Blogi

Vuoden 2022 loppuyhteenveto

Ainoana vihreiden valtuutettuna osallistuin kaikkiin valtuuston kokouksiin, pidin ryhmäpuheenvuorot ja osallistuin ryhmien yhteiskokouksiin. Tärkeimpinä asioina valtuusto hyväksyi kuntastrategian ja hallintosäännön päivityksen. Koska sote-palvelujen siirtyivät vuoden 2023 alusta Keski-Suomen hyvinvointialueen hoidettavaksi, päätettiin valtuustossa perusturvalautakunnan lopettamisesta. Pääosa valtuuston kokouksia puhuttaneista ja äänestykseen johtaneista kysymyksistä koskettivat päätöksenteon muotoseikkoja. Keskustelua kunnan kehittämisestä käytiin vähän. Etukäteen valmistellut ryhmäpuheenvuorot toivat esiin eri puolueiden painotuksia, mutta aitoa debattia ei syntynyt. Suuri osa valtuutetuista ei tälläkään valtuustokaudella ole sanonut kokouksissa muuta kuin nimenhuudossa « paikalla » ja äänestyksissä « kyllä ». 

Vuoden 2022 olen toiminut kunnanhallituksen jäsenenä.  Kunnanhallitus on toiminut aktiivisesti, keskustelevasti ja pääosin rakentavasti. Itse koin todella isona pettymyksenä, että kunnanhallituksen puheenjohtaja käänsi takkinsa Päijänteen biosfäärihankkeeseen osallistumisen tultua uudelleen pöydälle mielestäni aivan epäasiallisen valtuustoaloitteen jälkeen. Lopullinen päätös siirtyi vuodelle 2023, mutta oma luottamukseni tietoon perustuvasta päätöksenteosta sai kovan kolauksen.    

Luottamusta ja sitä kautta myös vastuuta olen saanut kunnan tehtävissä enemmän kuin koskaan ennen. Itselleni tärkeät kysymyksen päätöksenteon avoimuudesta ja Joutsan elinvoiman parantamisesta ovat olleen esillä avoimuustyöryhmässä ja elinkeinopöydässä, joiden jäsenenä olen saanut toimia.

Valtuustoaloitteeni pohjalta viime valtuustokaudella Jotsassa otettiin käyttöön osallistava budjetointi. Olen toiminut  Osallistavan budjetoinnin työryhmän puheenjohtajana nyt jo kolmatta kertaa käynnistyvässä haussa, joka on suunnattu kylille. Leivonmäen kansallispuiston parempi hyödyntäminen työryhmän puheenjohtajana oli suuri ilo saada kunnan ja Metsähallituksen keskeiset toimijat saman pöydän ääreen ja myös paikallisten matkailuyrittäjien ajatuksia puiston merkityksestä esiin. 

Edustin kuntaa Päijänne biosfääriksi -hankkeen ohjausryhmässä varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana, kunnes surullinen takinkääntö lopetti hyvin alkaneen kestävän kehityksen hanketyön suunnittelun alkuunsa.

Olen myös kunnan edustaja Rutajärven säännöstely-yhtiön hallituksessa. Säännöstelyn lopettaminen ja Rutajoen padon purku ovat isoja askelia luonnontilan palauttamisessa ja järvitaimenen elinolojen parantamisessa.  

Keski-Suomen vihreät valitsivat minut toiseksi edustajaksi Keski-Suomen maakuntahallitukseen, jossa toimin erittäin kiinnostavassa ja tärkeässä Hiilineutraali Keski-Suomi -hankkeen ohjausryhmässä. Maakuntakaavan teko on ylivoimaisesti isoin ponnistus tällä kaudella ja tuulivoiman kaavoituksen haasteet ja ongelmat siinä osin jopa turhauttavia.  Edustaa liittoa Suomen Kotiseutuyhdistyksessä. Valitettavasti Rovaniemen valtakunnalliset kotiseutupäivät peruuntuivat osaltani koronatartunnan vuoksi.

Puoleen toiminnassa olin vuonna 2022 mukana enää  Keski-Suomen piirihallituksen varajäsenenä. Tosin varsinaisen ollessa estyneenä, osallistuin ahkerasti piirihallituksen kokouksiin. Aluevaalit keväällä olivat piirille iso ponnistus, oma ehdokkuus sensijaan oli tällä kertaa lähinnä olemista joukon jatkona. Voimavarat eivät isoon kampanjaan riittäneet eikä omalla kohdallani myöskään ajankäytöllisesti oikein aluevaltuutetun työ olisi mahtunut kalenteriin. 

Joutsan Vihreiden puheenjohtajana on ollut suuri ilo seurata meidän kaikkien luottamustoimissa ahertavien työtä niin lautakunnissa kuin muissakin luottamustoimissaan. Joutsan Vihreät on ottanut aktiivisesti kantaa Perttulanojan luonnonsuojelualueen purkamista vastaan ja seuraamme edelleen tarkkaan Joutsan keskustan osayleiskaavan etenemistä päätöksenteossa.

Ryhmäpuheenvuoro 12.12.2022

JOUTSAN KUNNANVALTUUSTO

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat, lehdistö ja kuntalaiset!

Pandemian aiheuttama eristyneisyys on jättänyt jälkensä erityisesti nuorten elämää ja halvaannuttanut monien joutsalaisten yritysten ja yhdistysten toimintaa. Julma sota Euroopassa ei pitänyt olla mahdollista. Naapurimaamme Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut rajusti meidän joutsalaistenkin arkea. Kohonneet energian, ruoan ja muiden tarvikkeiden hinnat sekä korkojen nousu heikentää niin kuntalaisten kuin kunnan taloutta ja sen ennustettavuutta. 

Strateginen tavoitteemme on pitää kaikista huolta. Tuosta huolenpidosta suuri osa siirtyy parin viikon kuluttua Keski-Suomen hyvinvointialueen vastuulle. Käytännössä palvelut löytyvät jatkossakin pääosin tutuista tiloista Joutsassa ja siellä toimii sama motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta. Kunnan omassa toiminnassa painottuu jatkossa ennaltaehkäisevä hyvinvointityö, johon jo monin tavoin onkin panostettu. Lisäksi kunnan vastuulle jäävät sivistys- ja tekninen toimi sekä elinvoimatyö. Monet joutsalaiset yritykset kärsivät työvoimapulasta. Nyt kuntaan on saapunut työikäisiä ja työhaluisia ihmisiä. Kunnan ja vastaanottokeskuksen tulee  yhteistyössä etsiä keinoja nopeaan työllistymiseen. Työllistyminen on parasta kotoutumista. 

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Joutsassa ollaan käynnistämässä aurinko- ja tuulivoimateollisuusalueiden suunnittelutyötä. Sitä kautta voidaan saadaan osaltaan helpotusta energiakriisiin ja kohonneisiin hintoihin. Ehkä jo  vuoden 2025 taloussuunnitelman synkkiin lukuihin voimme saada helpotusta uusien yritysten kiinteistöveroista. Tuulivoiman rakentamisen osalta on tarpeen käydä avointa keskustelua hyödyistä ja haitoista.

Joutsassa strategian mukaan tulee huolehtia luonnosta ja puhtaista vesistä. Nämä ovat myös tärkeimmät kunnan vetovoimatekijät.  Virkistyskäyttö, kuten retkeily, metsästys, marjastus, sienestys ja kalastus sekä luonnon monimuotoisuus ja vesiensuojelu on nostettava uudessa kunnan metsäsuunnitelmassa taloudellisten tavoitteiden rinnalle.  Jatkuvan kasvatuksen, luonnonsuojelun ja ekologisen kompensaation mahdollisuudet on Kuntaliitonkin suositusten mukaan oltava mukana keinovalikoimassa. Erityisesti taajamien läheisten metsien hakkuista on tullut kuntalaisilta negatiivista palautetta. Avoimuuden lisääminen ja kuntalaisten mukaan ottaminen suunnitteluun olisi myös yhteisten metsiemme hoidossa tarpeen.

Arvoisa puheenjohtaja

Vihreä valtuustoryhmä esittää Joutsan vuoden 2023 talousarvion ja vuosien 24-25 taloussuunnitelman hyväksymistä. 

Joutsan Vihreät kiittää kaikkia virka- ja luottamushenkilöitä kuluneesta vuodesta. Toivotamme kaikille joulun sanomaan liittyvää lähimmäisen rakkautta ja  antamisen iloa nyt, kun keskuudessamme on julmaa sotaa kotimaastaan paenneita.

Ryhmäpuheenvuoro 13.6.2022, Joutsan valtuusto

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat, media ja yleisö 

Vuosi 2021 sinniteltiin vielä pitkittyneen pandemian kynsissä, mutta suomalainen varsin yksituumainen yhteiskunta sopeutui hammasta purren etä-elämään. Valtiovallan toimet auttoivat pitämään kunnissa pyörät pyörimässä ja maaseutukuntien näkökulmasta ilahduttavaa oli yhden megatrendin, kaupungistumisen hiipuminen. Suomalaiset lähtivät mökeille, myös tänne Joutsaan etätöihin. Osa karisti kaupungin pölyt pysyvästi jaloistaan. Kuntatalouden ja henkilöstön saatavuuden näkökulmasta tätä muutosta voidaan pitää jo enemmän kuin heikkona signaalina. 

Henkilöstökertomus antaa kuvan hyvin sitoutuneista ja motivoituneista työntekijöistä. Kaikkia kuntia, myös Joutsaa piinaa pula henkilöstöstä ikäihmisten palveluissa. Hyvä johtaminen, työilmapiiri ja palkka sekä kouluttautumismahdollisuudet lisäävät pito- ja vetovoimaa, kun kilpailu työntekijöistä vain kiihtyy.

Tilinpäätöksen hyvä tulos vuonna 2021 ilahduttaa huonon vuoden 2020 jälkeen. Uusia haasteita taloudelle tuovat nousevat korot. Hyvinvointi- ja sivistys- sekä  tekninen osasto ovat saaneet toiminnan ja talouden tasapainoon. Rakentaminen on pysynyt budjetissa, ja kouluista voimme hyvien tuloksien valossa olla todella ylpeitä.  Perusturvan osalta valmistautuminen hyvinvointialueelle siirtymiseen saatiin jo viime vuonna mallikkaasti käyntiin.

Joutsa on Keski-Suomen elinvoimaisin maaseutukunta ja valtakunnallisesti sijalla kolme! Menestys ei synny tyhjästä. Laadukas lukio, Harrastamisen Suomen malli, Osallistava budjetointi, Haihatus, liikuntaneuvojan palvelut, kansallispuiston hyödyntäminen. Tässä muutamia esimerkkejä viime vuodelta kunnan onnistuneista  panostuksista  elinvoimatyöhön. Jatkossa toivomme lisää panostuksia kulttuuriin, joka vahvistaa kunnan imagoa, tuo matkailijoita ja hyvinvointia kuntalaisille. Sensijaan Joutsa ei valitettavasti ole lähtenyt mukaan kuntien ilmastotyön verkostoon. Toivottavasti sen aika tulee pian, sillä vielä nyt ilmastotoimiin on tarjolla paljon valtion tukea.


Kiitokset vielä kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille hyvästä yhteistyöstä! Katsotaan siis kunnan tulevaisuuteen toiveikkaina ja tehdään sen eteen töitä yhteistuumin.
Vihreä valtuustoryhmä esittää tilinpäätöstä 2021 hyväksyttäväksi ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille.

Toivotamme kaikille Joutsan kunnan työntekijöille ja kuntalaisille  virkistävää kesäaikaa! 

Päästötöntä energiaa ja verotuloja

VALTUUSTOALOITE 21.02.2022

Aloitteen sisältö
Joutsan kunta käynnistää yhteistyön Suur-Savon Sähkön kanssa teollisen luokan aurinkopaneelipuiston perustamiseksi turvetuotannosta poistuneelle alueelle sekä että Joutsa selvittää mahdollisuutta liittyä kunta-alan energiatehokkuussopimuksen.

Joutsan Lämpö on Joutsan kunnan ja Suur-Savon Sähkön yhdessä omistama yhtiö, joka on edistyksellisesti ottanut käyttöön energiatehokasta ja vähäpäästöistä teknologiaa, kuten viime syksynä uuden savukaasulauhduttimen. Jo aiemmin on luovuttu turpeen poltosta. Seuraavana askeleena Suur-Savon Sähkö on jo käynnistänyt siirtymisen pois polttoon perustuvasta teknologiasta erikoislämpöpumppujen, sekä tuuli- ja aurinkoenergiaa hyödyntäen.

Turvetuotannosta poistuvia alueita on Joutsassa paljon. Osa niistä soveltuu mainiosti teollisen mittakaavan aurinkopaneelipuistoiksi. Lisäksi Höystösensuo on maakuntakaavan 2040 luonnoksessa potentiaalinen tuulivoimateollisuuden alue. Nyt olisi oikea aika käynnistää neuvottelut maanomistajien ja Suur-Savon Sähkön kanssa mahdollisuuksista rakentaa aurinkopaneelipuisto, joka ei toisin kuin tuulivoimalat aiheuta maisema- eikä meluhaittoja asukkaille eikä näy kansallispuistoon. Uusiutuvan energian hankkeilla voidaan saadaan kuntaan merkittävästi lisää verotuloja ja työpaikkojakin.Lisäksi hankkeille on erinomaiset mahdollisuudet saada tukea Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF).

Keski-Suomen uudessa strategiassa sitouduttiin hiilineutraalisuuteen vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraali Keski-Suomi -hankkeessa ollaan laatimassa maakunnan hiilineutraalisuuden tiekartta. Yhtenä keinona pidetään kuntien energiatehokkuussopimusten tekemistä. Sen avulla voidaan seurata päästöjen vähenemistä, kun esim. parannetaan kiinteistöjen energiatehokkuutta, luovutaan öljystä lämmityksessä ja lisätään uusiutuvan energian käyttöä.

Kunnat kilpailevat tulevaisuudessa yhä enemmän palveluista, yrityksistä ja asukkaista. Nykyhetken haasteisiin aktiivisesti reagoivalla, ympäristövastuullisella kunnalla on pito- ja vetovoimaa. Samalla kuntakuva kirkastuu.

Lea-Elina Nikkilä, vihr.

Hyvinvointia kaikille

Petteri Oksasen Facebookissa avaamilla Aluevaalit Joutsassa -sivuilla on käyty vilkasta keskustelua hyvinvointialueen perustamiseen liittyvistä mahdollisuuksista ja ongelmista. Pohdittu on mm. sitä, että rahaakin suuremmaksi ongelmaksi muodostuu ammattitaitoisen henkilöstön puute. Mikä neuvoksi?

Rajallisesti on mahdollista lisätä sote- ja pelastusalan ammattilaisten määrää koulutusta ja työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä. Kuitenkin  ensisijaisesti meidän jokaisen tulisi huolehtia omasta terveydestämme ja turvallisuudestamme. Kunnassa tulee panostaa entistä enemmän hyvinvointityöhän. Matalan kynnyksen sotepalvelut kotiin tuotuna tai mahdollisimman lähellä livenä ja diginä voivat estää ongelmien muuttumista erikoissairaanhoitoa vaativiksi. 

Karkeasti voisi sanoa, että aivan ilmaiseksi voimme liikkua ja elää  terveellisesti. Kunnan ennaltaehkäisevät hyvinvointipalvelut ovat kohtuullisen edullisia. Sekä meille veronmaksajille että koko yhteiskunnalle peruspalvelut tulevat erikoissairaanhoitoa halvemmiksi. Kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyön pitää tukea vahvaa hyvinvointityötä, varhaista hoitoon pääsyä ja tehokasta kuntoutusta.

Hyvinvointivaltio Suomessa asuu tutkitusti maailman onnellisin kansa. Silti mielenterveyden häiriöt aiheuttivat vuonna 2020 Suomessa 11 miljardin euron kustannukset ja 44% työkyvyttömyyseläkkeistä johtui mielenterveyssyistä. 

Korona-aika vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisen leiman se jättää lasten ja nuorten elämään. Samoin moni elämänsä viimeisinä vuosina on joutunut kärsimään ennen kokemattomasta yksinäisyydestä, vaikka koronaan ei olisi sairastunutkaan. Mikään raha tai henkilökunta ei riitä paikkaamaan syntyneitä vahinkoja. Siihen tarvitaan meitä kaikkia. Suomalaista Kaveria ei jätetä -henkeä tarvitaan jatkossakin!  

Lea-Elina Nikkilä, aluevaaliehdokas (vihr)

Kunnanhallituksen ja maakuntahallituksen jäsen

Hyvinvointialueen valmisteluelimen poliittisen seurantaryhmän jäsen 

Kohti hyvinvointialueita – mihin pyritään ja miten se toteutetaan

Olen tähän blogiini koonnut keskeisiä tulevan uudistuksen tavoitteita ja tulevan valtuuston tehtäviä. Uudistuksessa on siis kyse sekä palvelujen rakenteellisesta että sisällöllisestä uudistamisesta.

Tavoitteena on: 

• turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueella asuville, 

• parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, 

• kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, 

• turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, 

• vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin ja • hillitä kustannusten kasvua. 

Hyvinvointialueella on oltava strategia, jossa aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Hyvinvointialueen strategiassa tulee ottaa huomioon: 

1. asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen hyvinvointialueen tehtäväalalla;

2. palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset;

3. hyvinvointialueen tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 

4. omistajapolitiikka; 

5. henkilöstöpolitiikka; 

6. asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.

Valtuuston tehtävänä on muun muassa päättää: 

• hyvinvointialuestrategiasta 

• sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiasta 

• pelastustoimen palvelutasosta 

• hyvinvointialueen hallintosäännöstä

• hyvinvointialueen talousarviosta ja taloussuunnitelmasta 

• omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta  

Hallintosäännössä aluevaltuusto määrää hyvinvointialueen hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä asioista, päätöksenteko- ja hallintomenettelyyn liittyvistä asioista ja aluevaltuuston toimintaan liittyvistä asioista. Näitä asioita ovat muun muassa taloudenhoito, mahdollinen toimivallan siirtäminen ja kokousmenettelyt. Aluevaltuusto voi hallintosäännössä siirtää toimivaltaansa lainsäädännön puitteissa hyvinvointialueen muille toimielimille, luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. 

Lähde: hyvaks.fi

Ryhmäpuheenvuoro talousarviosta ja hyvinvointikertomuksesta 20.12.2021

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat, lehdistö ja kuntalaiset!

Ensimmäisessä vuoden 2017 ryhmäpuheenvuorossa totesin, että Joutsassa joudutaan varautumaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen tietämättä tarkasti, miten uudistus yksityiskohtaisesti tullaan toteuttamaan ja miten se kunnan talouteen vaikuttaa.  

Viime kuukausien aikana olemme vihdoin päässeet niin pitkälle, että Joutsassa kuten muissakin Keski-Suomen kunnissa ollaan melko hyvin perillä vuoden 2023 alusta käynnistyvän hyvinvointialueen tehtäväkokonaisuuksista ja työnjaosta. Keski-Suomen hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen poliittisen seurantaryhmän jäsenenä olen voinut olla seuraamassa ja vaikuttamassa siihen, miten poliittisen ja operatiivisen johdon vastuut ja velvollisuudet jaetaan. Olen luottavaisin mielin sen suhteen, että Joutsassa palvelut säilyvät vähintään ennallaan. 

Strateginen tavoitteemme on pitää kaikista huolta. Joutsa on lähtökohtaisesti varautunut hyvin siihen, että tuohon tavoitteeseen päästään jatkossakin. Käytössämme on jo uudet sote- ja pelastustoimen tilat ja niissä toimii motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta. Sille erityiskiitos jakamisesta korona-aikana!  

Korona on vaikuttanut vahvasti niin kunnan kuin kuntalaistenkin elämään. Valtiovallan myöntämä lisärahoitus pelasti kuluvan vuoden talouden, mutta erityisesti investointien aiheuttama lisääntynyt velka painaa kunnan taloudessa pitkään. Haasteita siis riittää jatkossakin ja pelimerkkejä on vähemmän käytettävissä.

Ensi vuosi on siis viimeinen, kun kunnan taloudessa on mukana sote- ja pelastustoimen palvelut. Vuodesta 2023 alkaen yli puolet budjetista, niin tuloista kuin menoistakin siirtyy hyvinvointialueelle.  Sensijaan kunnan vastuulle jäävää ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa ja hyvinvointityötä pitää kehittää. Kunnan vastuulle jäävien sivistys- ja teknisen toimen sekä elinvoimatyön lisäksi työllisyyden hoito siirtyy kuntien vastuulle vuoden 2024 alusta. 

Arvoisa puheenjohtaja

Keski-Suomen strategia 2040 hyväksyttiin pari viikkoa sitten. Tavoitteena on muunmuassa saavuttaa maakunnassa hiilineutraalisuus ja pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. Jokaisen keskisuomalaisen kunnan  toiminnassa ja investoinneissa tämä on otettava nykyistä paremmin huomioon, myös meillä Joutsassa. Suuret kiitokset Joutsan Lämmölle, joka lopetti turpeen polton jo muutama vuosi sitten ja nyt syksyllä käyttöön otettu savukaasulauhdutin tehostaa raaka-aineen käyttöä ja näin vähentää päästöjä. Investoinnit aurinkopaneeleihin on nyt myös kirjattu taloussuunnitelmaan. Niiden osalta teen muutosesityksen niin, että jo ensi vuoden talousarvioon siirretään osa vuoden 2023 50 000€ varauksesta, jotta saamme varmasti aurinkopaneelit uuden suunterveydenhuollon- ja ruokapalvelujen rakennuksen katolle. Tälle investoinnille on saatavissa valtiolta tukea ja se maksaa itsensä nopeasti takaisin. 

Joutsassa strategian mukaan huolehdimme luonnosta ja puhtaista vesistä. Ensi vuonna laadittavan metsäsuunnitelman on oltava monitavoitteinen. Kunnan metsien hoidossa virkistyskäyttö, kuten retkeily, metsästys, marjastus, sienestys ja kalastus sekä luonnon monimuotoisuus ja vesiensuojelu on nostettava taloudellisten tavoitteiden rinnalle. Jatkuvan kasvatuksen, luonnonsuojelun ja ekologisen kompensaation mahdollisuudet on otettava mukaan suunnitteluun.

Arvoisa puheenjohtaja

Vihreä valtuustoryhmä esittää Joutsan vuoden 2022 talousarvion ja vuosien 23-25 taloussuunnitelman hyväksymistä. 

Joutsan Vihreät kiittää kaikkia virka- ja luottamushenkilöitä kuluneesta vuodesta ja toivotan kaikille kuntalaisille joulunajalle lepoa ja terveyttä.

Joutsan laaja hyvinvointivointikertomus

Aluksi kiitokset tekijöille laajasta ja informatiivisesta raportista, jonka tekeminen on ajoittunut keskelle kiireistä hyvinvointialueen suunnittelua.

Korona on varjostanut kaikkien kuntalaisten elämää, mutta surulliselta tuntuu ennenkaikkia nuorten tilanne. Koko valtakuntaa vaivaava mielenterveystyön ammattilaisten rekrytointivaikeudet eivät helpota tilannetta. Joutsassa on onnistuttu kohtuullisesti näitäkin haasteita taklaamaan. 

Kunnassa on lapsille ja nuorille käynnistynyt uutena Joutsan harrastamisen malli. Tärkeänä toimintana on aloitettu aikuisväestölle liikuntaneuvojan palvelu ja matalankynnyksen harrasteliikuntaryhmiä. Osallistavalla budjetoinnilla toteutetaan joutsalaisten omia toiveita  hyvinvointia lisäämään. Aivan uutena on käynnistymässä Kulttuuriliput vähävaraisille -kokeilu. Nämä ovat hyviä esimerkkejä toimintatavoista, joiden avulla edistetään joutsalaisten hyvinvointia monipuolisesti.  

Hyvinvointi syntyy ja näkyy arjessa, se ulottuu hoidetuista  liikuntapaikoista puhtaaseen uimaveteen ja aurattuista kävely- ja pyöräteistä ulkoilureitteihin ja latuihin, taidenäyttelyihin, teatteriin, konsertteihin, elokuviin ja seutuopiston kursseille.

Seuraavaksi laaditaan alkuvuodesta 2022 Joutsan  hyvinvointisuunnitelma, joka kattaa kaikki kunnan  palvelut. Tavoitteena tulee vahvasti olla osallisuuden edistäminen ja että Joutsassa kaikki pidetään mukana.

Kiireisen syksyn välisaldo

Omituisen, pitkittyneen kuntavaalikampanjan tuloksena sain vielä äänestäjiltä tukea niin, että toinen kausi valtuutettuna alkoi syksyllä. 

Luottamuspaikkaneuvotteluja käytiin siinä hengessä, että Joutsan suurin puolue keskusta lähti hakemaan laaja yhteistyön pohjaa, ‘joutsapuolueen’ ajatuksella. Tästä hatunnosto keskustan johdolle. Paikka kunnanhallituksessa oli mieluinen yllätys. 

Kahdeksan vuoden kauden puoluevaltuustossa ja -hallituksessa päätyttyä olin ajatellut pitäytyä kuntapolitiikassa. Mutta kun pyydettiin, en tarvinnut pitkääkään miettimisaikaa, ja tulin valituksi maakuntahallituksen jäseneksi. Edellisen valtuustokauden jäsenyys Maakunnan yhteistyöryhmässä oli hyvä perehdytys maakunnan päätöksentekoon ja -kulttuuriin, vaikken kokenut pystyväni asioihin paljoa vaikuttamaan. 

Maakuntahallitus on heti tuntunut kiinnostavalta ja minulle sopivalta vaikuttamisen paikalta. Ainakin toistaiseksi tuntuu siltä, että yhteistyöhalukkuutta löytyy yli puoluerajojen minulle tärkeiden asioiden edistämisessä. Ilmastonmuutoksen torjunta ja luontokadon pysäyttäminen ovat ihmiskunnan kohtalonkysymykset, joihin myös kaikkien hallinnollisten organisaatioiden tulisi mitä pikimmin sitoutua. Kunnassa olen jäänyt niiden asioiden kanssa varsin yksin, mutta maakunnassa ollaan selvästi lähdetty ratkomaan näitä kysymyksiä. Siksi jäsenyys maakuntahallituksen nimeämän Hiilineutraalin Keski-Suomen tiekarttatyö -hankkeen ohjausryhmässä antaa odottaa kiinnostavaa poliittista vaikuttamista. 

Vaikka ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät ajatukset, saati toimet, etenevät kunnassa hitaanlaisesti, olen todella innostunut valtuustoaloitteeni pohjalta perustetun Leivonmäen kansallispuiston parempi hyödyntäminen -työryhmän käynnistymisestä ja varapuheenjohtajuudesta Jyväskylän yliopiston vetämän Päijänne Biosfääriksi -hankkeen ohjausryhmässä. Jospa tuo projektien koordinoimiseen liittyneen työurani viimeinen, silloin vielä epäonnistunut tavoite menisi nyt maaliin. Aina ei ole helppoa olla aikaansa edellä 😉

Ja nyt kohti aluevaaleja! Vierivä kivi ei sammaloidu, joten olen ehdolla. Millaisin ajatuksin kohti sote-uudistusta ja uusia hyvinvointialueita? Se selviää seuraavassa blogissani. 

Ryhmäpuheenvuoro 27.9.2021

Hyvinvointialue tarvitsee uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän, mutta milloin, millä hinnalla ja kuka hankinnasta päättää?  Onko nyt tehtävillä kuntien päätöksellä oikeutta sitoa hyvinvointialueen menoja näin huomattavalla summalla? Onko Aster-hankinta pois hoitavista käsistä, ja erityisesti maakunnan reuna-alueiden, kuten Joutsa sote-palveluista? Voisiko olla tarkoituksenmukaisempaa, että hankinnan suorittaa se organisaatio, jonka  käyttöön tietojärjestelmä tulee eli hyvinvointialue, vaikka käyttöönotto lykkääntyy? 

Ja lopuksi, onko minulla riittävästi tietoa ja ymmärrystä näin valtavien summien ja monimutkaisten it-järjestelmien käytöstä ja hyödystä joutsalaisille? Verorahojahan tässä ollaan käyttämässä.

Viime valtuustokaudella päätimme, että 64 miljoonaa on sopiva summa hankkeen hyödyistä ja sitouduimme siihen. Nyt kokonaishinnan noustua olisi osattava arvioida, ovatko hyödyt 128 miljoonan arvoiset? Olemme aivan liian usein tekemään päätöksiä kohonneista kustannuksista ‘selkä seinää vasten’. Alibudjetointi on aina valitettavaa ja siitä pitäisi päästä eroon. Kustannusten tuplaantumista on vaikeaa käsittää. 

Mielestäni tammikuussa vaaleilla valittava hyvinvointialueen valtuusto on oikea elin päättämään asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinnasta. Toivottavasti silloin on tietoa myös kotimaisesta vaihtoehdosta. Sitä kautta hankinnan suuret rahat jäisivät hyödyttämään suomalaista yhteiskuntaa. 

Päätöksen tekeminen on äärimmäisen vaikeaa, mutta luottamushenkilönä katson kunnanjohtajan olevan parhaiten perillä hankkeesta. Kunnanhallituksessa kannatin hänen päätösehdotustaan. 

Vihreä valtuustoryhmä esittää, ettei Joutsan kunta anna valtuutusta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle Aster asiakas- ja potilastietojärjestelmän yhteistyösopimuksen hyväksymiseksi. 

Luonnonsuojelijan perintömetsä Rutalahden tuntumaan

Kirjoitukseni julkaistu Joutsan Seutu -paikallislehdessä 15.9.2021:

Pentti Linkolan muistometsä on perustettu Riuttasaloon lähelle Rutalahtea uutisoi Joutsan Seudun nettilehti tuoreeltaan  10. 9. edellisenä päivänä pidetyn lehdistötiedotteen pohjalta.

Jo kesän ajan olemme Päijänteen luonnonperintösäätiö PLUPSissa jännittäneet kaupan onnistumista ja ensimmäistä merkittävää yhteistyöhankintaa Linkolan perustaman Luonnonperintösäätiön kanssa.

Henkilökohtaisesti olen erityisen iloinen, että Linkolan muistometsälle löytyi luonnoltaan monimuotoinen, 43 hehtaarin suuruinen  suojelukohde läheltä Leivonmäen kansallispuistoa. Luonnon monimuotoisuuden suojelun näkökulmasta laajat yhtenäiset alueet ovat monin verroin arvokkaampia kuin pienet, pirstaleiset suojelukohteet. Kuten Linkolan muistometsän tiedotustilaisuudessa https://www.youtube.com/watch?v=GN6tppVihqI todettiin, oli erittäin vaikeaa löytää edes tämän suuruista vanhojen metsien edustavaa ja hiljaista kohdetta eteläisestä Suomesta. 

Päijänteen maisemat olivat Linkolalle tuttuja. Ennen Sääksmäelle muuttoa hän asui Kuhmoisissa ja linturetket suuntautuivat usein Päijänteen maisemiin. Leivonmäkeen ja perusteilla olevaan kansallispuistoon Linkola tutustui, kun kutsuin hänet vierailevaksi luennoitsijaksi Kivisuon kurssikeskukseen 1990-luvun alussa. Varsinkin lapinpöllön näkeminen kurssikeskuksen nurkalla ilahdutti häntä kovasti. Luonani vieraillessaan hän souteli Rutajärvellä ja taisi innostua selkälokkien näkemisestä niin, että kiskaisi veneeni kaiketi parhaat päivänsä nähneen airon poikki. Pentin tilalle ostamat airot toimivat edelleen moitteettomasti. 

Päijänteen rannat Haukanmaalta, Nisulan, Rutalahden, Vespuolen Oittilan kautta Putkilahteen ja Tammijärvelle muodostavat huikean luontokokonaisuuden. Sen kehittämistä tulisikin jatkaa niin, että Leivonmäen kansallispuistoon rajoittuvia valtion maita liitettäisiin puistoon. Näin saataisiin lisää reitistöjä tällä hetkellä ajoittain kävijöistä ruuhkaantuvaan puistoomme. Viime vuonna kävijöitä oli 43 600 ja aluvuodesta 2021 jo yli 20 000. 

Sensijaan suunnitellut tuuliteollisuus- ja kaivoshankkeet olisi jo aika haudata. Niin luonnon, maiseman kuin paikallisten asukkaiden ja yritysten kannalta alueen kehittäminen ei tarvitse eikä kaipaa raskaasti ympäristöä tuhoavaa,  vain jonkun vuosikymmenen kestävää toimintaa. 

Lea-Elina Nikkilä

Päijänteen luonnonperintösäätiö PLUPSin hallituksen jäsen

Leivonmäen kansallispuiston ystävät yhdistyksen puheenjohtaja