Blogi

Valtuustoaloite 15.3.2021

Joutsan kunta perustaa monialaisen työryhmän valmistelemaan toimia Leivonmäen kansallispuiston paremmasta hyödyntämisestä matkailu- ja palveluyrityksille, joutsalaisten hyvinvoinnille ja  kunnan imagolle.

Keski-Suomessa ainoastaan Joutsalla on kokonaan kunnan alueelle sijoittuva kansallispuisto. Joutsa voi siis aivan yksin ottaa myös sen kaiken imagollisen ja taloudellisen hyödyn, jota kansallispuisto alueelle tuo. Lähes 40 000 kävijää vieraili puistossa vuonna 2020. Yhä useampi viettää Leivonmäellä myös lomaviikon, kiitos koko ajan lisääntyvien majoitus-, ohjelmapalvelu- ja harrastusmahdollisuuksien. Kotimaanmatkailu kasvattaa suosiotaan ja se näyttäisi houkuttelevan uusia kesä- ja vakituisia asukkaita. Luonto- ja kulttuurimatkailulle on Joutsassa erinomaiset puitteet.

Työryhmän tehtäviä:

1) Järjestää kunnan, metsähallituksen, yritysten ja yhdistysten säännölliset tapaamiset ja suunnitteluseminaarit. 

2) Laatii kunnan ja kansallispuiston reitistöjen kehittämissuunnitelman yhdessä metsähallituksen ja yrittäjien kanssa. Pyöräily- ja vaellusreittejä Joutsan taajamasta kansallispuistoon ja edelleen Vaarunvuoreen.

3) Selvittää yhteistyömahdollisuuksia yli kuntarajojen mm. kansallispuiston läpi kulkevan Pyhän Olavin reitin tuotteistamiseksi.

4) Selvitää, miten Joutsan imagotyössä voidaan Leivonmäen kansallispuistoa hyödyntää  nykyistä tehokkaammin.

5) Parantaa ja lisää kunta- ja matkailumarkkinointia kansallispuistoa paremmin hyödyntäen yhteistyössä Visit Jyväskylä Regionin kanssa. 

Tähän saakka Leivonmäen kansallispuiston ystävät yhdistys on ollut paikallisesti aktiivisin toimija kansallispuiston ja sidosryhmien yhteistyön kehittämisessä. Nyt on kunnan aika ottaa enemmän vastuuta.

Lea-Elina Nikkilä, vihreä valtuustoryhmä

Uusia yrityksiä Joutsaan

Julkaistu Joutsan Seudussa 17.2.2021

Ikuisuuskysymys meillä joutsalaisilla päättäjillä on, miten saadaan uusia yrityksiä, työtä, veronmaksajia ja asukkaita Joutsaan. 

Luin sunnuntaiaamuna paikallislehden verkkosivuilta (JS 14.2.2021)  kiinnostavan jutun joutsalaislähtöisestä yrittäjästä Riku Keihäsniemestä. Heti piti käväistä myös yrityksen verkkosivuilla. Houkuttelevan kaunis etusivu  rivaclothing -Se vihreämpi valinta innosti heti selailemaan sivuja ja mieleinen tuotekin löytyi.

Joutsassa on pitkät perinteet tekstiilialan yritysten kotipaikkana, mutta viime vuosina tilanne on muuttunut silläkin saralla huonompaan suuntaan. Joutsan Seudun jutun loppuun saakka odotin kysymystä: « Voisitteko ajatella laajentavanne toimintaa Joutsaan. Voisiko verkkokauppa varastoineen toimia täällä? ». Olisi ollut kiinnostavaa kuulla yrittäjän vastaus.

Ekologiset, luonnonmukaiset tuotteet ovat erityisesti nuorten kuluttajien suosiossa ja nuoret yrittäjät tuntevat niin asiakkaansa kuin verkkokaupan hienoudet. Yrittäjyydessä omien arvojen mukainen toiminta on monelle tärkeää. Joutsalla olisi mielestäni hyvät edellytykset 4-tien varressa houkutella juuri näitä verkkokauppayrityksiä luonnonläheiseen yritysympäristöön. 

Joutsalaislähtöiset nuoret, joilla on siteitä edelleen paikkakuntaa lienevät  juuri niitä, jotka voisivat harkita yritystoimintansa siirtämistä paikkakunnalle. Nyt vain reippaasti kunnan elinkeinokoordinaattori asialle ja neuvottelemaan RIVA Clothingin yrittäjien kanssa, millaiset toimitilat he tarvitsevat ja mistä löytyy viihtyisä koti yrittäjille läheltä JoSePan kotikenttää! Luodaan Joutsaan ekologisen pienyrittäjyyden ekosysteemi, joka kasvaessaan voisi laajeta vaikka Oravakiven alueelle.

Lea-Elina Nikkilä

kunnanvaltuutettu (vihr), kuntavaaliehdokas

Mitä yhteistä on hiihtämisellä ja politiikalla?

Neljä ensimmäistä kouluvuottani hiihdin pitkän talvikauden kouluun joka päivä. Neljän kilometrin latuni kulki läpi ihanan, sankan metsän, jossa pitkä naava roikkui kuusten oksilla. Tuiskun jälkeen pimeässä aamussa jouduin tarkkaan katsomaan minkä kiven ja kelon ohi latu-urani kulki. Viimeinen kilometri oli yhteinen luokkakaverin kanssa. Sähkölinjaa pitkin alas jyrkkää mäkeä laskiessa kaaduin joskus niin, että maitopullo, kirjat ja värikynät lentelivät hangelle.

Umpihankihiihto tuli noina lapsuusvuosina tutuksi, rakkaaksikin. Umpihankeen ja joskus isojakin mäkiä laskien olen elämäni latuja sittemmin usein hiihdellyt. Ekoviljelijänä 70-luvun maaseudulla, luonnonsuojeluliikkeessä maanviljelijänä ja vihreässä liikkeessä agronomina.

Kuntapolitiikka oli viimeinen politiikan saareke, josta pysyttelin tarkoituksella poissa 2010-luvun taitteeseen asti. Vuonna 1983 olin jo mukana Hämeen vaalipiirissä Vihreän liiton eduskuntavaaliehdokkaana. Sitten tuli pitkä tauko.

Paluu politiikkaan toi heti luottamustoimia. Olin perustamassa Maaseutu- ja erävihreitä ja toimin pitkään sen hallituksessa. Olin Vihreiden Naisten hallituksessa ja puoluevaltuuskunnassa sekä nyt edelleen puoluehallituksen jäsen. Erityisen antoisaa oli toimia luonnonsuojelu- ja ympäristötyöryhmän puheenjohtajana, kun laadimme uuden ohjelman.

Enää en vuonna 2017 tohtinut kieltäytyä kuntavaaliehdokkuudesta. Kun muita ehdokkaita ei Joutsasta vihreiden listalle löytynyt, arvelin läpimenomahdollisuudet pieniksi. Suuri yllätys oli 180 ääntä ja paikka valtuustossa.

Yhden hengen valtuustoryhmässä ja ensikertalaisena luottamustoimen hoitaminen on ollut ajoittain työllistävää. Pääosin kuitenkin asiat ovat olleet kiinnostavia ja työ tuntunut merkitykselliseltä.

Mutta mitä on jäänyt viivan alle? Mitä olen saanut aikaan?

Ja miksi olen päättänyt lähteä uudelleen ehdolle?

Siitä seuraavassa blogissa ensi viikolla.

Joutsan kunnanvaltuusto 14.12.2020

Vihreiden ryhmäpuheenvuoro

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, virkahenkilöt, lehdistö ja kuntalaiset etäyhteyden äärellä nyt ja myöhemmin youtubessa!

Ensimmäisessä vuoden 2017 ryhmäpuheenvuorossani totesin, että Joutsassa joudutaan varautumaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen tietämättä tarkasti, miten uudistus yksityiskohtaisesti tullaan toteuttamaan.

Samalla lauseella voin aloittaa puheen valitettavasti myös tänään. Sote-uudistus on edelleen vaiheessa, nyt onneksi toivoa valmistumisesta on.

Onneksi Joutsassa ei jääty valtuustokauden alussa odottamaan, milloin soteuudistus toteutuu, vaan päätettiin ryhtyä rohkeasti turvaamaan joutsalaisten palvelujen säilyminen lähellä, omassa kunnassa.

Nyt voimme todeta, että valtuustokauden mittaisen työn tuloksena käytössämme on uuden uutukainen Sote- ja Perhekeskus Tammi. Kun ensi kuussa otetaan käyttöön uusi keskussairaala Nova, voi todellakin sanoa, että meidän joutsalaisten terveydenhuollon tilanne on hyvä sekä perus- että erikoissairaanhoidossa.

Sote-uudistus tuo mullistuksen myös sosiaalipuolen palveluihin. Toivottavasti uusi Perhekeskus Tammi pystyy vastaamaan tämän sektorin kasvaviin haasteisiin, sillä strateginen tavoitteemme toisaalta pitää kaikista huolta mutta samalla huolehtia vahvasta taloudesta edellyttävät nykyistä tehokkaampaa ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä ja työllisyyden parantamista. Yhdenkään kuntalaisen ei tulisi kokea olevansa syrjään sysätty ilman tukea silloin, kun elämä tuo eteen ylipääsemättömiä ongelmia. Kuntalaisten yhdenvertaisuus palvelujen saannissa tulee turvata. Avoimuutta ja kuntalaisten vaikutusmahdollisiuuksia tulee lisätä. Osallistuvan budjetoinnin kokeilua tulee kehittää edelleen.

Soten viivästymisen lisäksi talouden hallinnan haasteita tänä vuonna on lisännyt pandemia, jonka vaikutukset ensi vuoteen ovat myös edelleen hämärän peitossa. Perusturvan talousarvion tekeminen onkin ollut tänä syksynä tuskien taival.

Isot investoinnit ovat kasvattaneet lainakantaa, joka vuonna 2017 oli 13,4 M€. Korkokulut olivat tuolloin n. 80 000€. Vuoden 2020 lopussa lainaa on 16,1M€. Lainamäärän kasvusta huolimatta korkomenot ovat laskeneet noin 60 000€:oon. Pelkästään Suur-Savon Sähkön osinkoja kunta sai viime vuodelta kokomenoihin nähden tuplasti. Olemme mielestäni tehneet järkeviä investointeja oikea-aikaisesti.

Viime vuonna hyväksytyssä investointisuunnitelmassa vuodelle 2021 oli arvioitu menoja 2,7 M€ ja vuodelle 2022 1,9 M€. Nyt päätettävässä talousarviossa investoinnit ovat nousseet ensi vuodelle 3,9 M€ ja vuodelle 2022 suunnitelma on 4,2 M€. Pidän valitettavana, että näinkin lyhyen tähtäimen investointeja, jotka ovat olleet koko valtuustokauden tiedossa, ei ole osattu tämän paremmin budjetoida. Sinänsä investointien tarpeellisuutta en kiistä.

Minusta kuitenkin investointeja ja velkaa suurempi huolenaihe Joutsassa on väestökehitys, joka on edelleen miinusmerkkistä myös nettomuuton osalta. Hyvät palvelumme tarvitsevat käyttäjien lisäksi maksajia. Toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi ovat oikeansuuntaisia. Sote-uudistuksen toteutuminen tulee mitä ilmeisemmin muuttamaan ratkaisevasti tilannetta jo lähi vuosina.

Talouden haasteista huolimatta päätös sotepalvelujen tuottamisesta julkisen sektorin toimesta, ei ulkoistaen, on ollut minusta oikea.

Arvoisa puheenjohtaja
Vihreä valtuustoryhmä esittää Joutsan vuoden 2021 talousarvion ja vuosien 22-24 taloussuunnitelman hyväksymistä.

Lopuksi kiitän omasta puolestani kaikkia virka- ja luottamushenkilöitä kuluneesta vuodesta ja toivotan kaikille kuntalaisille joulunajalle lepoa ja terveyttä.

’Kunnioitamme ja suojelemme luontoa’

Tämä lause on kirjattu Joutsan kunnan uuteen strategiaan yhdeksi toimintaperiaatteeksi kohdassa ’Edistämme Kestävää Kehitystä’.

Kuntastrategian merkitystä on aiemmin yleisesti vähätelty. Onneksi pikkuhiljaa strateginen lähestymistapa toimintaan on arkipäiväistynyt, mutta edelleen joidenkin asioiden kohdalla taitaa olla enemmänkin kyse sanahelinästä. Tavoite on toivottava, mutta välineet sen toteuttamiseen joko kokonaan puuttuvat tai ne eivät ole luottamus- ja/tai virkahenkilöiden mielestä tärkeitä. Näin tuntuu olevan luonnon suojelemisen osalta.

Kunnan taajamahakkuut herättivät juuri paljon keskustelua ja erinomaisen kuntalaisaloitteen, jolla toivottavasti on laajempaa vaikutusta kunnan metsien hoitoon. Lähiluonto on varsinkin näin korona-aikana noussut arvoon arvaamattomaan ja siellä tehtävät toimenpiteet kuntalaisten helposti havaittavissa.

Minulle luonnon suojeleminen tarkoittaa ennenkaikkea työtä luonnon monimuotoisuuden häviämisen vauhdin hidastamiseksi ja – jos mahdollista – pysäyttämiseksi. Kuudes sukupuuttoaalto on ilmastonmuutokseen verrattava ongelma, ehkä jopa suurempi.

Omassa työssäni Haapalehdon tilalla ylläpidän monimuotoisuutta hoitamalla perinnebiotooppeja niityillä ja metsälaitumilla. Metsät ovat Metso-suojelun piirissä. Harrastuksenakin on luonnonsuojelutyö Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry:n puheenjohtajana ja Päijänteen luonnonperintösäätion hallituksessa. Valtakunnan politiikassa tärkein projektini oli johtaa Vihreiden uuden Luonto vastuullamme luonnonsuojeluohjelman valmistelua.

Luontevaa on siis tehdä työtä luonnon hyväksi myös Joutsan kunnanvaltuutettuna. Luonnolla on itseisarvo, mutta se on Joutsan merkittävin vetovoimatekijä. Siksi puhtaan, monimuotoisen ja kauniin luontomme suojelu on myös parasta elinkeino- ja asukaspolitiikkaa.

Tein helmikuussa 2020 aloitteen kahden kunnan omistaman, kansallispuistoon rajautuvan pienialaisen alueen myynnistä valtion Metso-ohjelmaan liitettäväksi Leivonmäen kansallispuistoon. Metso-ohjelman kautta alueen maapohja ja puusto korvataan myyjälle täysmääräisesti.

Toivon, että jatkossa kunnan 1000 hehtaarin metsäomaisuuden hoidossa huomioidaan paremmin luonnon monimuotoisuus, jatkuvan kasvatuksen mahdollisuudet ja virkistyskäyttö.

Alla kunnanhallitukselle 16.11.2020 jättämäni kirjelmä, jossa tiedustelin, miksi aloitetta ei oltu käsitelty. Sensijaan toinen esittämistäni alueista oli hakattu.

Kirje kunnanhallitukselle 16.11.2020

KUNNANHALLITUKSELLE 17.02.2020 JÄTETYN ALOITTEEN KÄSITTELY
TAUSTAA
Kysyin vuoden 2018 loppupuolella kunnan metsistä vastaavalta metsäinsinööri Jere Rossilta kunnan omistamista alueista rajautuen Leivonmäen kansallispuistoon. Ajatuksenani oli alunperin Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi esittää, että kunta kunnioittaisi juhlavuotta pienialaisen luonnonsuojelualueen perustamisella.

Rossilta sain tiedot kahdesta kohteesta. Tilat ovat Haapasalo rek. num. 172-418-4-174 (7,65 ha) Harjunlahden uimarannan takana ja Vanha-Koskela rek. num. 172-419-9-50 (2,49 ha) Rutalahden Koskikaran kierroksen tuntumassa.

Aikataulu oli kuitenkin liian kireä toteutettavaksi juhlavuoden aikana. Kun kuntien ja seurakuntien Metso-ohjelmaan osoitettiin lisää varoja, päätin esittää alueita haettavaksi suojeluun sitä kautta. Tällöin kunnalla olisi mahdollisuus saada korvaus alueen maapohjasta ja puustosta.

SUUNNITTELU
25.10.2019 tutustuimme alueeseen kunnanjohtaja (silloin myös vt. tekninen johtaja) Harri Nissisen ja Keski-Suomen ely-keskuksen yksikön päällikkö Risto Kujalan kanssa. Alueiden sijainti kansallispuiston rajalla olisi ollut riittävä syy niiden sopivuuteen suojeluun ja alueet täyttivät muutenkin ainakin osittain Metso-ohjelman kriteerit. Kunnanjohtajan toiveesta siirsin aloitteen tekemistä seuraavan vuoden alkuun, kun kunta olisi saanut palkattua teknisen johtajan, jolle asian eteenpäin vienti silloin kuuluisi. Aloiteen tein kunnanhallituksessa 17.2.2020.

ALOITE KUNNANHALLITUKSELLE

Kunnanhallitus § 32 17.02.2020
MUUT ASIAT
Kunnanhallitus 17.02.2020 § 32
Lea-Elina Nikkilä toi kunnanhallituksessa esille aloitteen selvittää ELY-keskuksen kanssa kahden kunnan omistaman pienialaisen metsälohkon myynnistä METSO-ohjelman kautta liitettäväksi kansallispuistoon.

ALOITE KUNNANHALLITUKSELLE

Joutsan kunnan yhtenä keskeisenä veto- ja pitovoimana myös uudessa strategiassa on kaunis luonto, jonka kruununjalokivenä on oma Leivonmäen kansallispuisto.

Luonnon virkistyskäytön, luontomatkailun ja luonnon monimuotoisuuden suojelun merkittävin alue on juuri kansallispuisto. Parasta ja tehokkainta luonnonsuojelua on jo olemassa olevien aluiden laajentaminen.

Hallitus on myöntänyt Metso-suojeluun lisärahoitusta. Sen turvin kansallispuistoon Metsähallituksen Luontopalvelut investoi vuosittain kymmeniä tuhansansia, tänä vuonna yli satatuhatta euroja budettivaroja, eduskunnan jakovaraa eli ’joululahjarahaa’ sekä Keskimaan lahjoitusvaroja kunnostamalla Koskikaran kierroksen sillat ja rakentamalla parkkipaikan Rutalahdessa. Selänpohjaan tulee lisäpalveluja parkkipaikkalle ja pitkosreittejä kunnostetaan myös Harjunlahden esteettömällä reitillä.

Kansallispuiston kävijämäärä kasvoi 2019 kolmellatoista prosentilla 24 700 kävijään. Kävijät jättävät alueelle myös jatkuvasti enemmän rahaa niin matkailuyrityksiin kuin muihinkin palveluyrityksiin.

Esitän, että kunta selvittää ely-keskuksen kanssa kahden kunnan omistaman pienialaisen metsälohkon myynnistä METSO-ohjelman kautta liitettäväksi kansallispuistoon.

Tilat ovat Haapasalo rek. num. 172-418-4-174 (7,65 ha) Harjunlahden uimarannan takana ja Vanha-Koskela rek. num. 172-419-9-50 (2,49 ha) Rutalahden Koskikaran kierroksen tuntumassa. Näiden pienialaisten, yksittäisten lohkojen metsätaloudellinen arvo kansallispuiston rajalla on varsin vähäinen. Samalla kunta näin toteuttaa kunnan strategiaa, kuntien luonnonsuojeluvelvoitetta ja tuo kunnan kassaan lisää rahaa.

KÄSITTELY
Jäin odottamaan asian käsittelyä. Rutalahden alueen rauhoittamiselle en nähnyt mitään esteitä, mutta Haapasalon tilan alue oli haasteellisempi. Siksi kysyin nimenomaan Rutalahden asiasta Rossilta useita kertoja. Myös tekniseltä johtajalta ja teknisen lautakunnan puheenjohtajalta olen asiaa tiedustellut. Viimeksi sain sähköpostiini 1.10.2020 metsäinsinööri Rossilta vastauksen ettei ”Rutalahden suojeluasialle kuulu uutta”.

Viime viikolla (viikko 46) hakkuut Rutalahdessa alueella Vanha-Koskela rek. num. 172-419-9-50 olivat täydessä käynnissä.

KYSYMYKSET

  1. Miten ja missä aloitetta on käsitelty ja onko päätöksiä dokumentoitu.
  2. Onko missään vaiheessa asian tiimoilta oltu yhteydessä ely-keskukseen alustavasti tapaamisessa 25.10.2019 keskustellun Metso-suojelun tiimoilta.
  3. Kuka on tehnyt päätöksen alueen hakkaamisesta ja milloin.
  4. Onko missään vaiheessa ollut tarkoituksena ilmoittaa aloitteen tekijälle tehdyistä päätöksistä.
  5. Uuden kuntastrategiamme yhtenä toimintaperiaatteena on: Kunnioitamme ja suojelemme luontoa. Miten yllä kuvattu toteuttaa tätä periaatetta.

Joutsan Seutu 7.10.2020

JOUSITIE – UNOHDETTU HELMI

Joutsan Jousitien raitti on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Sen arvo olisi hyvä muistaa ja kirkastaa nyt, kun aluetta koskevia suunnitteluprosesseja on meneillään. Työstettävänä oleva Joutsan kirkonkylän osayleiskaava, päivitettävä Keski-Suomen maakuntakaava ja Apteekkarin talon purkulupa määrittelevät kaikki alueen käyttöä ja niiden yhteys toisiinsa tulisi huomioida.

Kulttuuriympäristöjen merkitys ei ole yhdentekevä ja kulttuuriympäristön imagon ymmärtäminen on tärkeää. Hyvinhoidetulla kulttuuriympäristöllä on imagoarvoa, joka voi olla merkittävä vetovoimatekijä matkailussa sekä asuinpaikan valinnassa. Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelmassa todetaan, että tällaisten ympäristöjen merkitys vetovoimatekijöinä on arveltu vain voimistuvan tulevaisuudessa. Esimerkiksi vanhat puutaloalueet ovat houkuttelevia, ja eheitä ympäristöjä osataan arvostaa. 

Keski-Suomen kulttuuriympäristössä on paljon arvokkaita kohteita, mutta laajemmat kokonaisuudet ovat kuitenkin monesti menetetty tai vielä hahmottamatta. Elinkeinotoiminnassa perinteisen rakennuskannan arvoa ei vielä ole ymmärretty. Arvokkaimman kulttuuriympäristön käyttöä tulisi ajatella myös matkailua laajemmin. Ne voivat olla monenlaisen yritystoiminnan vauhdittajia.

Joutsan Jousitie on harvinaisen eheä kokonaisuus ja päivitettävänä olevassa maakuntakaavassa koko Joutsan taajama-alue onkin merkitty kulttuuriympäristön vetovoima-alueeksi. Kaavaselosteessa todetaan, että “valtakunnallisesti merkittävillä rakennetuilla kulttuuriympäristöillä on keskeinen asema maamme kulttuuriperinnössä. Arvoiltaan merkittävissä rakennetuissa kulttuuriympäristöissä päähuomio on merkittävässä rakennusperinnössä, mutta alueilla ja kohteilla on usein myös suuri taajama- ja maisemakuvallinen merkitys. Arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kuntien suunnittelussa. Suunnittelussa onkin tärkeää huomioida, ettei arvokkailla alueilla toteuteta muutoksia tai rakentamista, joka on olennaisesti ristiriidassa alueen kulttuuriympäristöarvojen kanssa.”

Jousitien arvo valtakunnallisesti arvokkaana rakennettuna kulttuuriympäristönä tulisi siis muistaa, kun sitä koskevia päätöksiä tehdään!

Sari Nummela, Paluumuuttaja Helsingistä, kulttuuriympäristöjen suurkuluttaja

Lea-Elina Nikkilä, Keski-Suomen maakunnan kulttuuriympäristötyöryhmän (MAKU) jäsen, valtuutettu (vihr)

Kaisu Kumpulainen, Keski-Suomen Kylät, pj, MAKU-ryhmän jäsen, maaseutututkija

Linja-autot pysähtymään Leivonmäellä!

Tein alla olevan aloitteen Joutsan kunnanhallituksen kokouksessa 10.8.2020.

Esitän, että Joutsan kunta ryhtyy toimenpiteisiin linja-autoliikenteen toimivuuden parantamiseksi Leivonmäellä.

Leivonmäeltä lähtee ja sinne tulee töihin henkilöitä, jotka käyttävät julkista liikennettä. Parin viime vuoden aikana useat linja-autovuorot ovat lakanneet pysähtymästä Leivonmäellä. Tämä on vaikeuttanut monien elämää ja saattaa jopa olla esteenä paikkakunnalle muuttoon. Myös Leivonmäen kansallispuiston saavutettavuus paranee olennaisesti, jos kaikki linja-autovuorot pysähtyisivät tarvittaessa Harjunlahdentien tuntumaan.

Nyt kun uudet ohituskaistat ja myös Leivonmäen keskustan kohdalla tietyöt ovat valmistumassa, tulee kunnan varmistaa, että linja-autopysäkeille tulee katokset ja neuvotella liikennöitsijöiden kanssa, että kaikki ohi kulkevat linja-autovuorot pysähtyvät tarvittaessa Leivonmäellä. Aikatuluihin tämä ei tuone muutoksia, koska liikenne ohituskaistojen vuoksi nopeutuu.

Lea-Elina Nikkilä, vihr

Tuulivoimasta

Mielipidekirjoitukseni Joutsan Seudussa 1.7. ja Keskisuomalaisessa 29.5. 

Tuuli tuo, tuuli vie

Päätoimittaja Markku Parkkonen kirjoitti pääkirjoituksessa (JS 24.6.) otsikolla Tuulella ei ole ystävää. Hän aivan oikein kertoi minun vastustavan Salolan tuulivoimalan perustamista Putkilahden valtakunnallisen maisema-alueen ja Päijänteen tuntumaan. Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry:n puheenjohtajan ominaisuudessa kirjoitin Keskisuomalaiseen 29.5.2020 (koko kirjoitus luettavissa tämän jutun alla) julkaistun Väärä paikka tuulivoimaloille mielipidekirjoituksessa, että Salolan tuulivoimahanke sijoittuu suurelta osin yhdelle Keski-Suomen ns. hiljaisista alueista. Tuulimyllyt näkyisivät kansallispuiston kaikille keskeisille reiteille ja laavuille. Kyseinen tuulimyllyjen alue, Hauhanpohja-Yläsydänmaa, on nostettu Keski-Suomen liiton tekemässä selvityksessä yhdeksi merkittävimmäksi hiljaiseksi alueeksi koko Keski-Suomessa.  Se menetettäisiin lopullisesti myllyjen, huoltotien ja voimalinjan alle. Voimaloiden kokonaiskorkeus on lähes 300 metriä ja ne sijoitettaisiin korkeiden mäkien laelle! Maisemavaikutukset ulottuisivat laajalle Päijänteelle ja olisivat haitaksi matkailuelinkeinolle, joka tukeutuu nimenomaan hiljaisuuteen, monimuotoiseen luontoon ja kulttuurimaisemaan. 

Tuossa mielipidekirjoituksessa en paneutunut energiapolitiikan kiemuroihin, mutta kun päätoimittaja nosti sen pääkirjoituksessaan esiin, perustelen nyt vihreänä kunnanvaltuutettuna ajatuksiani tuulivoimasta osana Suomen energiapalettia. Parasta energiaa ympäristön ja luonnon kannalta on säästetty energia. Älykkäät sähköverkot, parempi tekniikka ja sen viisas käyttö tuovat kuitenkin vain osaratkaisun. Siksi on punnittava eri vaihtoehtojen monia hyviä ja huonoja puolia.

Ikirouta sulaa Siperiassa ennen näkemättömän helteen alla ja me suomalaisetkin olemme saaneet monien mielestä enemmän kuin tarpeeksi hellettä. Ilmastonmuutos on konkretisoitunut jokaiselle. Työhön sen torjumiseksi on pakko panostaa erityisesti energiasektorilla. Fossiiliset uusiutumattomat polttoaineet, kuten kivihiili, öljy ja turve pitää korvata uusiutuvilla. Myöskään uusiutuvan biomassan, kuten puun polttoa ei voida loputtomiin lisätä. Puusta tulisi valmistaa entistä enemmän pitkäkestoisia tuoteita, kuten taloja ja huonekaluja. Näin puun hiili säilyy pitempään pois lämmittämästä ilmastoa.

Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta parempia vaihtoehtoja ovat aurinko-,  tuuli- ja ydinvoima, joista erityisesti kahta viimeksi mainittua Suomessa tällä hetkellä rakennetaan merkittävästi lisää. Kumpaankin liittyy myös  ongelmia. Ydinvoimalaonnettomuudet mm. Tšernobylissä ja Fukushimassa ylläpitävät ymmärrettävää pelkoa ydinvoiman turvallisuudesta samoin kuin uraanipolttoaineen käsittely ylipäätään niin kaivoksissa, voimalaitoksissa kuin jätteenä. Ehkä tulevaisuudessa pienydinvoimaloista saadaan turvallisia laitoksia.

Mutta palataan vielä tuuleen. Kyllä sillä on ystäviä. Minäkin kuulun niihin. Ilmastokysymyksen rinnalla myös luonnon monimuotoisuuden hupeneminen on ihmiskunnalle todellinen uhka. Luonnon lisäksi tuulivoimaloiden sijoittamisessa tulee huomioida alueen asukkaat, maisema-arvot ja meluhaitat. Tuulivoimakentän lisäksi kuljetus- ja huoltotiet sekä voimalinjat tarvitsevat tilaa. Tuulivoima-alueet pitää sijoittaa rakennettuun ympäristöön  niin, että arvokkaita luonto- ja maisema-alueita ei niiden vuoksi tuhota. Parhaita paikkoja tuulivoimaloille ovatkin kuluttajien, tiestön ja voimalinjojen läheiset alueet. Meluakin on jo ennestään, joten lisähaittaa ei siitä tule. Siksi vastustan Salolan hanketta ja sama pätee myös Haukanmaan suunnitelmaan. Merituulivoima on tehokasta ja meillä Keski-Suomessa 4-tien varrelta löytyy varmasti paikkoja tuulimyllyille.

Kuten Topi Sorsakoski laulaa: Tuuli tuo, tuuli vie…

Lea-Elina Nikkilä, kunnanvaltuutettu, vihr

 

Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 29.5.2020
Salola Wind Park Oy:n hallituksesta Staffan Asplund ja Tuukka Mäkitie toteavat mielipidekirjoituksessaan (KSML 16.5.) Tuulivoimasta paikallista energiaa Keski-Suomessa, että ”Vaikka Keski-Suomesta ei täysin asumatonta tai luonnonarvoista vapaata aluetta löydy, Salolan tuulivoimahanke sijoittuu laajaan ja verrattain syrjäiseen talousmetsään, jossa negatiiviset vaikutukset ovat oletettavasti matalammat  kuin monilla muilla alueilla Keski-Suomessa.”

Olen muuttanut asumaan Leivonmäelle nimenomaan sen poikkeuksellisen monimuotoisen luonnon ja maiseman vuoksi. Kannatan tuulivoimaa osana Suomen energiapalettia, mutta Salolan alue ei ole oikea paikka tuulivoimaloille. Hanke on sijoittumassa paikalle, jossa sen negatiiviset vaikutukset ovat merkittävät ja peruuttamattomat. Leivonmäen kansallispuisto ja sen lähiympäristö sekä Vaarunvuorten – Putkilahden -alue ovat valtakunnallisesti merkittäviä maisema- ja luontokokonaisuuksia.

Leivonmäen kansallispuisto sijoittuu kokonaisuudessaan Salolan tuulivoimahankkeen vaikutusalueelle. Leivonmäen kansallispuistossa kuten muuallakin kävijämäärät ovat kovassa kasvussapuistossa ja nyt korona-aikana parkkipaikat, polut ja tulipaikat ovat olleet ruuhkaksi saakka täynnä. Leivonmäen kansallispuistosta Päijänteelle ulottuvalle alueelle on Keski-Suomen maakuntakaavassa osoitettu matkailun ja virkistyksen vetovoima- alueeksi ja ulkoilureitti –merkintä. Jyväskylän yleiskaavassa ohjeellinen päävirkistysreitti kulkee hankealueen läpi. Nyt on aika toteuttaa kaavoituksen tahtotilaa alueen kehittämisestä.

Olen ollut alusta asti aktiivisesti mukana Leivonmäen kansallispuiston perustamisessa ja kehittämisessä. Samoin olen ollut mukana edistämässä Päijänteen biosfäärialue –hanketta ja maaseutumatkailua kansallispuiston lähialueella. Kehittämistyötä riittää edelleen. Leivonmäen kansallispuiston länsipuolella sijaitsevat Metsähallituksen talousmetsät voisivat tarjota laajennusmahdollisuuksia maakuntakaavan mukaiselle virkistyskäytölle. Jos valtion talousmetsissä kansallispuistojen läheisyydessä sijaitsevien talousmetsien hoidossa siirryttäisiin jatkuvapeitteiseen kasvatukseen, jolloin nekin sopisivat hyvin myös virkistyskäyttöön esim. pidemmille pyöräily- ja vaellusreiteille.

Salolan tuulivoimahanke sijoittuu suurelta osin yhdelle Keski-Suomen ns. hiljaisista alueista. Tuulimyllyt näkyisivät kansallispuiston kaikille keskeisille reiteille ja laavuille. Kyseinen tuulimyllyjen alue, Hauhanpohja-Yläsydänmaa, on nostettu Keski-Suomen liiton tekemässä selvityksessä yhdeksi merkittävimmäksi hiljaiseksi alueeksi koko Keski-Suomessa.  Se menetettäisiin lopullisesti myllyjen, huoltotien ja voimalinjan alle. Voimaloiden kokonaiskorkeus on lähes 300 metriä ja ne sijoitettaisiin korkeiden mäkien laelle! Maisemavaikutukset ulottuisivat laajalle Päijänteelle ja olisivat haitaksi matkailuelinkeinolle, joka tukeutuu nimenomaan hiljaisuuteen, monimuotoiseen luontoon ja kulttuurimaisemaan.

 

Lea-Elina Nikkilä, Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry, puheenjohtaja

Joutsan valtuusto 15.6.2020 Ryhmäpuheenvuoro tilinpäätöksestä

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat, media ja yleisö

Viime vuoden tilinpäätöksen ryhmäpuheenvuorossani totesin, että ”Vuotta 2018 hallitsivat rekrytoinnit, jotka osin onnistuivat mutta osin siirtyivät tälle vuodelle. Saimme karvaasti kokea, miten vaikeaa on rekrytointi pienen kunnan palvelukseen.”

Ensimmäistä kertaa minun luottamushenkilö-urani aikana kaikki johtavat viranhaltijoiden paikat on nyt täytetty. Rekrytointiurakka onnistuttiin viemään loppuun vajaa vuosi ennen seuraavia kuntavaaleja eikä hetkeäkään liian varhain. Harras toive on, ettei enää yhtään rekrytointiprosessia eteen tule. Meillä on mitä parhain johtajatiimi kunnassa, kuten tämän kevään poikkeusoloista selviäminen on osoittanut. Kiitos koko kunnan henkilöstölle viime vuodesta ja myös kuluvasta keväästä.

Puulan seutuopistolautakunnan jäsenenä olen erityisen iloinen rehtori Antti  Ruotsalaisen rekrytoinnista ja opiston viime vuoden kehittämistyöstä. Yhteensä 643 joutsalaista osallistui kansalaisopiston kursseille ja aktiivisia osallistujia löytyy kursseille kunnan joka kolkassa. Talous on saatu hyvään kuosiin ja yhteistyö Kangasniemen ja Toivakan kanssa sujuu mallikkaasti.

Suurella tyytyväisyydellä panin merkille, että sivulla 29 todetaan: ”Syyskuussa uudelleen valitun perusturvalautakunnan työskentely on sujunut hyvin. Lautakunnan ja viranhaltijoiden välinen keskustelu on ollut rakentavaa perusturvan asioita käsiteltäessä.” Voisin sanoa, että loppu hyvin, kaikki hyvin, vaikka prosessi oli itselleni ja varmaan monelle muullekin raskas ja paikoin turhauttava.

Viime vuosi oli kunnan taloudessa vaativa eikä kuluva korona-vuosi tule olemaan helpompi, päinvastoin. Sote-puolen kustannusten osalta vain osa on omissa käsissä. Sote-uudistuksen eteneminen tuonee tilanteeseen helpotusta, mutta vasta seuraavalla valtuustokaudella. Kun jatkossa soteplvelujen tilaaja ja tuottaja on maakunta, tulee kuntatalouden suunnittelu helpottumaan, vaikka rahaa onkin sitten huomattavasti vähemmän käytettävissä. Joutsassa kuitenkin sekä sivistys- että tekninen toimi ovat saaneet toiminnan ja talouden tasapainoon. Kouluista voimme  mm ylioppilaskirjoitusten tuloksien valossa olla todella ylpeitä.

Katsotaan siis kunnan tulevaisuuteen toiveikkaina.

Kiitokset vielä kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille hyvästä yhteistyöstä!

Vihreä valtuustoryhmä esittää tilinpäätöstä 2019 hyväksyttäväksi ja toivottaa kaikille ansaittua, virkistävää ja iloista kesäaikaa!

Joutsan Vihreiden lausunto Joutsan kirkonkylän osayleiskaavaan

Joutsan vihreät järjestivät ’kaavakävelyn’ 18.5. Kuljimme pitkin poikin kylän keskustassa ja Myllykosken upeissa maisemissa. Kävelyn aikan syntyneet ideat ja sen kirvoittamat ajatukset olivat osaltaan muokkaamassa lausuntoamme, johon vahvimman panoksen antoi Sari Nummelan perehtyneisyys kuntakeskuksemme historiaan, nykytilaan ja tulevaisuuden visioon.

Lausunto 

Joutsan kirkonkylän osayleiskaava

Joutsan Vihreät ry lausuu kaavaesityksestä seuraavaa.

Yleistä

Joutsan kirkonkylän kehittämisessä keskeistä on asukkaiden turvallisen ja viihtyisän asumisen edellytysten luominen lähellä palveluja. Toisaalta sijainti valtatie 4:n varrella luo mahdollisuuksia houkutella ohi ajavasta liikennevirrasta ihmisiä käyttämään Joutsan palveluja ja tutustumaan houkuttelevaan kuntakeskukseen.

Joutsan näkökulmasta valtatie 4 kehittäminen tulee toteuttaa niin, että pitkämatkaisen liikenteen lisäksi paikallisliikenteen sujuvuus ja turvallisuus taataan. Lisäksi Joutsan palvelujen helppo saavutettavuus ja houkuttelevuus tulee huomioida suunnittelussa.

1. Viihtyisää asumista, uudet alueet

Joutsassa on ekologisesti ja maisemallisesti rikas taajamaympäristö, jota kannattaa vaalia. Monimuotoinen ympäristö ja lähiluonto parin korttelin päässä luovat asumiseen viihtyvyyttä ja vaikuttavat positiivisesti asuntojen arvoon. Alueelle tyypillisten kulttuuristen piirteiden säilyttäminen tekee maisemasta mielenkiintoisen sekä paikallisille että vierailijoille.

Uusien asuinalueiden kohdalla olisikin hyvä välttää liian täyteen rakentamista ja jättää alueille enemmän lähiviheralueita sekä avoimia tiloja. Kaupungeissa rakennettua ympäristöä rytmittävät puistot, torit ja aukiot, joita löytyy aina muutaman korttelin säteellä. Joutsassa, paikallinen historia huomioiden, peltoaukea korvaisi luontevasti toriaukion, joten kaikkia kylän peltoja ei tulisi rakentaa umpeen. Oman kodin lähistöltä löytyvät metsiköt, pellot, ulkoilupolut ja helpot reitit rantaan houkuttelevat asukkaita liikkumaan, nostavat asuinalueen viihtyisyyttä sekä lisäävät maiseman ja luonnon monimuotoisuutta.

ESITYS 1.1

  • Peltolan uusi asuinalue

Rakentamattomille pelloille kaavoitetaan hieman enemmän alaa kerrostaloasumiselle, vaikka se juuri nyt ei olekaan kysytyin asumismuoto, sillä rakentamattona se palvelee viheralueen laajennuksena. Varsinainen viheralue kaavoitetaan myös laajemmaksi. Lähistön erilaisissa asumispalveluissa on paljon vanhuksia tai muutoin vaikeasti liikkuvia, joiden itsenäinen ulkonaliikkuminen on hankalaa tai ulkoilu täysin toisten ihmisten varassa. Ulkoilun helpottamiseksi viihtyisää luontoympäristöä olisi hyvä löytyä lähikorttelista. Viheralueella voisi olla metsikköä/peltoa/puistoa tai viljelypalstoja. Viljelypalstat palvelisivat niitä kerrostaloasukkaita, joilla ei ole omaa pihaa.

Loppuosa peltoalueesta voitaisiin kaavoittaa luonnoksen mukaisesti pientaloalueeksi.

ESITYS 1.2

  • Koulumäen asuinalue Pertunmaantien varrella

Asumis- ja matkailukäyttöön kaavoitetaan ainoastaan pellon taka-osa. Jättämällä Pertunmaantienpuoleinen etuosa avoimeksi peltoalueeksi vältetään liian tiivis, koko maiseman peittävä mattomainen rakentaminen, ja luodaan monimuotoista kylän historiaa arvostavaa maisemaa. Yhdessä Valklammen luonnonsuojelualue; suo, sen vieressä oleva metsäinen ulkoilumaasto ja säästettävä peltoalue muodostaisivat myös ekologisesti rikkaan kokonaisuuden.

ESITYS 1.3

  • Sillanlahden länsiranta

Rantaan kaavailtu asuinalue tulee kokonaan poistaa kaavasta. Alue tulee säästää arvokkaaksi luonnon ja virkistyskäytön alueeksi. Asuinalue tulee vähintäänkin suunnitella paremmin Sillanlahden rikkaat luontoarvot huomioivaksi erityisesti suunnitellun tien rannan puoleisella osalla. Pohjukan rakentamaton alue tulee ainakin ulottaa pidemmälle länsirannalla varsinkin siinä tapauksessa, että jonkinlainen rantarakentaminen sallitaan. Rakentaminen rannalle tulee sallia ainostaan AP-1 tyyppisellä merkinnällä, joka säätelee rakentamisen etäisyyttä rantaviivasta sekä rakennusten määrää.

2. Uudet työpaikka-alueet

Uudet työpaikkaalueet on sijoitettu hyvin liikenteen solmukohtiin. Niiden saavuttavuuteen turvallisesti pyörällä ja jalan tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Uudet työpaikka-alueet tullevat lisäämään jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrää alueiden läheisyydessä.

ESITYS 2.1

  • Koko Pertunmaantien osuudella olisi hyvä olla jalankulku- ja pyöräilytie turvallisen liikkumisen takaamiseksi. Tieosuus on mäkinen ja paikoin jalankulkijoiden sekä pyöräilijöiden näkyvyys autoilijoille heikohko varsinkin pimeään aikaan.
  • Valtatie 4 varrella sijaitsevan työpaikka-alueen uudistien yhteyteen tulisi suunnitella myös jalankulku ja pyöräilyväylä.

3. Matkailun ja virkistyksen edistäminen

Etelästä 4-tietä Joutsaa lähestyttäessä avautuu upea järvimaisema. Sillan vasemmalla puolella on monimuotoinen viljelyalue ja oikealla kylä avoimine rantoineen ja rakennettu ympäristö vanhoine siltoineen. Nämä tulisi säilyttää.

Kaavaselosteessa on sivulla 27 mainittu yleiskaavan tekoa ohjaavan Keski-Suomen maakuntakaavan tavoitteet, jossa kohdassa muut maakunnalliset tavoitteet on todettu keskeisiksi ”Valtatien 4 varren hyödyntäminen matkailualueena-Ulkoilureittien kehittäminen.”

ESITYS 3.1

Vanhan ja uuden sillan välinen ranta-alue kaavoitetaan viheralueeksi niiltä osin, kun sitä ei ole vielä rakennettu, ja pidetään kuntalaisten yhteisessä käytössä. Suojelualuetta ei lakkauteta.

Valtietie 4:n, Pertunmaantien ja Jousitien rajaama alue tulisi olemaan huomattavan laaja rakennettu alue ilman lähiviheraluetta ja ulkoilureittiä. Kaavaan suunniteltu viheralue kulkee ojan päällä Rantatien ja rannan välillä. Alueella asuu paljon ikääntynyttä väestöä, jolle Valklammen tai Rautamäen ulkoilualueet ovat vaikeasti saavutettavia. Taajaman alueella olisi hyvä myös turvata kaikille helppo pääsy veden äärelle. Weanderinniemen venevalkaman, mattojenpesupaikan ja uimarannan muodostama alue on lähistön asukasmäärään nähden riittämätön rannan viheralueeksi.

ESITYS 3.2

Huttulanranta-Perttulanoja-Jousitie

Kulttuuri- ja luontopolku (2 km) asukkaille ja 4-tieltä pysähtyjille

REITTI

Lähtö Huttulan parkkipaikalta, (jossa kartta ja mukaan otettava esite Joutsan palveluista ja tonteista).

* ranta,( jossa voisi olla koirien uimapaikka)

* Tokerontie

* pellon reunapolku. Pelto (172-402-4-675) soveltuisi luonnon monimuotoisuuskohteeksi niittynä, jota lampaat kesäaikana laiduntaisivat

* Perttulanojan luonnonsuojelualeen läpi polku siltoineen (verkko puretaan ja lisätään penkkejä ja opasteita)

* uimaranta, (jossa erikseen koirien uimapaikka)

* Venetie – Nuokuntie

* Jousitie: valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö

* Yhdystietä takaisin Huttulaan

4. Luonnon ja lajien suojelun kannalta tärkeät alueet

Myllykosken ja Sillanlahden alue

Luontoselvityksen mukaan Luontoarvoiltaan kaava-alueen merkittävimpiä alueita on Sillanlahti, jonka rannoilla on tavattu valkoselkätikkaa VU* sekä liito-oravaa Dir IV, NT. Lahdella lisääntyvät jo aiemmin mainitut lampikorentolajit ja se on myös viitasammakon merkittävä kutupaikka. Lahden länsireunassa esiintyy harvaa vesiruovikkoa ja isoulpukkaa; pohjukka on kasvillisuudeltaan rehevin. Itäreunassa on omakotitaloja ja kesämökkejä, mutta länsireuna on rakentamaton.

Myllykosken pohjoispuolelle Sillanlahteen on merkitty uusi pientalovaltainen asuinalue. Se pitää poistaa tai rajata niin, että luontoselvityksessä esiin nostetut suojeluarvot säilyvät. Ks. Esitys 1.3

5. Rakennettu ympäristö ja kulttuurimaisema

Joutsassa on valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita kulttuurihistorillisia rakennuksia sekä maisemia, jotka tulisi säilyttää.

Osallistamissuunnitelman sivulla 10 on ote maakuntakaavasta: “Joutsan taajama ja sitä ympäröivät ranta-alueet kuuluvat kulttuuriympäristön vetovoima-alueeseen. Alueen kehittämisessä tulee hyödyntää kulttuuriympäristön monimuotoisuutta. Alueidenkäytön suunnittelulla edistetään kulttuuriympäristöjen kestävää käyttöä ja hoitoa.”

Osayleiskaavan maisemaselvityksessä sivulla 3 todetaan seuraavaa:

Pohjoisranta on tasaisempaa harjujakson länsipuolella, missä on ollut laaja ja vesistöä kohti laskeva peltoalue, joka on keskustan kasvamisen myötä rakentunut lähes kokonaan. Valtatien 4 länsipuolisen Huttulan tilan rantapellot edustavat vielä tilannetta, joka oli ennen kantatien oikaisua eli nykyisen valta-tien 4 rakentamista sekä siitä seurannutta muutosta yhdyskuntarakenteessa. Lisäksi Ala-Huikkalan viereisen ojapainanteen ympärillä on säilynyt peltoaukeaa.”

Kaavaselosteessa sivulla 16 kerrotaan: “Isojakokartan mukaan kylän asutus ja pellot olivat 1700-luvulla keskittyneet suurelta osin Joutsansalmen ja Iso-Valkjärven väliin. Vielä isojaon aikaan nykyisen kirkonkylän alueella oli vain muutamia taloja: nykyinen kirkonkylä on rakennettu Kämppilän, Huttulan, Hulikan ja Tokeron kantatalojen maille.

Ajalta ennen 1800-lukua ei varmuudella ole säilynyt rakennuskantaa nykyisen keskusta alueella, mutta osa Huttulan päärakennuksesta on oletettavasta 1700-luvulta. Huttulan tilakeskus on säilynyt alkuperäisellä sijainnillaan ja sen viereinen Mämmilän tila on muodostettu Kämppilän kantatilasta.”

Jousitien osalta maisemaselvityksessä (s. 7) todetaan näin:

Jousitie muodostaa yhtenäisen tienäkymän kirkon ja Joutsansalmen välisellä tieosuudella. Vanhimmat liiketalot raitin varrella ovat 1910-luvulta. 1930-luvulta lähtien rakennetut liike- ja pankkirakennukset reu-nustavat katutilaa niin, että muodostuu selkeä, rakennusvolyymeiltään yhtenäinen raittinäkymä. Tämän vaiheen rakennuskanta on yleensä jo hävinnyt kirkonkylistämme 1960- ja 1970-luvulla rakentuneen uudenlaisen liikerakentamisen tieltä.

Joutsan Jousitien keskusraitti on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) ja suojeltua rakennusperintöä.”

ESITYS 5.1

Huttulan/Mämmilän rantapelto merkitään kokonaisuudessa MA merkinnällä ja jätetään rakentamisen ulkopuolelle sen kulttuurihistoriallisen, maisema- ja luontoarvojen vuoksi.

Alue rajautuu Angesselkä-Puttolanselkä Natura-alueeseen (FI0900143), jonka linnustoon rantarakentamisella olisi vaikutusta ottaen huomioon, että myös vastarannalle Ruosteniemeen on kaavoitettu asuinalue.

ESITYS 5.2

Jousitien arvokkaan kokonaisuuden säilyttäminen/parantaminen laajentamalla suojelumerkintä koskemaan vanhan sillan alue aina Karimäen rantaan saakka sekä toisessa päässä merkitsemällä Jousitien molemmat puolet suojelluiksi Työväentalolle asti. Vaikka Työväentaloa vastapäätä olevilla rakennuksilla ei ole suojeluarvoa, olisi kaavan hyvä suojata historiallista miljöötä sellaisessa tapauksessa, että rakennukset puretaan ja tilalle ryhdytään rakentamaan uutta.

Joutsassa 11.6.2020

Joutsan Vihreät ry

Lea-Elina Nikkilä, puheenjohtaja