointialueita? Se selviää seuraavassa blogissani. 

Ryhmäpuheenvuoro 27.9.2021

Hyvinvointialue tarvitsee uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän, mutta milloin, millä hinnalla ja kuka hankinnasta päättää?  Onko nyt tehtävillä kuntien päätöksellä oikeutta sitoa hyvinvointialueen menoja näin huomattavalla summalla? Onko Aster-hankinta pois hoitavista käsistä, ja erityisesti maakunnan reuna-alueiden, kuten Joutsa sote-palveluista? Voisiko olla tarkoituksenmukaisempaa, että hankinnan suorittaa se organisaatio, jonka  käyttöön tietojärjestelmä tulee eli hyvinvointialue, vaikka käyttöönotto lykkääntyy? 

Ja lopuksi, onko minulla riittävästi tietoa ja ymmärrystä näin valtavien summien ja monimutkaisten it-järjestelmien käytöstä ja hyödystä joutsalaisille? Verorahojahan tässä ollaan käyttämässä.

Viime valtuustokaudella päätimme, että 64 miljoonaa on sopiva summa hankkeen hyödyistä ja sitouduimme siihen. Nyt kokonaishinnan noustua olisi osattava arvioida, ovatko hyödyt 128 miljoonan arvoiset? Olemme aivan liian usein tekemään päätöksiä kohonneista kustannuksista ‘selkä seinää vasten’. Alibudjetointi on aina valitettavaa ja siitä pitäisi päästä eroon. Kustannusten tuplaantumista on vaikeaa käsittää. 

Mielestäni tammikuussa vaaleilla valittava hyvinvointialueen valtuusto on oikea elin päättämään asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinnasta. Toivottavasti silloin on tietoa myös kotimaisesta vaihtoehdosta. Sitä kautta hankinnan suuret rahat jäisivät hyödyttämään suomalaista yhteiskuntaa. 

Päätöksen tekeminen on äärimmäisen vaikeaa, mutta luottamushenkilönä katson kunnanjohtajan olevan parhaiten perillä hankkeesta. Kunnanhallituksessa kannatin hänen päätösehdotustaan. 

Vihreä valtuustoryhmä esittää, ettei Joutsan kunta anna valtuutusta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle Aster asiakas- ja potilastietojärjestelmän yhteistyösopimuksen hyväksymiseksi. 

Luonnonsuojelijan perintömetsä Rutalahden tuntumaan

Kirjoitukseni julkaistu Joutsan Seutu -paikallislehdessä 15.9.2021:

Pentti Linkolan muistometsä on perustettu Riuttasaloon lähelle Rutalahtea uutisoi Joutsan Seudun nettilehti tuoreeltaan  10. 9. edellisenä päivänä pidetyn lehdistötiedotteen pohjalta.

Jo kesän ajan olemme Päijänteen luonnonperintösäätiö PLUPSissa jännittäneet kaupan onnistumista ja ensimmäistä merkittävää yhteistyöhankintaa Linkolan perustaman Luonnonperintösäätiön kanssa.

Henkilökohtaisesti olen erityisen iloinen, että Linkolan muistometsälle löytyi luonnoltaan monimuotoinen, 43 hehtaarin suuruinen  suojelukohde läheltä Leivonmäen kansallispuistoa. Luonnon monimuotoisuuden suojelun näkökulmasta laajat yhtenäiset alueet ovat monin verroin arvokkaampia kuin pienet, pirstaleiset suojelukohteet. Kuten Linkolan muistometsän tiedotustilaisuudessa https://www.youtube.com/watch?v=GN6tppVihqI todettiin, oli erittäin vaikeaa löytää edes tämän suuruista vanhojen metsien edustavaa ja hiljaista kohdetta eteläisestä Suomesta. 

Päijänteen maisemat olivat Linkolalle tuttuja. Ennen Sääksmäelle muuttoa hän asui Kuhmoisissa ja linturetket suuntautuivat usein Päijänteen maisemiin. Leivonmäkeen ja perusteilla olevaan kansallispuistoon Linkola tutustui, kun kutsuin hänet vierailevaksi luennoitsijaksi Kivisuon kurssikeskukseen 1990-luvun alussa. Varsinkin lapinpöllön näkeminen kurssikeskuksen nurkalla ilahdutti häntä kovasti. Luonani vieraillessaan hän souteli Rutajärvellä ja taisi innostua selkälokkien näkemisestä niin, että kiskaisi veneeni kaiketi parhaat päivänsä nähneen airon poikki. Pentin tilalle ostamat airot toimivat edelleen moitteettomasti. 

Päijänteen rannat Haukanmaalta, Nisulan, Rutalahden, Vespuolen Oittilan kautta Putkilahteen ja Tammijärvelle muodostavat huikean luontokokonaisuuden. Sen kehittämistä tulisikin jatkaa niin, että Leivonmäen kansallispuistoon rajoittuvia valtion maita liitettäisiin puistoon. Näin saataisiin lisää reitistöjä tällä hetkellä ajoittain kävijöistä ruuhkaantuvaan puistoomme. Viime vuonna kävijöitä oli 43 600 ja aluvuodesta 2021 jo yli 20 000. 

Sensijaan suunnitellut tuuliteollisuus- ja kaivoshankkeet olisi jo aika haudata. Niin luonnon, maiseman kuin paikallisten asukkaiden ja yritysten kannalta alueen kehittäminen ei tarvitse eikä kaipaa raskaasti ympäristöä tuhoavaa,  vain jonkun vuosikymmenen kestävää toimintaa. 

Lea-Elina Nikkilä

Päijänteen luonnonperintösäätiö PLUPSin hallituksen jäsen

Leivonmäen kansallispuiston ystävät yhdistyksen puheenjohtaja

Valtuuston kokous 13.9.2021

Kiinnostava valtuuston kokous pohti pitkään hallintosäännön muutosta. Äänestyksessä päädyin kannattamaan jo kunnanhallituksessa hyväksymääni kunnanjohtajan esitystä, joka lisää avoimuutta ja toivottavasti myös parempaa kuntastrategian toteutumista kunnan toiminnassa.

Valtuuston kokous on nähtävissä osoitteessa https://www.joutsa.fi/valtuuston-kokous-13-9-2021-youtubessa/?fbclid=IwAR3kDxUrO45c88t6cm0q21UZO_iMsVBS46-ecHPQYuOie–2FKo62wuXNAg

Tein valtuuston kokouksessa valtuustoaloitteen ja toimenpidealoiteen.

Toimenpidealoite suunterveydenhuollon- ja ruokapalvelujen uudisrakennukseen lisättävistä aurinkopaneeleista.

Toistan kunnanhallituksen kokouksessa esittämäni toiveen aurinkopaneelien hankkimisesta ko rakennukseen. Sekä keittiö että hammashoitola tarvitsevat runsaasti sähköä. Rakennuksen sijainti sopii hyvin aurinkopaneelien sijoituspaikaksi, se tuottaa ekologista energiaa, vähentää käytön päästöjä ja luo positiivista mielikuvaa, imagoa kunnasta. Aurinkopaneelien takaisinmaksuajat ovat merkittävästi lyhentyneet sekä hankintahintojen laskun, että aurinkoisten päivien lisääntymisen myötä. Kuntarahoitus vihreä laina tukee tämäntyyppisiä hankkeita sekä edullisuudella että näkyvyydellä.

Valtuustoaloitteeni käsitteli ajankohtaista kunnan metsien uutta hoitosuunnitelmaa.

VALTUUSTOALOITE JOUTSAN KUNNAN METSÄNHOITOSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMISESTÄ

Esitän, että Joutsan uudessa metsänhoitosuunnitelmassa korostuu pyrkimys siirtyä jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmiin aina kun se metsänhoidollisesti mahdollista, ja pitäytyä avohakkuista ja muista voimaperäisistä metsätaloustoimista. Pienialaisia avohakkuita toteutetaan ainoastaan poikkeuksellisesti metsän uudistamisen sitä vaatiessa. Esitän myös, että kuntamme määrittelee metsänhoidon tavoitteeksi tasavertaisesti taloudellisen tuoton ohella luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen, ilmastonsuojelun sekä monipuolisten virkistyskäyttömahdollisuuksien  tarjoamisen asukkaille. Metsänhoitosuunnitelman laadinnassa tulisi kuulla kuntalaisia ja se tulee hyväksyä  kunnanvaltuustossa, sillä kyseessä on iso, kaikkia kuntalaisia koskeva asia.

Joutsan kunnalla on merkittävä maaomaisuus, metsätalouskäytössä olevien maiden kasvullisen metsämaan pinta-ala noin 1000 ha. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa hakkuita on nyt merkittävästi lisätty ja onkin uuden suunnitelman valmistelussa syytä selvittää, ylittääkö hakkuut jo kestävyyden taloudellisen ja ekologisen rajan. 

Metsät ovat ratkaisevassa asemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja tämä on otettava aiempaa paremmin huomioon metsänhoitosuunnitelman laadinnassa. Uudistushakkuut ja sitä seuraava maanmuokkaus vaikuttavat merkittävästi ilmastoon esimerkiksi pienentämällä metsien kykyä sitoa hiiltä ja vapauttamalla maaperän hiiltä ilmakehään. 

Kunnilla on erityisvastuu luonnonsuojelusta ja kestävästä kehityksestä alueellaan. Viihtyisät ja ulkoilemaan houkuttelevat kuntametsät ovat tarpeen kuntalaisten hyvinvoinnille. Marjastus ja sienestys ovat merkittävä lisä monien kuntalaisten tervelliseen ja taloudelliseen ravitsemukseen. Metsäluonnon suuri merkitys ihmisten fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle on koko ajan saanut tutkimuksesta lisävahvistusta. Metsien monikäytön näkökulmaa korostamalla parannetaan luontomatkailun, metsien terveys- ja hyvinvointipalveluiden ja luonnontuotealan toimintaedellytyksiä.

Hyvinvoivat kuntametsät ovat oleellisia metsälajiston kannalta. Paljon uhanalaisia lajeja elää ensisijaisesti metsissä ja runsas joukko lajeja tarvitsee metsiä jossain vaiheessa elinkiertoaan. Suurin uhanalaisuuden syy ja tulevaisuuden riski metsälajeille ovat uudistushakkuuvaltaisen metsätalouden aiheuttamat muutokset muun muassa metsien ikärakenteessa ja lahopuun määrässä. Monimuotoisuuden köyhtyminen yhdistettynä ilmastonmuutokseen on uhka metsien terveelle tulevaisuudelle ja siten niiden taloudelliselle tuottavuudelle. Kunta-METSO -suojeluohjelmaa hyödyntäen kunnalla on mahdollista saada korvaus luonnonsuojelullisesti arvokkaista metsistään, jos ne suojellaan.

Metsänkäsittelymenetelmien valinnalla voidaan vaikuttaa myös kunnan vesistöjen tilaan. Uudistushakkuita seuraavat metsämaan muokkaukset aiheuttavat usein vesistöjä rehevöittäviä ravinne- ja kiintoainepäästöjä. Erityisesti turvemailla metsätalousojitukset aiheuttavat vesistöjen liettymistä aikaan saavia humuspäästöjä ja esim. elohopeakuormitusta kalastolle. Suometsien ojitus myös lisää hiilen hajoamista ja vapautumista ilmakehään. Siksi ojitettujen soiden ennallistamisen mahdollisuudet tulee kartoittaa.

Joutsan kunnan strategiassa todetaan kohdassa “Toimintaympäristö muuttuu”: Ilmastonmuutos ja luontoarvot korostuneet -> Puhtaiden vesien merkitys kasvaa. Kohti hiilineutraalisuutta kestävällä kierto- ja biotaloudella.” Puhtaat vedet ja luonto on Joutsan merkittävä vetovoimatekijä, joka nousee hyvin esille mm. kesäasukaskyselyissä. Ihmisten tarpeista ja ympäristöstä huolehtiminen edesauttavat hyvinvointia ja korostuvat tulevaisuudessa entistä enemmän myös pitovoimatekijöinä.

13.9.2021 

Lea-Elina Nikkilä

Joutsan Vihreiden valtuustoryhmä

Ryhmäpuheenvuoro 7.6.2021

Joutsan valtuusto 7.6.2021

Ryhmäpuheenvuoro, Lea-Elina Nikkilä, Joutsan Vihreät

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat, media ja yleisö

Raskas pandemia-vuosi 2020 on jäämässä historiaan ikimuistoisena. Sekä Suomi että Joutsa ovat selviytyneet koronaviruksen aiheuttamasta kriisistä olosuhteisiin nähden hyvin tai ainakin paremmin kuin moni muu alue maailmassa. Nyt voimme jo hieman hengähtää ja toivoa, että syksyyn mennessä, kun uusi valtuusto aloittaa toimintansa, olla lähes normaalissa tilanteessa sairastavuuden suhteen. Koronan jäljet näkyvät kuitenkin pitkään.

Ikävä kyllä Joutsan talous ei ole selviytynyt hyvin korona-vuodesta valtiolta saaduista tuista huolimatta. Viime vuonna alijäämäisen tuloksen teki Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan vain 27 kuntaa, Joutsa oli niistä yksi. Alijäämää oli ehtinyt syntynyt valtuustokauden alkuaikana paljon ja tällä menolla säästöt on kohta syöty. Todellinen haaste on säilyttää jatkossakin kuntalaisilla hyvä palvelut, mutta tuottaa ne entistä kustannustehokkaammin. Esimerkiksi hyvinvointi- ja sivistys sekä perusturvan puolella hankkeiden avulla saadaan lisäresurssia ja mahdollisuuksia testata uusia toimintatapoja, joilla kustannuksia voidaan leikata ja samalla palveluja parantaa. Kunnan, yritysten ja kolmannen sektorin sujuva yhteistyö tarjoaa tähän varmasti paljon mahdollisuuksia.

Isot investoinnit sotepuolella ovat lisänneet velanottoa. Sote-investointien mittava toteuttaminen ennen todennäköisesti tällä kertaa maaliin pääsevän sote-uudistusta oli silti mielestäni oikeaan osunut toimenpide, jonka ansiosta hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut säilyvät. Omat riskinsä investointeihin toki liittyy.

Pari viikkoa sitten tätä puheenvuoroa miettiessäni ajattelin ottaa esiin loistavan tilanteen, kun johtavien viranhaltijoiden osalta ei uusiin rekryihin ole tarvinnut aikoihin osallistua. Ikävä kyllä meille seutuopistolautakunnan jäsenille tuli vielä kauden loppuun lisätöitä Puulan seutuopiston rehtorin hakuprosessin vuoksi. Toivottavasti muilta osin saamme pitää osaavat työntekijät mahdollisimman pitkään Joutsassa. Arvostan työtänne!

Katson Joutsan tulevaisuuteen toiveikkaana, vaikka uudelle valtuustolle onkin tiedossa paljon haasteita ja vaikeasti ennakoitavia muutoksia kuntalaisten  palvelujen tuottamisessa ja taloudenhoidossa. Toivon, että tuleville valtuutetuille järjestetään seikkaperäinen koulutus heti kauden alussa, jossa käydään läpi kuntaorganisaation tehtävät, luottamushenkilöiden toiminnan pelisäännöt ja ennenkaikkea kunnan talouteen liittyvät seikat. Mitkä reunaehdot valtio kunnalle asettaa, mikä taloudenpidossa on omissa käsissä ja miten eri päätökset vaikuttavat toisaalta palveluihin, toisaalta kunnan talouteen ja elinvoimaan.

Vihreä valtuustoryhmä esittää tilinpäätöstä 2020 hyväksyttäväksi ja vastuuvapauden myöntämistä.

Kiitokset kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille hyvästä yhteistyöstä koko valtuustokauden aikana! Toivotan kaikille kuntavaaleissa ehdolla oleville demokratian sankareille hyvää vaalimenestystä ja kaikille rentouttavaa kesää.

Päijänteen biosfäärialue matkailuvaltiksi

Kirjoitimme Irene Hallamäen kanssa jutun Päijänteen biosfäärialue -hankkeesta Keskisuomalaiseen. (Julkaistu KSML 29.5.2021 ja I-H 30.5.2021)

Keski-Suomen kunnissa on viime vuosina keskusteltu Unescon biosfäärialueen statuksen hakemisesta Päijänteelle. Alkujaan jo vuonna 2008 Keski-Suomen ympäristökeskuksessa laadittiin selvitys Päijänteen biosfäärialueen perustamisedellytyksistä. Keski-Suomen maakuntavaltuuston vihreä ryhmä tekikin keväällä 2013 aloitteen Unescon biosfäärialueen statuksen saamiseksi Päijänteen kehittämisalueelle. Hanke on nyt edennyt lupaavasti.

Unescon biosfäärialueiden verkostossa on jo 714 aluetta ympäri maailman. Suomessa alueita on vasta kaksi: Pohjois-Karjalan ja Saaristomeren biosfäärialueet. Alueet eivät ole luonnonsuojelualueita, vaan niillä edistetään kestävää kehitystä, säilytetään luonnon monimuotoisuutta ja tuetaan tutkimusta, seurantaa ja ympäristökasvatusta.

Hankkeen alullepanija on ProPäijänne-yhdistys, joka haluaa kehittää Päijänteen alueen luontoa ja elinkeinoja kestävällä tavalla sekä varmistaa kulttuuri- ja ympäristöarvojen säilymisen tulevillekin sukupolville. Päijänteen kunnista biosfäärialuetunnuksen hakemisen kannalla ovat jo Jyväskylä, Joutsa, Muurame ja Toivakka. Mukana on mm. Päijänteen alueen yrittäjiä, Jyväskylän yliopisto ja Keski-Suomen ELY-keskus. Myös Keski-Suomen liitto ja Metsähallitus ovat antaneet suostumuksensa ohjausryhmätyöskentelyyn.

Keski-Suomi tähtää seuraavan viiden vuoden aikana maailman tunnetuimmaksi ja vetovoimaisimmaksi järvialueeksi. Luonto ja vesistö ovat myyntiargumentteja kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa, kun eettisyys ja ympäristöarvot kiinnostavat yhä useampaa matkailijaa ja matkanjärjestäjää. Matkailun edistämistä tukee myös Keski-Suomen julistautuminen maailman saunamaakunnaksi jo 2015. Biosfäärialueen status olisi luontevaa jatkoa tälle luonnonläheisen imagon rakentamiselle.

Keski-Suomen Vihreät kannattaa Unescon biosfäärialueen statuksen hakemista Päijänteelle ja näkee hankkeen hyvänä keinona yhdistää alueen toimijoita ja vahvistaa luonnoltaan monimuotoisen alueen kansainvälistä kiinnostavuutta.

Irene Hallamäki

valtuutettu, kuntavaaliehdokas (vihr)

Jyväskylä

Lea-Elina Nikkilä

valtuutettu, kuntavaaliehdokas (vihr)

Joutsa

Kulunut valtuustokausi 2017-2021 – mitä sain aikaan

Yksikin voi vaikuttaa, jos on aktiivinen. Edellytyksenä on hyvä yhteistyö yli puoluerajojen, muiden luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kanssa.

Hyväksytyt aloitteeni kuluneella valtuustokaudella:

1. Osallistuva budjetointi – kuntalaiset saavat ehdottaa ja sen jälkeen äänestää parhaista esityksistä, mihin kohteisiin määräraha käytetään kuntalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Aloitteen hyväksymisen jälkeen järjestettiin ideakilpailu ja äänestys. Toteutus onnistui hyvin ja tänä kesänä tulee testamenttivaroin toteutettu ulkokuntosali Leivonmäelle ja leikkikenttä Myllypuistoon.

2. Joutsan liittyminen Keski-Suomen vesiensuojeluyhdistykeen. Tavoitteena puhtaammat ja kalaisat vedet. Asiantuntemusta ja hankkeita vesistönsuojeluun.

3. Joutsan taajamaympäristöjä (keskusta ja kylät) kehitetään siten, että ne mahdollistavat esteettömän liikkumisen heille, jotka ovat helposti väsyviä tai käyttävät apuvälineitä. Lisäksi kaikkien hyvinvointia ja viihtyvyyttä parannetaan  koristeistutuksin.

4. Joutsan kunta ryhtyy toimenpiteisiin linja-autoliikenteen toimivuuden parantamiseksi Leivonmäellä. Katokset pysäkeille ja bussit pysähtymään! Ely-keskus vastaa katoksista ja linja-autoyhtiöt pysähdyksitä, mutta toivottavasti kunnan mielipedettä asiassa kuunnellaan.

5. Joutsan kunta perustaa luonnonsuojelulain mukaisen luonnonmuistomerkin 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Kohteen löytämiseksi järjestetään kuntalaiskysely. Kohteksi valittiin Suonteen Maljakivet.

Osittain hyväksytyt aloitteet

6. Kunnan omistaman, kansallispuistoon rajautuvan kahden metsälohkon myyminen valtiolle liitettäväksi puistoon. Toinen alue on tarkoitus myydä suojeluun ja lähivirkistysalueeksi Rutalahteen.

Hylätty aloitteeni

7. Joutsa mukaan kunta-alan energiatehokkuussopimukseen ja HINKI-kuntaverostoon. Esitykseni ilmastotyön käynnistämiseksi Joutsassa ei resurssipulan vuoksi toteutunut.

Käsittely kesken

8. Uusin, vielä käsittelemätön aloite tältä keväältä on, että Joutsan kunta perustaa monialaisen työryhmän valmistelemaan toimia Leivonmäen kansallispuiston paremmasta hyödyntämisestä matkailu- ja palveluyrityksille, joutsalaisten hyvinvoinnille ja  kunnan imagolle.

Muuta

Valtuustokauden aikana olen kirjoittanut yksin tai yhdessä lehtiin Salolan tuuliteollisuusalueesta, kaivostoiminnasta, lähiruoasta, biokaasusta, Joutsan kirkonkylän kaavasta ja Jousitien rakennetusta kultturiympäristöstä. Täältä kotisivujen blogista löytyvät myös valtuuston kokouksissa pidetyt ryhmäpuheenvuorot sekä katsaus mielestäni koko valtuustokauden huonoimpaan päätökseen eli Mieskonmäen koulun lopettamiseen.

Lisää lähiruokaa

Julkisissa ruokapalveluissa kulutetaan päivittäin valtava määrä ruokaa. Ruuan alkuperä ei siis ole yhdentekevää ruuantuotannon, valmistusketjun ja kuljetusten tuottamien paikallistalouden ja ympäristön kannalta. Suomalainen ruoka on lähiruokaa ulkomailta tuotuun verrattuna. Se on helppo jäljittää ja jäljitettävyys lisää ruuan turvallisuutta. Kotimaisen tuotteen alkuperään ja laatuun voi luottaa. 

Oman kunnan ja maakuntamme elinvoimaisuuden ja omavaraisuuden takia olisi tärkeää, että paikallista ruuantuotantoa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan  koulujen, sairaaloiden ja hoitolaitosten ruokalistalla. Samalla ruuan alkuperän esiin nostaminen lisää oman alueen tuottajien arvostusta sekä kiinnostusta ruuan alkuperään ja tuotantotapoihin. Paikallisella ruokakulttuurilla ylläpidämme ja edistämme myös ruokaketjun toimijoiden arvostusta sekä rakennamme omaa paikallista identiteettiä. Paikallisen luomu- ja lähiruuan tuotantoa voimme kaikki kuluttajina tukea. Ruokapiirit ovat kätevä tapa keskitettyihin hankintoihin.

Joutsaan ollaan nyt rakentamassa ajanmukainen ammattikeittiö, jossa tuskin on tiloja esivalmistelulle. Lähiruokatuotteiden saaminen riittävällä volyymillä ja sopivaan muotoon jalostettuna vaatii siis monen tahon yhteistyötä. Hankintaosaaminen on lähiruuan hankinnassa keskeisen tärkeää. Miten lähellä tuotettua on mahdollista hankkia laatuperustein, vaikka se ei suorassa hintakilpailussa pärjäisi? Kokonaistaloudellinen hyöty voisi sensijaan olla kunnalle suurikin.

Lähellä tuotettua ja jalostettua ruokaa voidaan ottaa tarjolle esimerkiksi teemapäivinä, jolloin ateriakokonaisuudet rakennetaan kulloisenkin sesongin ja saatavuuden mukaan tarjolla olevista raaka-aineista. Marjojen ja kalan lisäksi lähellä tuotettua lihaa, perunoita ja vihanneksia toivoisi päätyvän ammatti- ja kotikeittiöihin. Paikallisen kysynnän kasvu voisi mahdollistaa uusien tilojen syntyä ja vahvistaa jo olemassa olevien tilojen kannattavuutta. Tähän tarvitaan koordinointia ja yritysneuvontaa avuksi tuottajille ja jatkojalostajille, kuten myös neuvontaa julkisten ruokapalveluiden hankintaan, reseptiikkaan ja ruokalistojen laadintaan. 

Lea-Elina Nikkilä, agronomi, kunnallisvaaliehdokas (vihr)

Julkaistu Joutsan Seudussa 28.4.2021

Valtuustoaloite 15.3.2021

Joutsan kunta perustaa monialaisen työryhmän valmistelemaan toimia Leivonmäen kansallispuiston paremmasta hyödyntämisestä matkailu- ja palveluyrityksille, joutsalaisten hyvinvoinnille ja  kunnan imagolle.

Keski-Suomessa ainoastaan Joutsalla on kokonaan kunnan alueelle sijoittuva kansallispuisto. Joutsa voi siis aivan yksin ottaa myös sen kaiken imagollisen ja taloudellisen hyödyn, jota kansallispuisto alueelle tuo. Lähes 40 000 kävijää vieraili puistossa vuonna 2020. Yhä useampi viettää Leivonmäellä myös lomaviikon, kiitos koko ajan lisääntyvien majoitus-, ohjelmapalvelu- ja harrastusmahdollisuuksien. Kotimaanmatkailu kasvattaa suosiotaan ja se näyttäisi houkuttelevan uusia kesä- ja vakituisia asukkaita. Luonto- ja kulttuurimatkailulle on Joutsassa erinomaiset puitteet.

Työryhmän tehtäviä:

1) Järjestää kunnan, metsähallituksen, yritysten ja yhdistysten säännölliset tapaamiset ja suunnitteluseminaarit. 

2) Laatii kunnan ja kansallispuiston reitistöjen kehittämissuunnitelman yhdessä metsähallituksen ja yrittäjien kanssa. Pyöräily- ja vaellusreittejä Joutsan taajamasta kansallispuistoon ja edelleen Vaarunvuoreen.

3) Selvittää yhteistyömahdollisuuksia yli kuntarajojen mm. kansallispuiston läpi kulkevan Pyhän Olavin reitin tuotteistamiseksi.

4) Selvitää, miten Joutsan imagotyössä voidaan Leivonmäen kansallispuistoa hyödyntää  nykyistä tehokkaammin.

5) Parantaa ja lisää kunta- ja matkailumarkkinointia kansallispuistoa paremmin hyödyntäen yhteistyössä Visit Jyväskylä Regionin kanssa. 

Tähän saakka Leivonmäen kansallispuiston ystävät yhdistys on ollut paikallisesti aktiivisin toimija kansallispuiston ja sidosryhmien yhteistyön kehittämisessä. Nyt on kunnan aika ottaa enemmän vastuuta.

Lea-Elina Nikkilä, vihreä valtuustoryhmä

Uusia yrityksiä Joutsaan

Julkaistu Joutsan Seudussa 17.2.2021

Ikuisuuskysymys meillä joutsalaisilla päättäjillä on, miten saadaan uusia yrityksiä, työtä, veronmaksajia ja asukkaita Joutsaan. 

Luin sunnuntaiaamuna paikallislehden verkkosivuilta (JS 14.2.2021)  kiinnostavan jutun joutsalaislähtöisestä yrittäjästä Riku Keihäsniemestä. Heti piti käväistä myös yrityksen verkkosivuilla. Houkuttelevan kaunis etusivu  rivaclothing -Se vihreämpi valinta innosti heti selailemaan sivuja ja mieleinen tuotekin löytyi.

Joutsassa on pitkät perinteet tekstiilialan yritysten kotipaikkana, mutta viime vuosina tilanne on muuttunut silläkin saralla huonompaan suuntaan. Joutsan Seudun jutun loppuun saakka odotin kysymystä: « Voisitteko ajatella laajentavanne toimintaa Joutsaan. Voisiko verkkokauppa varastoineen toimia täällä? ». Olisi ollut kiinnostavaa kuulla yrittäjän vastaus.

Ekologiset, luonnonmukaiset tuotteet ovat erityisesti nuorten kuluttajien suosiossa ja nuoret yrittäjät tuntevat niin asiakkaansa kuin verkkokaupan hienoudet. Yrittäjyydessä omien arvojen mukainen toiminta on monelle tärkeää. Joutsalla olisi mielestäni hyvät edellytykset 4-tien varressa houkutella juuri näitä verkkokauppayrityksiä luonnonläheiseen yritysympäristöön. 

Joutsalaislähtöiset nuoret, joilla on siteitä edelleen paikkakuntaa lienevät  juuri niitä, jotka voisivat harkita yritystoimintansa siirtämistä paikkakunnalle. Nyt vain reippaasti kunnan elinkeinokoordinaattori asialle ja neuvottelemaan RIVA Clothingin yrittäjien kanssa, millaiset toimitilat he tarvitsevat ja mistä löytyy viihtyisä koti yrittäjille läheltä JoSePan kotikenttää! Luodaan Joutsaan ekologisen pienyrittäjyyden ekosysteemi, joka kasvaessaan voisi laajeta vaikka Oravakiven alueelle.

Lea-Elina Nikkilä

kunnanvaltuutettu (vihr), kuntavaaliehdokas