Tekijä: Anne

Puhe valtuuskunnassa 27.4.2014

Puheenjohtaja, hyvä valtuuskunta
Eilen puhuttiin valitettavan vähän ympäristöstä ja vielä vähemmän maaseudusta. Teen seuraavan muutosesityksen.

Tavoite 5 sivuille 122-136   RUOANTUOTANNON YMPÄRISTÖKUORMITUSTA VÄHENNETTÄVÄ

Korvataan:
RUOANTUOTANNOSSA RAVINTEET KIERTOON, HIILI
TALTEEN JA ENERGIAOMAVARAISUUS TAVOITTEEKSI

1. Tulevaisuuden maatalous on ilmastoälykästä.
Maataloudessa siirrytään tukipolitiikasta maksamaan tilojen tuottamista ekosysteemipalveluista, kuten hiilen sidonnasta, ruoasta, puhtaasta vedestä, luonnon monimuotoisuudesta, ravinteiden kierrätyksestä, pölytyksestä ja maisemasta. Nämä uudet ohjauskeinot parantavat samalla kestävän luomutuotannon kannattavuutta.

2. Alueellisesti eriytyneen tuotannon sijaan siirrytään monipuoliseen tuotantorakenteeseen. Samalla ravinteiden kierrätys helpottuu ja vesiensuojelu tehostuu. Kotimainen valkuaisrehun tuotanto ja tilakohtainen lannan biokaasutus parantavat huoltovarmuutta ja luonnonlaitumet lihantuotannossa ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta.
Kehitetään Cleantec-alalla keinoja maatalouden ravinteiden kierrätykseen. Esimerkiksi lannan biokaasutus tuottaa polttoainetta ja lannoitetta sekä vähentää ravinnepäästöjä. Alan kehitystä tuetaan esim. syöttötariffilla.

3. Ruoka on jokaisen ihmisen perusoikeus. Kansainväliseen kauppaan pyritään vaikuttamaan niin, että ruoka ei ole keinottelun kohde, vaan oikeudenmukaisen kaupan periaatteet ovat mukana kaikessa elintarvikekaupassa. Ruokaturva tulee taata kaikille maailman asukkaille ja se edellyttää käytettävissä olevan peltomaan käyttöä ensisijaisesti ravintokasvien viljelyyn. Vapaakaupan tuomia etuja ja haittoja pitää selvittää niin ilmastonmuutoksen, ruokaturvan kuin huoltovarmuuden näkökulmasta.

ASUMISESTA

Maaseutu tarjoaa hyvän asumisen ja elämisen ympäristön niin vakituiseen kuin osa‐aikaiseen ja väliaikaiseen asumiseen heille, jotka arvostavat luonnonläheisyyttä, väljää asumista ja arjen sujuvuutta erilaisilla maaseutualueilla. Lisäksi maaseudun aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö, kulttuuritoiminta ja elinympäristö lisäävät  monien ihmisten hyvinvointia.

Maaseudulla tarvitaan erilaisia asumisvaihtoehtoja kuten omistusasuntoja, vuokra‐asuntoja, yhteisö‐asumiseen soveltuvia kohteita, senioriasuntoja, osa‐aika‐asuntoja ja vapaa‐ajan asuntoja.

Maaseudulla on paljon toimivaa valmista infrastruktuuria ja rakennuksia, joita voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Monipaikkainen asuminen lisääntyy ja ihmiset voivat asua useammalla kuin yhdellä paikkakunnalla. Teknologian ja kulttuurin muutoksen ansioista voimme asua maaseudulla ja olla samaan aikaan mukana paikasta riippumattomissa yhteisöissä ja tiiviissä vuorovaikutuksessa minne päin maailmaa tahansa.

Nuorista yli puolet valitsisi omaksi asuinpaikakseen maaseudun, jos asuinpaikan voisi valita täysin vapaasti, ottamatta huomioon opiskelu- ja työpaikkojen saatavuutta. Uusia työpaikkoja syntyy biotaloudessa, maaseutumatkailussa ja hoivapalveluissa. Moni ikäihminen kaipaa takaisin synnyinseuduilleen eläkkeelle jäätyään. Maaseudulle tulee kehittää  iäkkäille suunnattuja erilaisia asumisen muotoja, kuten yhteisöllinen asuminen ja iäkkäiden perhehoito.

Vapaa‐ajan asuminen on merkittävä ja kasvava sekä taloudellisen että inhimillisen pääoman voimavara maaseudulla. Osa‐aika‐asukkaat ovat tärkeitä palveluiden käyttäjiä. Vapaa‐ajan asumista ja monipaikkaisuutta tukevia sujuvia yhteiskunnallisia käytäntöjä tulee ylläpitää ja kehittää.
http://www.tem.fi/files/38800/Mahdollisuuksien_maaseutu_Maaseutupoliittinen_kokonaisohjelma_2014-2020.pdf

Syrjäisen maaseudun asukkaan hiilijalanjälkikään ei ole tutkimusten mukaan suurempi kuin kaupunkilaistenkaan. Viisaalla uusiutuvien polttoaineiden hyödyntämisellä voidaan maaseudulla asuvan hiilijalanjälkeä vähentää. Esimerkiksi biokaasuauto on varteenotettava mahdollisuus päästöttömään liikkumiseen keskuksen ja maaseudun välillä.

Mielipidekirjoitus 2016 Joutsan Seutu

Joutsan Seudun joululehdessä (9.12.2015) kirjoitti kunnanjohtaja Harri Nissinen otsikolla Voisoko Joutsasta tulla eko-ajattelun mallikunta?
Kunnanjohtajan ehdotus on mitä kannatettavin. Ja kyllä, kunnassa on jo hanketta tukevia erityispiirteitä. Ihka omaa kansallispuistoa ei monesta kunnasta löydy. Biokaasulaitos hoitaa mallikkasti ravinteita takaisin peltoon ja irroittaa siitä ensin energiaa hyötykäyttöön liikennebiokaasuksi. Erinomaista kiertotaloutta!
Eko-ajattelun mallikunnassa tarvitaan monenlaisia eko-tekoja. Pariisissa maailman maat sopivat juuri kunninhimoisista päästövähennyksistä. Suomessa 28 kuntaa ovat sitoutuneet tavoittelemaan hiilineutraaliutta. Keski-Suomesta tuohon HINKU-kunta verkostoon kuuluu Kuhmoinen, jossa muuten on myös oma kansallispuisto – Isojärvi.
HINKU-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Tavoitteeseen pyritään vähentämällä ilmastopäästöjä ja lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta. Joutsan Lämpö Oy:n siirtyminen biopolttoaineisiin on merkittävä askel tällä sektorilla.
Syksyllä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto käynnisti hankkeen, jonka tavoitteena on öljyvapaa Pohjois-Karjala. Ekologisten tavoitteiden rinnalla on vahva taloudellinen kannuste saada korvattua tuontiöljy  maakunnan omalla, uusiutuvalla energialla. Onnistuisikohan Keski-Suomessa?
Suomussalmi julistautui1980-luvulla ekokunnaksi ja Mikkeli aikoinaan ekolääniksi. Etelä-Savo tunnetaankin laajalti luomututkimuksen, -koulutuksen ja -viljelyn edelläkävijänä. Entä Joutsa?
Olisiko kunnassa  tahtoa lähteä mukaan HINKU-kuntaverkostoon.
Jotta tuota ekologisuuden mallikuntabrandia voisi uskottavasti käyttää esimerkiksi kuntamarkkinoinnissa, tulisi löytää selkeä keihään kärki, jolla erottua tässä ekoajattelun kuntakentässä.Voisiko tavoitteeksi asettaa, että kunnan ruokahävikki yhteistyössä kotitalouksien, ruokapalvelujen, vähittäiskaupan ja yritysten kanssa saataisiin  loppumaan.
Lea-Elina Nikkilä

Vihreiden puoluevaltuuskunnan kokous 1-2.3. Porissa
Valtuuskunta hyväksyi kokouksessaan ilmastolinjaukset ”Kohti hiilineutraalia Suomea 2050.

Maaseudun

9. Uusiutuvan energian tuotantoa lisättävä nopeasti
•    Suomessa on siirryttävä uusiutuvaan energiatalouteen. Välitavoitteena Suomen tulee tuottaa vähintään puolet energiasta uusiutuvilla energianlähteillä vuoteen 2030 mennessä. Myös uusiutuvan energian tuotannon on oltava ekologisesti kestävää.
•    Uusiutuvan energian hallinnollisia esteitä on raivattava ja edistämiskeinoja on laajennettava koskemaan kaikkia uusiutuvan energian tuotantomuotoja.
•    Biopolttoaineiden verotuksessa on huomioitava myös polttoaineiden valmistuksen elinkaarivaikutukset ja kestävyyskriteerejä on tiukennettava. Jätteistä valmistetun biokaasun vero on poistettava. Biokaasulaitteistojen hankintaa on tuettava.
•    Bilmassoille luodaan toimivat kestävyyskriteerit. Biomassojen käytössä huomioidaan muun muassa vaikutukset ilmastoon, vesistöihin, maaperän ravinnetaseeseen sekä luonnon monimuotoisuuteen.
•    Vihreän sähkön pientuotannossa on otettava käyttöön nettolaskutus, jolla saa riittävän korvauksen 
ylijäämäsähkön myymisestä verkkoon.
•    Kotitalouksia on tuettava ja ohjattava käyttämään lämmityksessä mahdollisimman energiatehokkaita 
lämmitysmuotoja.

FAO:n lanseeraama ilmastoälykäs maatalous
Turvepeltoja raivataan vuosittain 10 000 hehtaaria, mikä merkitsee 0,22 Mt päästöjä vuositasolla. Kun päästöjen vähennystavoite on vuoteen 2020 mennessä yhteensä 1,6 Mt luvut kertovat turvepeltojen suuresta merkityksestä päästöjen vähentämisen osalta.
Raivauksen lopettaminen estäisi päästöjen kasvun, mutta ei riittäisi päästöjen vähentämiseen. Jos merkittävä osa nyt viljelyksessä olevista turvepelloista poistettaisiin viljelystä, maatalouden ilmastotavoite voitaisiin saavuttaa jo pelkästään tämän toimen avulla.
Turvemaiden raivauskielto oli jo mukana EU:n uuden ohjelmakauden 2014-2020 pohjapaperissa, mutta poistettiin lähinnä Suomen vaatimuksesta.

Kaarina
Ilmastonmuutos ja maaseutu -hanke on koonnut kattavan tietopaketin ja kiertänyt maakunnissa kertomassa aiheesta. http://www.ilmase.fi/

Tälle sivulle tullaan lisäämään aikaisempia kirjoituksia.