Blogi

Vuosi 2019 luottamustoimissa 

 

Toiminta, ajankäyttö ja palkkiot

Joutsan kunta

Kulunut vuosi oli joutsalaisessa kuntapolitiikassa vaiherikas. Perusturvan puolella tehtiin isoja päätöksiä. Sotekeskuksen rakentaminen saatiin vauhtiin ja Jouseen päätttiin remontoida paljon keskustelua herättänyt sakuko- eli vuodeosasto heti kun sote-keskus on valmis. Aivan yksimielistä ei päätöksenteko ollut, mutta itse päädyin enemmistön kannalle kannattamaan tehtyjä ratkaisuja.

Tein valtuustossa kaksi aloitetta: Osallistuva budjetointi Joutsaan ja Liittyminen Keski-Suomen vesiensuojeluyhdistykseen. Lisäksi pidin ryhmäpuheenvuoron talousarviosta. Kaikki luettavissa kotisivuillani lea-elina.com. Osallistuva budjetointi onkin jo kunnanhallituksessa hyväksytty jatkovalmisteluun. Viimeisessä valtuuston kokouksessa nousi esiin Mieskonmäen koulun tulevaisuus, sillä määräraha oli budjetoitu  vain kevätlukukaudeksi. Asia tulee varmasti puhuttamaan heti vuoden alussa. Itse kannatin valtuustossa koulun jatkoaikaa, koska juuri käynnistynyt hanke tavoittelee uusien lapsiperheiden saamista kylälle.

Raskas ja paljon työllistänyt tilapäinen valiokunta käsitteli perusturvalautakunnan toimintaa ja erottamista. Valiokunnan tekemään  esitykseen lautakunnan erottamista tein eriävän mielipiteen. Minusta riittäviä perusteita lautakunnan erottamiseksi ei ollut kuulemisissa tullut esiin. Kaiken kokoustamisen jälkeen valtuusto äänesti kaikki erotetun lautakunnan jäsenet myös uuteen lautakuntaan!

Keväällä vaihdoin vaalien jälkeen sovitun mukaisesti valtuuston 1. varapuheenjohtajan kaksivuotiskauden pestini kunnanhallituksen jäsenyyteen loppukaudeksi. Entistä tiiviimmin olen siis mukana päätöksenteossa. Kävin kyllä myös ensimmäisen kaksivuotiskauden hallituksen kokouksissa, joissa minulla jo oli läsnäolo- ja puheoikeus. Tuosta ajasta oli paljon hyötyä nyt kun on myös esitys- ja äänioikeus hallituspöydän ääressä.

Puulan seutuopistolautakunta jatkoi vaiherikkaan alkukauden jälkeen  uuden rehtorin johdolla opiston mallikkaasta toimintaa ja usko seutuopiston tulevaisuuteen itsenäisenä, kehityvänä elinikäisen oppimisen kehtona on  ainakin minulla vahva.

Vuosien 2018-19 aikana olin kuudessa Perlaconin vetämässä kunnan talouden pitkän tähtäimen näkymiä ja kunnan strategiaa pohtineessa työryhmässä. Asetin ennakkoon paljon toiveita työskentelylle, mutta talouden tasapainottamiseen saati strategiatyöhön siitä ei merkittäviä  apuja mielestäni saatu. En osallistunut Huittisissa järjestettyyn valtuuston seminaarimatkaan.

Ennen eduskuntavaaleja varahenkilönä keskusvaalilautakunnan kokouksessa viimeiseltä varahenkilösijalta 7!

Kokoukset ja palkkiot

* Valtuusto kokoontui 9 kertaa (9/9) ja kokouspalkkioita niistä 720€.

* Kunnanhallitus kokoontui vuoden aikana 20 kertaa, itse osallistuin 19 kertaa (19/20) ja kokouspalkkioita niistä kertyi 1620€

* Tilapäisen valiokunnan kokouksiin osallistuin viisi kertaa (5/6). 320€.

* Puulan seutuopistolautakunta kokoontui seitsemän kertaa (7/7). 440€

* keskusvaalilautakunnan yksi kokous varajäsenenä. 80€

* Perlaconin taloustyöryhmä (6/6) 2018-2019 (kaikki kokouspalkkiot 2019). 480€

* Alkuvuodesta valtuuston ensimmäisen varapuheenjohtajan pestistä sain palkkaa lisäksi167€.

Yhteensä kunnan luottamustehtävissä minulla oli 43 kokousta, joista maksettiin brutto 3827 euroa. Tästä sitten vähennettiin verot ja puolueelle 20% puolueveroa.

Suurin osa luottamushenkilön työstä ei suinkaan ole kokouksissa istumista ainakaan ensimmäisen kauden valtuutetulla. Jos homman haluaa hoitaa hyvin, pitää käyttää paljon aikaa asioihin perehtymiseen.

 

Perinteisten kokouskahvien lisäksi valtuustolle tarjottiin viimeisen kokouksen päätteeksi jouluateria ja myös seutuopisto lounasti viimeisen kokouksen jälkeen. Kunnalta käyttööni saaman tablettitietokoneen palautin tarpeettomana ja käytän omaa konettani kokouksissa.

Keski-Suomen maakunta

Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokouksiin osallistuin yhtä luukuunottamatta (3/4) á 165€. Maakunnan yhteistyöryhmä tutustui kokouksien yhteydessä Keski-Suomen oppilaitosten yhteistyöhön ja Keski-Suomen matkailun tulevaisuudennäkymiin. Kokouksissa linjattiin käynnissä olevan ja tulevan ohjelmakauden rahoituksen painopisteitä maakunnassa. Puolenpäivän pituisten kokouksien yhteydessä tarjottiin lounas.

Lisäksi olin varahenkilönä yhdessä Keski-Suomen keskussairaalan kokouksessa, jossa hyväksyttiin tulevan vuoden talousarvio tiukkoine säästötavoitteineen. Kokouksen yhteydessä on myös seminaari, joten kokouspäivä on pitkä. Kokouspalkkio on 120€ ja seminaarin jälkeen ennen kokousta tarjotaan lounas sairaalan ruokalassa.

************************************************************************

Luottamustoimet puolueessa – Vihreät

Joutsan vihreät osallistuivat eduskuntavaaleihin järjestämällä kaksi ’toritapahtumaa’ ja lisäksi osallistuimme Rutalahden markkinoille. Tapahtumat järjestettiin talkoovoimin ja lehti-ilmoitukset mahdollisti piirin tuki ja puoluevero, jota luottamushenkilöiden palkkioista kertyi yhteensä 1021,40 euroa. Puheenjohtajana pidin yhteyttä jäseniin vapaamuotoisissa tapaamisissa, puhelimitse ja sähköpostin välityksellä. Laajemmin otin osaa poliittiseen keskusteluun kunnassa kotisivujeni leaelina.com blogin kautta.

Keski-Suomen Vihreiden piirihallituksessa oli varajäsenenä, mutta koska olen piirin edustaja puoluehallituksessa, olen osallistunut yhtä lukuunottamatta kaikkiin piirin kokouksiin joko etänä tai paikan päällä (10/11). Lisäksi olin alustamassa ja keskustelemassa Jyväskylän Vihreiden maatalous-teemaisessa keskustelussa 11.9.

Puoluehallitus on kokoontunut neljätoista kertaa, neljä kokousta oli valtuuskunnan kokouksen yhteydessä, joihin puoluehallituksen jäsenä myös osallistuin. Siis kolmen päivän kokousputki! Osallistuin kaikkiin kokouksiin. Alkuvuosi puoluehallituksessa kului ensimmäisen kaksivuotiskauden merkeissä ja puoluekokouksessa 15.-16.6.2019 minut valittiin jatkamaan toiselle kaksivuotiskaudelle Keski-Suomen edustajana (varahenkilöpaikka). Vuosi alkoi Pekka Haaviston  puheenjohtajuudella ja eduskuntavaalien jälkeen uusi puheenjohtaja Maria Ohisalo tuli nuijan varteen, puoluesihteeri Lasse Miettisen vaihtui Veli Liikaseen, valtuuskunnan puheenjohtajaksi nousi Maaseutu- ja erävihreiden entinen puheenjohtaja Silja Keränen, käytiin menestyksekkäät eduskuntavaalit, sitten hallitusneuvottelut, kolme ministerisalkkua ja vielä hallituksen kaatuminen ja uuden perustaminen Sanna Marinin johdolla ja samoilla vihreillä ministereillä, raskas Vihreä Lanka -lehden lopettamispäätös ja lisääntyneiden resurssien uudelleen suuntaaminen. Siinäpä ohjelmaa yhdelle vuodelle! Pari eduskuntaryhmän, valtuuskunnan ja puoluehallituksen yhteiskokoustakin tarvittiin päätettäessä hallitukseen lähdöstä, hallitusohjelman hyväksymisestä ja ministerivalinnoista. Kokouspäiviä tuli yhteensä 26, pääosin Helsingissä.

Toimin vielä alkuvuonna ympäristö- ja luonnonsuojelutyöryhmän toisena puheenjohtajana ja loppuvuonna tulin valituksi kaupunki- ja kuntavisiotyöryhmään (2019-2021).

Mistään puolueen kokouksista ei makseta kokouspalkkioita. Matkakulut ja tarvittaessa majoitus korvataan kuitteja vastaan. Yhteensä niihin kului 41 päivää eli noin kaksi kuukautta talkootyötä viiden päivän työviikkoiksi laskettuna.

Muut yhdistykset – vapaaehtoistoiminta

Keski-Suomen Kylät ry:n varapuheenjohtajana olen ollut seitsemässä kokouksessa (7/8). Kylin hallinnoiman kylämatkailuhankkeen toimista järjestettiin airbnb-vuokraustoiminnan esittelytilaisuus Leivonmäellä.

Maakunnan kulttuuriympäristötyöryhmässä olen K-S Kylien edustajana. Kokouksia oli viisi, joista osallistuin neljään.

Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry:n puheenjohtajuus on työllistänyt erityisesti kesällä. Neljän kokouksen lisäksi on ollut monenlaisia tapahtumia, retkiä ja opastuksia.  Lisäksi toimin puheenjohtajana Metsähallituksen Keski-Suomen kansallispuistot kuntoon -hankkeessa.

Luonto ei odota

Uuden hallituksen ohjelmassa on historiallisen suuri 100 miljoonan euron lisäys luonnonsuojelun määrärahoihin. Summasta 42 miljoonaa euroa käytetään jo ensi vuonna vahvistamaan Suomen luonnon monimuotoisuutta.

Elonkirjoa uhkaa kuudes sukupuuttoaalto. Ilmaston lämpenemisen ohella, ja osin myös siihen liittyen, luonnon monimuotoisuuden hupeneminen vaatii meiltä nopeita toimia. Ympäristöministeriössä on ministeri Krista Mikkosen (vihr.) johdolla käynnistetty Helmi-elinympäristöohjelma vahvistamaan Suomen luonnon monimuotoisuutta. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista.

SUOMI ON sitoutunut YK:n kansainväliseen biodiversiteettisopimukseen. Helmi-ohjelma kokoaa keskeiset keinot Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen ja sopimuksen toteutukseen. Ohjelmalla suojellaan satoja uhanalaisia lajeja ja parannetaan maamme uhanalaisten luontotyyppien tilaa.

Soiden suojelu ja ennallistaminen vahvistavat suomalaisen suoluonnon monimuotoisuutta , ja parantaa vesistöjen tilaa. Tavoitteena on suojella 20 000 hehtaaria ja ennallistaa 12 000 hehtaaria soita tällä hallituskaudella. Kosteikkojen ja lintuvesien kunnostaminen on välttämätöntä useiden uhanalaisten ranta- ja vesilintujen suojelemiseksi. Puolet kosteikkojen vesilinnuista on uhanalaisia. Elinympäristöjen suojelu ei yksin riitä, vaan tarvitaan myös ennallistamista, kunnostusta ja hoitoa.

Lisäksi Helmi-ohjelman tavoitteena on kunnostaa tämän hallituskauden aikana 15 000 hehtaaria arvokkaita perinnebiotooppeja. Kaikki maamme perinnebiotoopit eli perinneympäristöt ovat uhanalaisia luontoympäristöjä. Luonnonlaitumet ja niityt tarvitsevat jatkuvaa hoitoa tai laidunnusta, jotta niiden umpeenkasvu voidaan estää ja samalla säilyttää tärkeitä elinympäristöjä pölyttäjähyönteisille.

Keski-Suomen Vihreät on tyytyväinen Helmi-elinympäristöohjelmaan, jolla on suuri merkitys myös Keski-Suomen luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä sekä vesien- ja ilmastonsuojelussa.

Meri Lumela, puheenjohtaja, Keski-Suomen vihreät
Lea-Elina Nikkilä, puheenjohtaja, Joutsan vihreät

Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 20.12.2019

Joutsan mukaan Keski-Suomen vesiensuojeluyhdistykseen 

Valtuustoaloite 16.12.2019

Vuosien varrella monet joutsalaiset ovat kertoneet vesien tilan heikkenemisestä lähivesillään. Havaintoja sinilevästä, humuksesta ja karvalehdestä. Sinilevä rajoittaa virkistyskäyttöä, karkottaa mökkiyrittäjän asiakkaat ja samean veden ääreltä on vaikeaa myydä omakotitaloa, mökkiä tai edes tonttia. Ilmastonmuutos kiihdyttää jo itsessään näitä ongelmia. Kuntalaiset ovat  myös yhdessä lähteneet taistelemaan paremman vesien tilan puolesta. Hyvänä esimerkkinä Joutsan salmi ry, joka tukee tekemääni aloitettani liittyä Keski-Suomen vesiensuojeluyhdistykseen.

Joutsan kunnan vasta ilmestyneen, viime viikolla mediassa laajasti referoidun mökkiläistutkimuksen mukaan puhdas luonto ja vesistöt ovat Joutsan suurimmat vahvuudet. Ulkopaikkakuntalaisten kesäasikkaiden tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä oli vesistöt ja niiden puhtaus. Esteenä vapaa-ajankäytön lisääntymiselle kyselyssä vastattiin mm. ”Sinilevä järvivedessä”  ja kunnallisten palveluiden kehittämisehdotuksina mainittiin  ”Vesistön suojelu”,  ”Vesistöjen saasteiden tarkempi seuraaminen” ja ”Toimet järviveden hyvän laadun ylläpitämiseksi”.

Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto sekä kymmenen alueellista vesiensuojeluyhdistystä kokoavat kaikki toimialueensa vesiensuojelusta ja -hoidosta kiinnostuneet tahot työskentelemään yhdessä puhtaampien vesien puolesta. Kuntajäsenelle näkyvintä toimintaa on yhdistyksen jäsenistölleen tarjoama jatkuva neuvonta ja tuki kaikissa vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyvissä kysymyksissä. Yhdistys on myös luonteva hankekumppani tai -koordinaattori vesiin ja vesistöihin liittyvissä kunnostus- tai suunnitteluhankkeissa.

Vasta perustettu Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry kokoaa  nyt jäsenistöönsä Keski-Suomen kuntia, kuntayhtiöitä, teollisuuslaitoksia, toiminnanharjoittajia sekä kaikkia muita puhtaiden vesien ja ympäristön parissa toimivia tahoja.

Yhdistyksen toiminnan osa-alueita ovat vesitökuormituksen seuranta ja hallinta, vesitöjen kunnostaminen, kalaston hoidon ja virkistyskäytön kehittäminen ja ylläpito, rakennetun ympäristön ja maisemanhoidon vesitövaikutusten seuranta sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.Joutsan kunnan jäsenmaksu olisi saamani tiedon mukaan 875 € vuodessa.

Esitän, että Joutsan kunta liittyy vasta perustettuun Keski-Suomen  vesiensuojeluyhdistykseen.

Lea-Elina Nikkilä, Vihreä valtuustoryhmä

RYHMÄPUHEENVUORO 16.12.2019

Arvoisat puheenjohtaja, valtuutetut, virkanhaltijat, hyvä yleisö

Aiemmissa puheenvuoroissa on jo perusteellisesti ja ansiokkaasti pureuduttu haasteelliseen taloudelliseen tilanteeseemme. Talouden näkymät ovat synkkenevät. Lyhyesti voisi sanoa, että jos tuloja ei saada lisättyä on menoja karsittava tai veroäyriä nostettava. Yhtenä vaihtoehtona toki omaisuuden myynti, mutta se ja verojen nostaminen ovat varmaan viimeisiä keinoja talouden tasapainon saavuttamiseksi.

Haluan tarkastella talousarviota ja suunnitelmaa aluksi teknisesti ja sitten strategisesta näkökulmasta.

Nyt kun vihdoin on onnistuttu useiden johtavien viranhaltijoiden rekrytoinnissa, toivoisin jatkossa selkeämpää ja havainnollisempaa asiakirjaa. Siis lisää havainnollisia aikasarjoja ja tilastoja esim. asikasluvun, verotulojen ja muiden kehitysmittareiden osalta  talousarvion ja suunnitelman taustalla.

Talousaloussuunnitelma 2021-2024 typistyy puoleentoista sivuun, joista esiin nouseen vuosittain kasvava alijäämä. Minusta suunnitelmassa voisi nostaa esiin eri keinoja, joilla asiaan voidaan puuttua.

Sisällysluettelon toivoisin olevan hieman yksityiskohtaisempi kuten esimerkiksi vuonna 2018 talousarviossa oli, jotta kokonaisuuden jäsentäminen ja asioiden etsiminen olisi helpompaa.

Kun kävin tutustumassa naapurikuntien talousarvioihin, niissä oli erillinen osa kuntakonsernin ohjauksesta. Toivottavasti jatkossa Joutsassakin.

Kuntastrategia on valtuuston tärkein ohjausväline kunnan toiminnan pitkäjänteisessä johtamisessa ja ohjaamisessa.

Kuntalain 110§ todetaan, että talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan.

Strategisia tavoitteitamme ei kuitenkaan talousarviossa esitellä. On tosin maininta visiosta, joka painottaa asukasluvun lisäämistä. Tässä emme ole onnistuneet. Kuten tiedetään väkiluku laskee lähes sadan henkilön vuosivauhtia. Onko  tämä tosiasia huomioitu riitävästi talouden suunnittelussa niin verotulojen kuin palvelutarpeiden osalta.

Strategiamme on kirjannut viisi asiaa, joissa on onnistuttava: itsenäinen kunta, asukasluku kasvuun, hyvät palvelut, turvallisuus ja hyvä henki. Jokaiseen kohtaan on kirjattu keinoja, joilla tavoitteisiin päästään. Muiden tavoitteiden kohdalla on onnistuttu kohtalaisesti tai jopa hyvin, mutta asukasluvun osalta tulokset ovat huonoja, parhaimmillaankin kohtalaisia.

Toisaalta hyviäkin muutoksia suhteessa strategiaan on saavutettu. Tämän vuoden lokakuun lopussa työttömyysaste oli 9,6%, 176 ihmistä on edelleen valitettavasti työtä. Strategiassa tavoitteeksi oli kuitenkin asetettu 12% alitus, joten tilanne on paljon arvioitua parempi. Aikuissosiaalityö, Pienten kuntien työkkäri-hanke ja TyöVarikko ansaitsevat kiitoksen samoin kuin työllistävät yritykset.

Talousarviossa mielestäni suuri strateginen arvovalinta liittyy Mieskonmäen koulun lopettamiseen. Srategiamme kohdassa Missä asioissa on onnistuttava yhtenä kohtana on: Elävät kylät!

Tiedossa on koulun merkitys kylien elinvoimalle.En ollut mukana, kun valtuusto päätti lopettaa Rutalahden koulun. En myöskään ole nähnyt laskelmia siitä, toteutuivatko arvioidut säästöt täysimääräisesti. Toinen tärkeä kysymys on, mikä olisi tonttikaupan ja rakentamisen tilanne nyt, jos uusi koulu olisi toiminnassa. Nythän kylän keskellä rapistuu surullisen näköinen kiinteistö tyhjillään.

Kunta on asettanut 18 oppilaan rajan, jonka arvioidaan alittuvan lukuvuonna 2020-2021 kolmella oppilaalla. Siis parhaimmillaan vain yhden lapsiperheen muutto kylälle voisi palautta lapsiluvun tuohon kriittiseen 18. Olen kuunnellut ja kuullut kyläläisten ja lapsiperheiden yhteisen tahdon.

Odotan mielenkiinnolla uusin voimin, näkökulmin ja ideoin johtoryhmän valmistelemaa Joutsan seuraavan strategian pohjapaperia, jonka jatkotyöstöön osallistetaan luottamushenkilöt ja laajasti kuntalaisia. Toivottavasti ensi vuonna meillä on realistinen strategia, joka ohjaa vahvasti talouden suunnittelua kestävälle uralle.

Lopuksi kiitän kaikkia kuluneesta vuodesta ja toivotan kunnan työntekijöille, luottamushenkilöille ja kaikille kuntalaisille rauhallista joulun aikaa ja menestystä alkavalle vuosikymmenelle 2020.

Lea-Elina Nikkilä, vihreä valtuustoryhmä

Osallistuva budjetointi Joutsaan!

Valtuustoaloite 21.10.2019

Monessa kunnassa, kuten Joutsassakin ollaan huolissaan kuntalaisten vähäisestä kiinnostuksesta yhteisten asioiden hoitamisessa. Toisaalta usein kuulee väitteitä, että ’on sammutettu väärin’ eli veroeurot on suunnattu ihan vääränlaisiin toimenpiteisiin.

Osallistuvassa budjetoinnissa yhdistetään taloutta ja demokratiaa. Kuntalaiset otetaan siinä mukaan pohtimaan ja myös päättämään siitä, mihin taloudelliset resurssit suunnataan ja millä tavalla ne käytetään. Tuloksena syntyy kuntalaisille mieluisia päätöksiä ja päättäjille selkänojaa lopullisia päätöksiä tehtäessä.

Kuntaliitto on julkaissut osallistuvan budjetoinnin oppaan, jossa esitellään erilaisia menetelmiä, miten sitä voidaan toteuttaa. Osallistuvalla budjetoinnilla voidaan selvittää kuntalaisten mielipiteitä liikuntapaikoista, kuten meillä esillä olleista kuntoportaista, tai pohtia säästökohteita. Yhdessä on myös mahdollista pohtia kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyömahdollisuuksia sellaisten toimintojen tai investointien toteuttamisessa, johon kunnan resurssit eivät yksin riitä.

Ideoina voi olla esim. uusi luontopolku tai -tulentekopaikka, leikkipuistoon lisää kalusteita, kukkaistutuksia tai pyörätie.

Tuloksena lisää viihtyvyyttä, yhteisöllisyyttä, kokemus osallistumisesta ja vaikuttamisesta, mutta varmasti myös vastuullisuutta yhteisestä ympäristöstä ja mahdollisesti myös säästöjä.

Toteutus voidaan toteuttaa niin, että ehdotukset kerätään verkkoon, missä kuntalaiset ja kesäasukkaat voivat niitä äänestää. Nuorten aktivoimiseksi äänestysikäraja voisi olla esim. 15 vuotta. Äänestyksen pohjalta budjetin rajoissa suosituimmat ideat hyväksytään valtuuston kokouksessa, joka striimataan myös netin kautta seurattavaksi.

Esitän, että Joutsa ottaa käyttöön osallistavan budjetoinnin esimerkiksi 20 000 €:lla ja käynnistää samalla MEIDÄN JOUTSA -hankkeen, jolla testataan osallistuvan budjetoinnin menetelmiä.

Puhe Sadonkorjuujuhlassa Leivonmäellä

Hyvät juhlavieraat

Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi.

Aina kun ajattelen suomalaisen maanviljelyksen juuria, nuo Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -teoksen tutut alkusanat nousevat mieleeni.

Meille kaikillehan tuo teos lienee tuttu kirjana ja elokuvana. Minulle  Linna tuntuu kovin läheiseltä, koska olen syntynyt ja viettänyt ensimmäiset kolmekymmentä vuottani Urjalassa, noissa Linnan lapsuusmaisemissa, joista hän paljolti ammensi maanviljelykseen liittyviä kuvauksia.

Vaikka kylvökoneet ovat korvannet vakan ja viljelijän saapas yhä harvemmin koskettaa pellon pintaa, uskon aivan samanlaisten tunteiden kun Koskelan Jussilla oli, liikkuvan myös nykyisten kylväjien ajatuksissa.

Näin Linna kertoo:

”Kun lohkomerkit olivat paikoillaan, alkoivat jyvät lentää peltoon. Kauniisti ja tasaisesti levisi siemen, ja kylväjän suun jännityksestä hieman vääristynyt ilme kertoi, miten vakavasti hän työtään teki.

Sitten hän katseli kylvettyä maataan. Hän oli tehnyt voitavansa.

Nyt oli Jumalan vuoro yrittää.”

Siellä Urjalan Rekisuolla isäni raivaamia peltoja viljellessäni myös hallan pelko oli usein läsnä.

Kuten Linna asiaa hienosti kuvaa:

”Mutta kerran puhalsi pohjoistuuli, joka illalla tyyntyi täysin. Sinä yönä ei pariskunta nukkunut, aamuyöstä he näkivät maan vetäytyvän härmään sekä valkean huurun leijailevan suolla.

Jussi seisoi pihalla pellolle katsellen. Alma ei surrut ruista, joka parhaillaan kuoli. Jyvä oli maitoasteella, eikä heidän tarvinnut vähääkään miettiä asiaa. Alma itki sisäistä, päällenäkymätöntä itkua katsellessaan Jussin ilmeitä. Kun edes puhuisi jotakin. Mutta ei. Eikä Almakaan uskaltanut aloittaa keskustelua. Ja viimein tuli Jussilta katkerasti:

– Nyt on sitten elämä kuitti.”

Meistä varmaan jokainen on joskus tuntenut samoin kuin Jussi. Nyt on elämä kuitti. Nykyviljelijällä hallan lisäksi on monia tekijöitä, jotka uhkaavat toimeentuloa ja mahdollisuuksia jatkaa tilan toimintaa. Kun tuotantopanosten hinnat nousevat eikä tuotteista saa riittävää korvausta, tuntuu työ usein turhalta. Tuet paikkaavat osaltaan kukkaroon syntynyttä aukkoa, mutta uusiin investointeihin niitäkään ei usein riitä.

Tällä hetkellä neuvotellaan uutta seitsemän vuoden ohjelmakautta, jossa ratkaistaan tukipolitiikan eurooppalaiset suuntaviivat. Kansallisesti sitten vielä tehdään täydentaviä tukipäätöksiä. Poukkoileva politiikka vaikeuttaa viljelyn suunnittelua ja  ilmastonmuutos tuottaa epävarmuutta tulevaisuudesta. Tuoko kasvukauden piteneminen suuremmat sadot? Vai huonontaako tulosta pitkät helle- ja sadejaksot, taudit ja tuholaiset samalla lisäten epävarmuutta?

Uusimpien tutkimusten mukaan maataloudella voi olla merkittävä rooli myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. Maaperän hiilivarastoja voidaan kasvattaa nurmiviljelyllä ja kasvipeitteisyydellä. Samalla lisätä maan kasvukykyä ja luonnon monimuotoisuutta.

Siksi meidän on hyvä muistaa Alman viisas vastaus Jussille:

– No, ei se ny koko elämää vieny ole.”

Koskelan perheen elämä torpparina on kuvattu kirjassa ensimmäisesta kuokan iskusta itseelliseksi tilalliseksi.

Yhä useampi viljelijä näinä päivinä kokee olevansa enemmän pankin torppari kuin itseellinen maajussi. Usko parempaan tulevaisuuteen on kuitenkin aina vienyt vaikka läpi harmaan kiven.

– No, ei se ny koko elämää vieny ole.”

Eikä vienytkään. Oli niitäkin vuosia, kun sato oli hyvä ja Jussi totesi Almalle:

– En ikinä ole nähny tommista jyvää.

Mutta kuitenkin Alman kysymyskseen:

– No olekkos ny tyytyväinen?

Jussi vastaa:

– Olishan sitä ny saanu rohkeemminkin tulla.

Taito olla tyytyväinen, mutta pyrkiä parempaan vei tuota torppaa eteenpäin, kuten se on vienyt Suomen yhdeksi maailman menestyneimmistä hyvinvointivaltioista.

Urjalassa, Pentinkulman maisemissa äitini kirjoitti syksyllä 1944 rintamalle kuvauksen sadonkorjuusta. Hän oli avioitunut välirauhan aikana isäni kanssa ja joutui ottamaan tilan hoidon harteilleen jatko- ja Lapinsodan ajaksi, vaikka kaikki asiat tilanhoidossa olivat uusia.

KIRJE

12.9.1944

”Niin, tänään sitten kaadettiin ensimmäinen päivä kauraa ja on ihan mahdottoman vahvaa. Kyllä siitä varmaan tulee säkki poikineen on niin hyvä pää. Saatiin nyt ainakin siemen poikki kun alkaa pakkaset tulemaan. On se mukavaa kun tulee viljaa että saadaan rahoja, kun  niitä menoja kuitenkin tulee. Saisipa sen vekselinkin maksettua pois. Loppuviikolla kai puidaan ohrat ja herneet, kun vaan ilmat pysyisivät hyvinä.  Kyselet hevosista. „Suru-varsa” on nyt  ensimmäisen yön erossa emästään. Jätettiin karsinaan, täytyy kai jättää sinne päiväksikin. Kyllä sen täytys vieraantua, on „Aira-tamma” niin laihassa kunnossa ja alkaa kynnöt.”

Niin Täällä Pohjantähden alla -kirjan kuin vanhempieni sota-ajan kirjeet luettuani päällimmäinen ajatus  oli: Kaikesta selvitään, kunhan vain säilyy rauha!

Aivan kuin Pentinkulman Koskelassa tai Rekisuon Nikkilässä  sadonkorjuun jälkeen koetaan myös nykyisin tiloilla syksyisin hiljaisia onnen hetkiä.

Niinpä me tänään olemme kokoontuneet yhdessä kiittämään ja nauttimaan uuden sadon antimia!

Joutsan kunnan kuuma kesä

Maanantaina 17.6. päättyi ensimmäinen näytös Joutsan perusturvalautakunnan erottamisprosessissa. Esitykseni lautakunnan erottamista vastaan hävisi täpärästi äänestyksessä 13-11. Toinen näytös, uuden lautakunnan valitseminen, siirtyi elokuulle.

Tässä kunnanvaltuuston kokouksessa pitämäni puheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät läsnäolijat

Kuntalain 35 §:n mukaan lautakunnan erottamisen valmistelee valtuuston asettama tilapäinen valiokunta. Erottaminen tällä perusteella voi perustua poliittiseen harkintaan, minkä vuoksi laissa ei ole säädetty erottamisperusteista. Perusteiden tulee kuitenkin olla asiallisia eivätkä ne voi perustua mielivaltaan.

Teistä varmaan jokainen ymmärtää, että tilapäisen valiokunnan tehtävä oli vaikea, lähes mahdoton.

Lautakunnan erottaminen kesken vaalikauden on harvinainen, poikkeuksellinen, sanoisin että jopa äärimmäinen teko.

Olin mukana tilapäisessä toimikunnassa. Kuulimme laajasti ja perusteellisesti asianosaisia. Pääosin johtopäätöksemme ilmenneistä  ongelmista ja niiden moninaisista syistä ja seurauksista olivat yhteneviä.

Harkintaa tehdessäni perehdyin muunmuassa erään toisen kunnan vastaavaan prosessiin. Lisää varmuutta näkemykseeni sain luettuani työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskiselta pyydetyn lausunnon liittyen yhteen perusturvalautakunnan toimintaa sivuavaan kysymykseen.

Mielestäni riittäviä toimenpiteitä, kuten esimerkiksi lautakunnan koulutusta, työryhmätyöskentelyä, parempaa asioiden valmistelua ja tarpeellista työnohjausta ei ole riittävästi hyödynnetty lautakunnan toiminnassa havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi.

Edellä mainituista syistä esitän, että riittäviä perusteita perusturvalautakunnan erottamiselle ei ole, eikä lautakuntaa siksi ole syytä erottaa.