Blogi

Joutsan Seutu 7.10.2020

JOUSITIE – UNOHDETTU HELMI

Joutsan Jousitien raitti on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Sen arvo olisi hyvä muistaa ja kirkastaa nyt, kun aluetta koskevia suunnitteluprosesseja on meneillään. Työstettävänä oleva Joutsan kirkonkylän osayleiskaava, päivitettävä Keski-Suomen maakuntakaava ja Apteekkarin talon purkulupa määrittelevät kaikki alueen käyttöä ja niiden yhteys toisiinsa tulisi huomioida.

Kulttuuriympäristöjen merkitys ei ole yhdentekevä ja kulttuuriympäristön imagon ymmärtäminen on tärkeää. Hyvinhoidetulla kulttuuriympäristöllä on imagoarvoa, joka voi olla merkittävä vetovoimatekijä matkailussa sekä asuinpaikan valinnassa. Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelmassa todetaan, että tällaisten ympäristöjen merkitys vetovoimatekijöinä on arveltu vain voimistuvan tulevaisuudessa. Esimerkiksi vanhat puutaloalueet ovat houkuttelevia, ja eheitä ympäristöjä osataan arvostaa. 

Keski-Suomen kulttuuriympäristössä on paljon arvokkaita kohteita, mutta laajemmat kokonaisuudet ovat kuitenkin monesti menetetty tai vielä hahmottamatta. Elinkeinotoiminnassa perinteisen rakennuskannan arvoa ei vielä ole ymmärretty. Arvokkaimman kulttuuriympäristön käyttöä tulisi ajatella myös matkailua laajemmin. Ne voivat olla monenlaisen yritystoiminnan vauhdittajia.

Joutsan Jousitie on harvinaisen eheä kokonaisuus ja päivitettävänä olevassa maakuntakaavassa koko Joutsan taajama-alue onkin merkitty kulttuuriympäristön vetovoima-alueeksi. Kaavaselosteessa todetaan, että “valtakunnallisesti merkittävillä rakennetuilla kulttuuriympäristöillä on keskeinen asema maamme kulttuuriperinnössä. Arvoiltaan merkittävissä rakennetuissa kulttuuriympäristöissä päähuomio on merkittävässä rakennusperinnössä, mutta alueilla ja kohteilla on usein myös suuri taajama- ja maisemakuvallinen merkitys. Arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kuntien suunnittelussa. Suunnittelussa onkin tärkeää huomioida, ettei arvokkailla alueilla toteuteta muutoksia tai rakentamista, joka on olennaisesti ristiriidassa alueen kulttuuriympäristöarvojen kanssa.”

Jousitien arvo valtakunnallisesti arvokkaana rakennettuna kulttuuriympäristönä tulisi siis muistaa, kun sitä koskevia päätöksiä tehdään!

Sari Nummela, Paluumuuttaja Helsingistä, kulttuuriympäristöjen suurkuluttaja

Lea-Elina Nikkilä, Keski-Suomen maakunnan kulttuuriympäristötyöryhmän (MAKU) jäsen, valtuutettu (vihr)

Kaisu Kumpulainen, Keski-Suomen Kylät, pj, MAKU-ryhmän jäsen, maaseutututkija

Linja-autot pysähtymään Leivonmäellä!

Tein alla olevan aloitteen Joutsan kunnanhallituksen kokouksessa 10.8.2020.

Esitän, että Joutsan kunta ryhtyy toimenpiteisiin linja-autoliikenteen toimivuuden parantamiseksi Leivonmäellä.

Leivonmäeltä lähtee ja sinne tulee töihin henkilöitä, jotka käyttävät julkista liikennettä. Parin viime vuoden aikana useat linja-autovuorot ovat lakanneet pysähtymästä Leivonmäellä. Tämä on vaikeuttanut monien elämää ja saattaa jopa olla esteenä paikkakunnalle muuttoon. Myös Leivonmäen kansallispuiston saavutettavuus paranee olennaisesti, jos kaikki linja-autovuorot pysähtyisivät tarvittaessa Harjunlahdentien tuntumaan.

Nyt kun uudet ohituskaistat ja myös Leivonmäen keskustan kohdalla tietyöt ovat valmistumassa, tulee kunnan varmistaa, että linja-autopysäkeille tulee katokset ja neuvotella liikennöitsijöiden kanssa, että kaikki ohi kulkevat linja-autovuorot pysähtyvät tarvittaessa Leivonmäellä. Aikatuluihin tämä ei tuone muutoksia, koska liikenne ohituskaistojen vuoksi nopeutuu.

Lea-Elina Nikkilä, vihr

Tuulivoimasta

Mielipidekirjoitukseni Joutsan Seudussa 1.7. ja Keskisuomalaisessa 29.5. 

Tuuli tuo, tuuli vie

Päätoimittaja Markku Parkkonen kirjoitti pääkirjoituksessa (JS 24.6.) otsikolla Tuulella ei ole ystävää. Hän aivan oikein kertoi minun vastustavan Salolan tuulivoimalan perustamista Putkilahden valtakunnallisen maisema-alueen ja Päijänteen tuntumaan. Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry:n puheenjohtajan ominaisuudessa kirjoitin Keskisuomalaiseen 29.5.2020 (koko kirjoitus luettavissa tämän jutun alla) julkaistun Väärä paikka tuulivoimaloille mielipidekirjoituksessa, että Salolan tuulivoimahanke sijoittuu suurelta osin yhdelle Keski-Suomen ns. hiljaisista alueista. Tuulimyllyt näkyisivät kansallispuiston kaikille keskeisille reiteille ja laavuille. Kyseinen tuulimyllyjen alue, Hauhanpohja-Yläsydänmaa, on nostettu Keski-Suomen liiton tekemässä selvityksessä yhdeksi merkittävimmäksi hiljaiseksi alueeksi koko Keski-Suomessa.  Se menetettäisiin lopullisesti myllyjen, huoltotien ja voimalinjan alle. Voimaloiden kokonaiskorkeus on lähes 300 metriä ja ne sijoitettaisiin korkeiden mäkien laelle! Maisemavaikutukset ulottuisivat laajalle Päijänteelle ja olisivat haitaksi matkailuelinkeinolle, joka tukeutuu nimenomaan hiljaisuuteen, monimuotoiseen luontoon ja kulttuurimaisemaan. 

Tuossa mielipidekirjoituksessa en paneutunut energiapolitiikan kiemuroihin, mutta kun päätoimittaja nosti sen pääkirjoituksessaan esiin, perustelen nyt vihreänä kunnanvaltuutettuna ajatuksiani tuulivoimasta osana Suomen energiapalettia. Parasta energiaa ympäristön ja luonnon kannalta on säästetty energia. Älykkäät sähköverkot, parempi tekniikka ja sen viisas käyttö tuovat kuitenkin vain osaratkaisun. Siksi on punnittava eri vaihtoehtojen monia hyviä ja huonoja puolia.

Ikirouta sulaa Siperiassa ennen näkemättömän helteen alla ja me suomalaisetkin olemme saaneet monien mielestä enemmän kuin tarpeeksi hellettä. Ilmastonmuutos on konkretisoitunut jokaiselle. Työhön sen torjumiseksi on pakko panostaa erityisesti energiasektorilla. Fossiiliset uusiutumattomat polttoaineet, kuten kivihiili, öljy ja turve pitää korvata uusiutuvilla. Myöskään uusiutuvan biomassan, kuten puun polttoa ei voida loputtomiin lisätä. Puusta tulisi valmistaa entistä enemmän pitkäkestoisia tuoteita, kuten taloja ja huonekaluja. Näin puun hiili säilyy pitempään pois lämmittämästä ilmastoa.

Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta parempia vaihtoehtoja ovat aurinko-,  tuuli- ja ydinvoima, joista erityisesti kahta viimeksi mainittua Suomessa tällä hetkellä rakennetaan merkittävästi lisää. Kumpaankin liittyy myös  ongelmia. Ydinvoimalaonnettomuudet mm. Tšernobylissä ja Fukushimassa ylläpitävät ymmärrettävää pelkoa ydinvoiman turvallisuudesta samoin kuin uraanipolttoaineen käsittely ylipäätään niin kaivoksissa, voimalaitoksissa kuin jätteenä. Ehkä tulevaisuudessa pienydinvoimaloista saadaan turvallisia laitoksia.

Mutta palataan vielä tuuleen. Kyllä sillä on ystäviä. Minäkin kuulun niihin. Ilmastokysymyksen rinnalla myös luonnon monimuotoisuuden hupeneminen on ihmiskunnalle todellinen uhka. Luonnon lisäksi tuulivoimaloiden sijoittamisessa tulee huomioida alueen asukkaat, maisema-arvot ja meluhaitat. Tuulivoimakentän lisäksi kuljetus- ja huoltotiet sekä voimalinjat tarvitsevat tilaa. Tuulivoima-alueet pitää sijoittaa rakennettuun ympäristöön  niin, että arvokkaita luonto- ja maisema-alueita ei niiden vuoksi tuhota. Parhaita paikkoja tuulivoimaloille ovatkin kuluttajien, tiestön ja voimalinjojen läheiset alueet. Meluakin on jo ennestään, joten lisähaittaa ei siitä tule. Siksi vastustan Salolan hanketta ja sama pätee myös Haukanmaan suunnitelmaan. Merituulivoima on tehokasta ja meillä Keski-Suomessa 4-tien varrelta löytyy varmasti paikkoja tuulimyllyille.

Kuten Topi Sorsakoski laulaa: Tuuli tuo, tuuli vie…

Lea-Elina Nikkilä, kunnanvaltuutettu, vihr

 

Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 29.5.2020
Salola Wind Park Oy:n hallituksesta Staffan Asplund ja Tuukka Mäkitie toteavat mielipidekirjoituksessaan (KSML 16.5.) Tuulivoimasta paikallista energiaa Keski-Suomessa, että ”Vaikka Keski-Suomesta ei täysin asumatonta tai luonnonarvoista vapaata aluetta löydy, Salolan tuulivoimahanke sijoittuu laajaan ja verrattain syrjäiseen talousmetsään, jossa negatiiviset vaikutukset ovat oletettavasti matalammat  kuin monilla muilla alueilla Keski-Suomessa.”

Olen muuttanut asumaan Leivonmäelle nimenomaan sen poikkeuksellisen monimuotoisen luonnon ja maiseman vuoksi. Kannatan tuulivoimaa osana Suomen energiapalettia, mutta Salolan alue ei ole oikea paikka tuulivoimaloille. Hanke on sijoittumassa paikalle, jossa sen negatiiviset vaikutukset ovat merkittävät ja peruuttamattomat. Leivonmäen kansallispuisto ja sen lähiympäristö sekä Vaarunvuorten – Putkilahden -alue ovat valtakunnallisesti merkittäviä maisema- ja luontokokonaisuuksia.

Leivonmäen kansallispuisto sijoittuu kokonaisuudessaan Salolan tuulivoimahankkeen vaikutusalueelle. Leivonmäen kansallispuistossa kuten muuallakin kävijämäärät ovat kovassa kasvussapuistossa ja nyt korona-aikana parkkipaikat, polut ja tulipaikat ovat olleet ruuhkaksi saakka täynnä. Leivonmäen kansallispuistosta Päijänteelle ulottuvalle alueelle on Keski-Suomen maakuntakaavassa osoitettu matkailun ja virkistyksen vetovoima- alueeksi ja ulkoilureitti –merkintä. Jyväskylän yleiskaavassa ohjeellinen päävirkistysreitti kulkee hankealueen läpi. Nyt on aika toteuttaa kaavoituksen tahtotilaa alueen kehittämisestä.

Olen ollut alusta asti aktiivisesti mukana Leivonmäen kansallispuiston perustamisessa ja kehittämisessä. Samoin olen ollut mukana edistämässä Päijänteen biosfäärialue –hanketta ja maaseutumatkailua kansallispuiston lähialueella. Kehittämistyötä riittää edelleen. Leivonmäen kansallispuiston länsipuolella sijaitsevat Metsähallituksen talousmetsät voisivat tarjota laajennusmahdollisuuksia maakuntakaavan mukaiselle virkistyskäytölle. Jos valtion talousmetsissä kansallispuistojen läheisyydessä sijaitsevien talousmetsien hoidossa siirryttäisiin jatkuvapeitteiseen kasvatukseen, jolloin nekin sopisivat hyvin myös virkistyskäyttöön esim. pidemmille pyöräily- ja vaellusreiteille.

Salolan tuulivoimahanke sijoittuu suurelta osin yhdelle Keski-Suomen ns. hiljaisista alueista. Tuulimyllyt näkyisivät kansallispuiston kaikille keskeisille reiteille ja laavuille. Kyseinen tuulimyllyjen alue, Hauhanpohja-Yläsydänmaa, on nostettu Keski-Suomen liiton tekemässä selvityksessä yhdeksi merkittävimmäksi hiljaiseksi alueeksi koko Keski-Suomessa.  Se menetettäisiin lopullisesti myllyjen, huoltotien ja voimalinjan alle. Voimaloiden kokonaiskorkeus on lähes 300 metriä ja ne sijoitettaisiin korkeiden mäkien laelle! Maisemavaikutukset ulottuisivat laajalle Päijänteelle ja olisivat haitaksi matkailuelinkeinolle, joka tukeutuu nimenomaan hiljaisuuteen, monimuotoiseen luontoon ja kulttuurimaisemaan.

 

Lea-Elina Nikkilä, Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry, puheenjohtaja

Joutsan valtuusto 15.6.2020 Ryhmäpuheenvuoro tilinpäätöksestä

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat, media ja yleisö

Viime vuoden tilinpäätöksen ryhmäpuheenvuorossani totesin, että ”Vuotta 2018 hallitsivat rekrytoinnit, jotka osin onnistuivat mutta osin siirtyivät tälle vuodelle. Saimme karvaasti kokea, miten vaikeaa on rekrytointi pienen kunnan palvelukseen.”

Ensimmäistä kertaa minun luottamushenkilö-urani aikana kaikki johtavat viranhaltijoiden paikat on nyt täytetty. Rekrytointiurakka onnistuttiin viemään loppuun vajaa vuosi ennen seuraavia kuntavaaleja eikä hetkeäkään liian varhain. Harras toive on, ettei enää yhtään rekrytointiprosessia eteen tule. Meillä on mitä parhain johtajatiimi kunnassa, kuten tämän kevään poikkeusoloista selviäminen on osoittanut. Kiitos koko kunnan henkilöstölle viime vuodesta ja myös kuluvasta keväästä.

Puulan seutuopistolautakunnan jäsenenä olen erityisen iloinen rehtori Antti  Ruotsalaisen rekrytoinnista ja opiston viime vuoden kehittämistyöstä. Yhteensä 643 joutsalaista osallistui kansalaisopiston kursseille ja aktiivisia osallistujia löytyy kursseille kunnan joka kolkassa. Talous on saatu hyvään kuosiin ja yhteistyö Kangasniemen ja Toivakan kanssa sujuu mallikkaasti.

Suurella tyytyväisyydellä panin merkille, että sivulla 29 todetaan: ”Syyskuussa uudelleen valitun perusturvalautakunnan työskentely on sujunut hyvin. Lautakunnan ja viranhaltijoiden välinen keskustelu on ollut rakentavaa perusturvan asioita käsiteltäessä.” Voisin sanoa, että loppu hyvin, kaikki hyvin, vaikka prosessi oli itselleni ja varmaan monelle muullekin raskas ja paikoin turhauttava.

Viime vuosi oli kunnan taloudessa vaativa eikä kuluva korona-vuosi tule olemaan helpompi, päinvastoin. Sote-puolen kustannusten osalta vain osa on omissa käsissä. Sote-uudistuksen eteneminen tuonee tilanteeseen helpotusta, mutta vasta seuraavalla valtuustokaudella. Kun jatkossa soteplvelujen tilaaja ja tuottaja on maakunta, tulee kuntatalouden suunnittelu helpottumaan, vaikka rahaa onkin sitten huomattavasti vähemmän käytettävissä. Joutsassa kuitenkin sekä sivistys- että tekninen toimi ovat saaneet toiminnan ja talouden tasapainoon. Kouluista voimme  mm ylioppilaskirjoitusten tuloksien valossa olla todella ylpeitä.

Katsotaan siis kunnan tulevaisuuteen toiveikkaina.

Kiitokset vielä kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille hyvästä yhteistyöstä!

Vihreä valtuustoryhmä esittää tilinpäätöstä 2019 hyväksyttäväksi ja toivottaa kaikille ansaittua, virkistävää ja iloista kesäaikaa!

Joutsan Vihreiden lausunto Joutsan kirkonkylän osayleiskaavaan

Joutsan vihreät järjestivät ’kaavakävelyn’ 18.5. Kuljimme pitkin poikin kylän keskustassa ja Myllykosken upeissa maisemissa. Kävelyn aikan syntyneet ideat ja sen kirvoittamat ajatukset olivat osaltaan muokkaamassa lausuntoamme, johon vahvimman panoksen antoi Sari Nummelan perehtyneisyys kuntakeskuksemme historiaan, nykytilaan ja tulevaisuuden visioon.

Lausunto 

Joutsan kirkonkylän osayleiskaava

Joutsan Vihreät ry lausuu kaavaesityksestä seuraavaa.

Yleistä

Joutsan kirkonkylän kehittämisessä keskeistä on asukkaiden turvallisen ja viihtyisän asumisen edellytysten luominen lähellä palveluja. Toisaalta sijainti valtatie 4:n varrella luo mahdollisuuksia houkutella ohi ajavasta liikennevirrasta ihmisiä käyttämään Joutsan palveluja ja tutustumaan houkuttelevaan kuntakeskukseen.

Joutsan näkökulmasta valtatie 4 kehittäminen tulee toteuttaa niin, että pitkämatkaisen liikenteen lisäksi paikallisliikenteen sujuvuus ja turvallisuus taataan. Lisäksi Joutsan palvelujen helppo saavutettavuus ja houkuttelevuus tulee huomioida suunnittelussa.

1. Viihtyisää asumista, uudet alueet

Joutsassa on ekologisesti ja maisemallisesti rikas taajamaympäristö, jota kannattaa vaalia. Monimuotoinen ympäristö ja lähiluonto parin korttelin päässä luovat asumiseen viihtyvyyttä ja vaikuttavat positiivisesti asuntojen arvoon. Alueelle tyypillisten kulttuuristen piirteiden säilyttäminen tekee maisemasta mielenkiintoisen sekä paikallisille että vierailijoille.

Uusien asuinalueiden kohdalla olisikin hyvä välttää liian täyteen rakentamista ja jättää alueille enemmän lähiviheralueita sekä avoimia tiloja. Kaupungeissa rakennettua ympäristöä rytmittävät puistot, torit ja aukiot, joita löytyy aina muutaman korttelin säteellä. Joutsassa, paikallinen historia huomioiden, peltoaukea korvaisi luontevasti toriaukion, joten kaikkia kylän peltoja ei tulisi rakentaa umpeen. Oman kodin lähistöltä löytyvät metsiköt, pellot, ulkoilupolut ja helpot reitit rantaan houkuttelevat asukkaita liikkumaan, nostavat asuinalueen viihtyisyyttä sekä lisäävät maiseman ja luonnon monimuotoisuutta.

ESITYS 1.1

  • Peltolan uusi asuinalue

Rakentamattomille pelloille kaavoitetaan hieman enemmän alaa kerrostaloasumiselle, vaikka se juuri nyt ei olekaan kysytyin asumismuoto, sillä rakentamattona se palvelee viheralueen laajennuksena. Varsinainen viheralue kaavoitetaan myös laajemmaksi. Lähistön erilaisissa asumispalveluissa on paljon vanhuksia tai muutoin vaikeasti liikkuvia, joiden itsenäinen ulkonaliikkuminen on hankalaa tai ulkoilu täysin toisten ihmisten varassa. Ulkoilun helpottamiseksi viihtyisää luontoympäristöä olisi hyvä löytyä lähikorttelista. Viheralueella voisi olla metsikköä/peltoa/puistoa tai viljelypalstoja. Viljelypalstat palvelisivat niitä kerrostaloasukkaita, joilla ei ole omaa pihaa.

Loppuosa peltoalueesta voitaisiin kaavoittaa luonnoksen mukaisesti pientaloalueeksi.

ESITYS 1.2

  • Koulumäen asuinalue Pertunmaantien varrella

Asumis- ja matkailukäyttöön kaavoitetaan ainoastaan pellon taka-osa. Jättämällä Pertunmaantienpuoleinen etuosa avoimeksi peltoalueeksi vältetään liian tiivis, koko maiseman peittävä mattomainen rakentaminen, ja luodaan monimuotoista kylän historiaa arvostavaa maisemaa. Yhdessä Valklammen luonnonsuojelualue; suo, sen vieressä oleva metsäinen ulkoilumaasto ja säästettävä peltoalue muodostaisivat myös ekologisesti rikkaan kokonaisuuden.

ESITYS 1.3

  • Sillanlahden länsiranta

Rantaan kaavailtu asuinalue tulee kokonaan poistaa kaavasta. Alue tulee säästää arvokkaaksi luonnon ja virkistyskäytön alueeksi. Asuinalue tulee vähintäänkin suunnitella paremmin Sillanlahden rikkaat luontoarvot huomioivaksi erityisesti suunnitellun tien rannan puoleisella osalla. Pohjukan rakentamaton alue tulee ainakin ulottaa pidemmälle länsirannalla varsinkin siinä tapauksessa, että jonkinlainen rantarakentaminen sallitaan. Rakentaminen rannalle tulee sallia ainostaan AP-1 tyyppisellä merkinnällä, joka säätelee rakentamisen etäisyyttä rantaviivasta sekä rakennusten määrää.

2. Uudet työpaikka-alueet

Uudet työpaikkaalueet on sijoitettu hyvin liikenteen solmukohtiin. Niiden saavuttavuuteen turvallisesti pyörällä ja jalan tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Uudet työpaikka-alueet tullevat lisäämään jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrää alueiden läheisyydessä.

ESITYS 2.1

  • Koko Pertunmaantien osuudella olisi hyvä olla jalankulku- ja pyöräilytie turvallisen liikkumisen takaamiseksi. Tieosuus on mäkinen ja paikoin jalankulkijoiden sekä pyöräilijöiden näkyvyys autoilijoille heikohko varsinkin pimeään aikaan.
  • Valtatie 4 varrella sijaitsevan työpaikka-alueen uudistien yhteyteen tulisi suunnitella myös jalankulku ja pyöräilyväylä.

3. Matkailun ja virkistyksen edistäminen

Etelästä 4-tietä Joutsaa lähestyttäessä avautuu upea järvimaisema. Sillan vasemmalla puolella on monimuotoinen viljelyalue ja oikealla kylä avoimine rantoineen ja rakennettu ympäristö vanhoine siltoineen. Nämä tulisi säilyttää.

Kaavaselosteessa on sivulla 27 mainittu yleiskaavan tekoa ohjaavan Keski-Suomen maakuntakaavan tavoitteet, jossa kohdassa muut maakunnalliset tavoitteet on todettu keskeisiksi ”Valtatien 4 varren hyödyntäminen matkailualueena-Ulkoilureittien kehittäminen.”

ESITYS 3.1

Vanhan ja uuden sillan välinen ranta-alue kaavoitetaan viheralueeksi niiltä osin, kun sitä ei ole vielä rakennettu, ja pidetään kuntalaisten yhteisessä käytössä. Suojelualuetta ei lakkauteta.

Valtietie 4:n, Pertunmaantien ja Jousitien rajaama alue tulisi olemaan huomattavan laaja rakennettu alue ilman lähiviheraluetta ja ulkoilureittiä. Kaavaan suunniteltu viheralue kulkee ojan päällä Rantatien ja rannan välillä. Alueella asuu paljon ikääntynyttä väestöä, jolle Valklammen tai Rautamäen ulkoilualueet ovat vaikeasti saavutettavia. Taajaman alueella olisi hyvä myös turvata kaikille helppo pääsy veden äärelle. Weanderinniemen venevalkaman, mattojenpesupaikan ja uimarannan muodostama alue on lähistön asukasmäärään nähden riittämätön rannan viheralueeksi.

ESITYS 3.2

Huttulanranta-Perttulanoja-Jousitie

Kulttuuri- ja luontopolku (2 km) asukkaille ja 4-tieltä pysähtyjille

REITTI

Lähtö Huttulan parkkipaikalta, (jossa kartta ja mukaan otettava esite Joutsan palveluista ja tonteista).

* ranta,( jossa voisi olla koirien uimapaikka)

* Tokerontie

* pellon reunapolku. Pelto (172-402-4-675) soveltuisi luonnon monimuotoisuuskohteeksi niittynä, jota lampaat kesäaikana laiduntaisivat

* Perttulanojan luonnonsuojelualeen läpi polku siltoineen (verkko puretaan ja lisätään penkkejä ja opasteita)

* uimaranta, (jossa erikseen koirien uimapaikka)

* Venetie – Nuokuntie

* Jousitie: valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö

* Yhdystietä takaisin Huttulaan

4. Luonnon ja lajien suojelun kannalta tärkeät alueet

Myllykosken ja Sillanlahden alue

Luontoselvityksen mukaan Luontoarvoiltaan kaava-alueen merkittävimpiä alueita on Sillanlahti, jonka rannoilla on tavattu valkoselkätikkaa VU* sekä liito-oravaa Dir IV, NT. Lahdella lisääntyvät jo aiemmin mainitut lampikorentolajit ja se on myös viitasammakon merkittävä kutupaikka. Lahden länsireunassa esiintyy harvaa vesiruovikkoa ja isoulpukkaa; pohjukka on kasvillisuudeltaan rehevin. Itäreunassa on omakotitaloja ja kesämökkejä, mutta länsireuna on rakentamaton.

Myllykosken pohjoispuolelle Sillanlahteen on merkitty uusi pientalovaltainen asuinalue. Se pitää poistaa tai rajata niin, että luontoselvityksessä esiin nostetut suojeluarvot säilyvät. Ks. Esitys 1.3

5. Rakennettu ympäristö ja kulttuurimaisema

Joutsassa on valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita kulttuurihistorillisia rakennuksia sekä maisemia, jotka tulisi säilyttää.

Osallistamissuunnitelman sivulla 10 on ote maakuntakaavasta: “Joutsan taajama ja sitä ympäröivät ranta-alueet kuuluvat kulttuuriympäristön vetovoima-alueeseen. Alueen kehittämisessä tulee hyödyntää kulttuuriympäristön monimuotoisuutta. Alueidenkäytön suunnittelulla edistetään kulttuuriympäristöjen kestävää käyttöä ja hoitoa.”

Osayleiskaavan maisemaselvityksessä sivulla 3 todetaan seuraavaa:

Pohjoisranta on tasaisempaa harjujakson länsipuolella, missä on ollut laaja ja vesistöä kohti laskeva peltoalue, joka on keskustan kasvamisen myötä rakentunut lähes kokonaan. Valtatien 4 länsipuolisen Huttulan tilan rantapellot edustavat vielä tilannetta, joka oli ennen kantatien oikaisua eli nykyisen valta-tien 4 rakentamista sekä siitä seurannutta muutosta yhdyskuntarakenteessa. Lisäksi Ala-Huikkalan viereisen ojapainanteen ympärillä on säilynyt peltoaukeaa.”

Kaavaselosteessa sivulla 16 kerrotaan: “Isojakokartan mukaan kylän asutus ja pellot olivat 1700-luvulla keskittyneet suurelta osin Joutsansalmen ja Iso-Valkjärven väliin. Vielä isojaon aikaan nykyisen kirkonkylän alueella oli vain muutamia taloja: nykyinen kirkonkylä on rakennettu Kämppilän, Huttulan, Hulikan ja Tokeron kantatalojen maille.

Ajalta ennen 1800-lukua ei varmuudella ole säilynyt rakennuskantaa nykyisen keskusta alueella, mutta osa Huttulan päärakennuksesta on oletettavasta 1700-luvulta. Huttulan tilakeskus on säilynyt alkuperäisellä sijainnillaan ja sen viereinen Mämmilän tila on muodostettu Kämppilän kantatilasta.”

Jousitien osalta maisemaselvityksessä (s. 7) todetaan näin:

Jousitie muodostaa yhtenäisen tienäkymän kirkon ja Joutsansalmen välisellä tieosuudella. Vanhimmat liiketalot raitin varrella ovat 1910-luvulta. 1930-luvulta lähtien rakennetut liike- ja pankkirakennukset reu-nustavat katutilaa niin, että muodostuu selkeä, rakennusvolyymeiltään yhtenäinen raittinäkymä. Tämän vaiheen rakennuskanta on yleensä jo hävinnyt kirkonkylistämme 1960- ja 1970-luvulla rakentuneen uudenlaisen liikerakentamisen tieltä.

Joutsan Jousitien keskusraitti on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) ja suojeltua rakennusperintöä.”

ESITYS 5.1

Huttulan/Mämmilän rantapelto merkitään kokonaisuudessa MA merkinnällä ja jätetään rakentamisen ulkopuolelle sen kulttuurihistoriallisen, maisema- ja luontoarvojen vuoksi.

Alue rajautuu Angesselkä-Puttolanselkä Natura-alueeseen (FI0900143), jonka linnustoon rantarakentamisella olisi vaikutusta ottaen huomioon, että myös vastarannalle Ruosteniemeen on kaavoitettu asuinalue.

ESITYS 5.2

Jousitien arvokkaan kokonaisuuden säilyttäminen/parantaminen laajentamalla suojelumerkintä koskemaan vanhan sillan alue aina Karimäen rantaan saakka sekä toisessa päässä merkitsemällä Jousitien molemmat puolet suojelluiksi Työväentalolle asti. Vaikka Työväentaloa vastapäätä olevilla rakennuksilla ei ole suojeluarvoa, olisi kaavan hyvä suojata historiallista miljöötä sellaisessa tapauksessa, että rakennukset puretaan ja tilalle ryhdytään rakentamaan uutta.

Joutsassa 11.6.2020

Joutsan Vihreät ry

Lea-Elina Nikkilä, puheenjohtaja

Väärä paikka turvevoimaloille

Keskisuomalainen julkaisi 29.5.2020 kirjoittamani mielipiteen tuulivoimasta

Salola Wind Park Oy:n hallituksesta Staffan Asplund ja Tuukka Mäkitie toteavat mielipidekirjoituksessaan (KSML 16.5.) Tuulivoimasta paikallista energiaa Keski-Suomessa, että ”Vaikka Keski-Suomesta ei täysin asumatonta tai luonnonarvoista vapaata aluetta löydy, Salolan tuulivoimahanke sijoittuu laajaan ja verrattain syrjäiseen talousmetsään, jossa negatiiviset vaikutukset ovat oletettavasti matalammat  kuin monilla muilla alueilla Keski-Suomessa.”

Olen muuttanut asumaan Leivonmäelle nimenomaan sen poikkeuksellisen monimuotoisen luonnon ja maiseman vuoksi. Kannatan tuulivoimaa osana Suomen energiapalettia, mutta Salolan alue ei ole oikea paikka tuulivoimaloille. Hanke on sijoittumassa paikalle, jossa sen negatiiviset vaikutukset ovat merkittävät ja peruuttamattomat. Leivonmäen kansallispuisto ja sen lähiympäristö sekä Vaarunvuorten – Putkilahden -alue ovat valtakunnallisesti merkittäviä maisema- ja luontokokonaisuuksia.

Leivonmäen kansallispuisto sijoittuu kokonaisuudessaan Salolan tuulivoimahankkeen vaikutusalueelle. Leivonmäen kansallispuistossa  kävijämäärät ovat kovassa kasvussa ja nyt korona-aikana parkkipaikat, polut ja tulipaikat ovat olleet ruuhkaksi saakka täynnä. Leivonmäen kansallispuistosta Päijänteelle ulottuvalle alue on Keski-Suomen maakuntakaavassa osoitettu matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueeksi. Jyväskylän yleiskaavassa ohjeellinen päävirkistysreitti kulkee hankealueen läpi. Nyt on aika toteuttaa kaavoituksen tahtotilaa alueen kehittämiseessä.

Olen ollut alusta asti aktiivisesti mukana Leivonmäen kansallispuiston perustamisessa ja kehittämisessä. Samoin olen ollut mukana edistämässä Päijänteen biosfäärialue –hanketta ja maaseutumatkailua kansallispuiston lähialueella. Leivonmäen kansallispuiston länsipuolella sijaitsevat Metsähallituksen talousmetsät voisivat tarjota laajennusmahdollisuuksia maakuntakaavan mukaiselle virkistyskäytölle. Jos valtion talousmetsissä kansallispuistojen läheisyydessä siirryttäisiin jatkuvapeitteiseen kasvatukseen,  ne sopisivat hyvin virkistyskäyttöön esim. pidemmille pyöräily- ja vaellusreiteille.

Salolan tuulivoimahanke sijoittuu suurelta osin yhdelle Keski-Suomen ns. hiljaisista alueista. Hauhanpohja-Yläsydänmaa on nostettu Keski-Suomen liiton tekemässä selvityksessä yhdeksi harvoista merkittävistä hiljaisista alueista koko Keski-Suomessa. Se menetettäisiin lopullisesti tuulimyllyjen, huoltotien ja voimalinjan alle. 

Voimaloiden kokonaiskorkeus on lähes 300 metriä ja ne sijoitettaisiin korkeiden mäkien laelle. Maisemavaikutukset ulottuisivat laajasti myös Päijänteelle ja olisivat haitaksi matkailuelinkeinolle, joka tukeutuu nimenomaan hiljaisuuteen, monimuotoiseen luontoon ja kulttuurimaisemaan. 

 

Lea-Elina Nikkilä, Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry Kivisuo, Joutsa

 

Pohdintoja Mieskonmäen koulun lopettamisesta

 

Paikallislehti Joutsan  Seudun (13.5.2020) Sattumia-palstan Tasainen äänestys   innoittamana päätin hieman  käydä läpi Mieskonmäen koulun lopettamisen vaiheita Joutsan kunnan päätöksenteossa ja pohdiskella minäkin. Lisäsin äänestystaulikkoon valtuutettujen puoluekannan, joka lehdestä puuttui. Näin lukija voi itse tehdä helpommin johtopäätöksiä ja jopa pohtia salaliittoteorioita.

Mieskonmäen koulun lopettaminen on puhuttanut koko valtuustokauden, kun oppilasmäärä on keikkunut aiemmin päätetyn lopettamisrajan – 18 oppilasta – alapuolella. Talouden tasapainottamista selvitellyt konsultti Perlacon mm. toi sen esille ’perinteisenä’ kuntien säästökohteena.

Suomessa oli 1990-luvulla peruskouluja 4900, nyt 2200. Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolan mukaan Suomen kyläkouluista on lakkautettu viimeisten 30 vuoden aikana jo noin 94 prosenttia. Trendi on perustaa suuria kouluja pienten tilalle.

Tietysti myös ikäluokat ovat pienentyneet ja väki muuttanut keskuksiin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Mutta onko suunta muuttumassa?

22.10.2019 hyvinvointi- ja sivistyslautakunta (jatkossa hysla), hyväksyi yksimielisesti vuoden 2020 talousarvioehdotuksen omalta osaltaan. Vihreiden lautakunnan varajäsen ei osallistunut tähän kokoukseen. Valtuusto 16.12. palautti asian takaisin lautakuntaan uudelleen valmisteltavaksi seuraavalla muotoilulla: Tapio Kyröläinen esitti toimenpidealoitteen kunnanhallitukselle Mieskonmäen kouluun liittyen. Kalevi Fredin, Jarmo Liukkonen ja Lea-Elina Nikkilä kannattivat esitystä. Toimenpidealoite on pöytäkirjan liitteenä nro 8. Valtuusto päätti jättää asian hyvinvointi- ja sivistyslautakunnan valmisteltavaksi.

Onneksi tuo kyseinen valtuuston kokous taltioitiin kunnan youtube-kanavalle, joten voin itsekin tarkastaa, miten tuo valtuuston päätös syntyi. Tapio Kyröläinen (kesk) ehdottaa toimenpidealoitteessa Mieskonmäen koulun toiminnan jatkamisen selvittämistä kahden vuoden jatkoajan turvin (tallenteessa alkaa ajassa 55 min). Jussi Lehtonen (ps) kysyi tarkennusta siitä, miksi vasta nyt on käynnistynyt toimet ja hanke kylän asukashankinnasta. Kyröläisen vastauksen jälkeen Iiris Ilmonen esitti ammatillisisissa oppilaitoksissa opiskeleville läppäreiden hankkimista. Kohdassa 1.01 Kalevi Fredin kannattaa Kyröläisen esitystä, mutta tallenteen ääni pätkii niin, että on vaikeaa saada selvää, esittääkö hän koululle jatkoaikaa. Sen jälkeen Jarmo Liukkonen pitää ansiokkaan kannatuspuheenvuoron koulun puolesta.

Keskustelu jatkuu ’läppäripuheenvuoroilla’. Kohdassa 105 palaan vielä Mieskonmäki asiaan. Jo vihreiden ryhmäpuheenvuorossani (47:30 min) toin esiin perusteeni koulun jatkoajalle. Kun seuraa tallennetta kokouksesta, jää epäselväksi, esitettiinkö siinä Mieskonmäelle kahden vuoden jatkoaikaa, josta olisi pitänyt äänestää, vai kannatettiinko Kyröläisen toimenpidealoitetta, jonka mukaan pitää selvittää koulun jatkomahdollisuuksia. Valtuuston puheenjohtaja Heikki Kuurne (kesk) teki esityksen, että Kyröläisen aloitteen mukaisesti asia palautaan valmisteluun ja näin valtuuston päätös syntyi. Jäin pohtimaan, että oliko tavoitteena välttää äänestys asiasta tässä vaiheessa. Miksi Kyröläinen ei tehnyt selvää esitystä koulun jatkoajasta?

Me vihreät vastustimme ainoana valtuustoryhmänä koulun lopettamista systemaattisesti. 11.2. hyslan kokouksessa asia oli siis valtuuston palauttamana uudelleen käsittelyssä. Harvinaisen varamiehisenä kokoontunut lautakunta pitäytyi aiemmassa päätöksessään. Marianne Luukkasen (vihr) esitys koulun jatkoajan myöntämisestä ei saanut kannatusta. Valtuutetuista lautakunnan kokoukseen osallistuivat puheenjohtaja Leo Niinikoski (sd) ja Ari Aapro (kok).  Valtuutetuista Otto Takala ja Jouko Tarkkanen (kesk) sekä lautakunnan varsinainen jäsen Ulla Tommola (kesk) olivat poissa eikä päätöstä tehtäessä keskustan edustajista ollut paikalla kuin vj Matti Tuukkanen, kun vj Hyönenkin poistui ennen kyseistä pykälää.

Kuten taulukosta voi havaita, Jarmo Liukkonen (kesk) oli muuttanut kantansa kunnahallituksen käsittelyyn mennessä ja Kalevi Fredin ainona oli pois valtuuston kokouksesta, jossa päätös tehtiin. Hänen varallaan ollut Pekka Hytönen (kesk) kyllä-äänellä oli ratkaiseva naula  Mieskonmäen koulun arkkuun.

PS. Kangasniemen valtuusto päätti kahden kyläkoulun lopettamisesta. Itä-Suomen hallinto-oikeus on 13.5.2020 kumonnut Kangasniemen kunnanvaltuuston 16.12.2019 tekemän päätöksen lakkauttaa Äkryn ja Otto Mannisen koulut. Päätös on kumottu johtuen mm. siitä, että päätöksenteossa ei ole varattu riittäviä vaikuttamisen mahdollisuuksia kuntalaisille eikä kouluverkkoselvityksessä ole ollut riittävästi tietoa valtuutettujen päätöksenteon tueksi.

16.12.2019 valtuustonkokouksessa vihreä valtuustoryhmä esitti, että kouluverkkoselvitys palautetaan valmisteluun ja selvitetään vaikutukset tarkemmin. Esityksemme kuitenkin hävisi äänestyksen 6-20.

Oman arvioni mukaan Joutsassa sivistystoimenjohtaja Mika Sirkka teki hyvät, riittävät taustamateriaalit.

Puheet keskittämistä ajavista, maaseudun autioittavistä cityvihreistä olisi jo ainakin näissä kunnissa lopettaa.

Äänestykset Mieslonmäestä valtuustossa ja kunnanhallituksessa

Valtuusto Valtuusto 16.12. Hallitus 23.3. Valtuusto 20.4.
Kuurne Heikki, pj, KESK K (lopetetaan)
Lehtonen Jussi, 1. vpj, PS K
Teppola Teresa, KOK, 2. vpj E (ei lopeteta)
Aapro Arii, KOK K
Fredin Kalevi, KESK kannatus POISSA
Hautakangas Jouni, KOK E
Hovila Sari, KESK E (ei lopeteta) E
Hännikäinen Timo, KOK E
Ilmonen Iiris, KOK K (lopetetaan) K
Kaistinen Saku, PS E
Kallioinen Matti, KD K
Kyröläinen Tapio, KESK aloite E
Liukkonen Jarmo, KESK kannatus K K
Niinikoski Leo, SDP K K
Nikkilä Lea-Elina, VIHR kannatus E E
Oksanen Petteri, KOK POISSA K
Peltonen Niilo, KESK K (pj ratkaisi) E
Peltoniemi Eero, SDP K
Reinikainen Katri, KESK E
Salonen Maija, KESK E E
Solatie Ari, SDP K
Suomalainen Keijo, SDP E E
Takala Otto, KESK E
Tarkkanen Jouko, KESK K
Tupala Arto,  KESK
Varajäsenet
Pekka Hytönen, KESK K

Aloite kunnanhallitukselle 11.5.2020 ikääntyneiden liikunnan ja hyvinvoinnin edellytysten parantamiseksi.

Henkilön mahdollisuus liikkua omien toiveiden mukaisesti on hyvinvoinnin ja hyvän elämänlaadun edellytys ja auttaa myös toimintakyvyn säilyttämisessä. Kodin ja lähiympäristön esteettömyys turvaa mahdollisuudet liikkua myös heille, joiden toimintakyky on heikentynyt.

Gerontologian tutkimukskeskuksen keräämistä tutkimustuloksista käy selväksi, että ”monimuotoiset luontoalueet ja vesielementit houkuttelevat ikääntyneitä liikkumaan ja vähentävät masennusoireita. Ikääntyneille tärkeitä liikkumisen kohteita ovat myös palvelut, jotka tarjoavat mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen. Infrastruktuuri ja palvelujen saatavuus ovat yhteydessä iäkkäiden liikkumisaktivisuuteen.”

Esitän, että Joutsan taajamaympäristöjä (keskusta ja kylät) kehitetään siten, että ne mahdollistavat esteettömän liikkumisen heille, jotka ovat helposti väsyviä tai käyttävät apuvälineitä. 

Parannetaan kiinnostavien käynti- ja luontokohteiden sekä palveluiden saavutettavuutta ja houkuttelevuutta lisäämällä penkkejä teiden varsille noin 200 metrin välein. 

Lisäksi kaikkien hyvinvointia ja viihtyvyyttä parannetaan  koristeistutuksin. Istutukset ja niiden hoito tilataan paikallisilta kukkakauppiailta, joiden kesken taajamat jaetaan tasapuolisesti.

Hankkeen toteuttamiseen käytetään lahjoitusvaroja.

Kunnanvaltuuston kokous 20.4.2020

Kunnanvaltuusto kokoontui 20.4.2020 historialliseen kokoukseen, jossa tehtiin digiloikka kunnanvaltuuston kokoustamisessa. Kyseessä on tänä keväänä ollut suorastaan digikolmiloikka, joka on ulottunut kouluista monien työelämään ja ihan kaikkien perhe-elämään – niin myös tänne kunnalliseen päätöksentekoon. Kiitos hyvän hallintosääntömme ja viranhaltijoiden teknisen osaamisen tämän etäosallistumisen mahdollistamisesta.

Henkilökertomusta lukiessa havahduin siihen, että tällä valtuustokaudella vasta nyt, mutta onneksi edes nyt, Joutsa on saanut kaikki auki olleet johtavien viranhalijoiden paikat täytettyä. Voisi sanoa, että viime hetkellä ennen tämän poikkeustilan syntymistä. Mielestäni poikkeusolojen johtoryhmä on hoitanut työnsä mallikkaasti ja pitänyt kunnanhallituksen ajan tasalla.  Hyvä näin.

Kunnan kokonaishenkilöstömäärä on noussut neljällätoista. Uusia työtehtäviä on epäilemättä  perustettu tarpeeseen, valtiokin lataa kunnille uusia tehtäviä. Kuten hallintojohtaja Hokkanen totesi, luku hiukan elää vuositasolla ja siihen vaikuttavat mm. eläköitymisten ajoittuminen loppuvuoteen, kun uusi henkilö on jo valittu tehtävään.

Toinen asia, johon jo kunnanhallituksessa kiinnitimme huomiota oli sairauspoissaolojen kasvu. Nyt asiaan saatiin hallintojohtajalta selvitys. Kyseessä oli virhe vuoden 2018 osalta. Virheellisesti 2018 sairaspoissaolot oli kirjattu työpäivinä, vaikka, kuten vuoden 2019 kohdalla, sairaspoissaolot olla ilmoitettu kalenteripäivänä. Kasvua ei siis ollut ja asia korjataan henkilöstökertomukseen.

Käytin alla olevan puheenvuoron kuntastrategiasta

Uusi kuntastrategia on hyvä, kiitos kaikille asian valmisteluun osallistuneille! Jotain vanhaa, jotain uutta,  jotain lainattua, jotain sinistä. Tämä toisessa yhteydessä paljon käytetty sanonta sopii minusta hyvin uuteen strategiaamme. Vanhaa on palveluihin, hyvinvointiin ja talouden hoitoon panostaminen, uutta digitalisaation, osallistamisen ja ilmastonmuutoksen parempi  huomioiminen, tulevaisuudesta varastettua sote-uudistuksen ennakointi ja sinistä tietenkin puhtaat vedet, järvemme ja jokemme, puhdas asuinympäristö ja monimuotoinen luontomme.

Jatkossa toivon strategian muodostuvan entistä paremmin arkiseksi työvälineeksi, johon tehtävät päätökset ja suunnitelmat peilataan. Kun valintoja joudutaan tekemään, strategiasta löytyy selkänojaa niiden perusteeksi.

Vuoden päästä aloittava valtuusto toivottavasti voi sitoutua tähän sitten jo lopettaneen valtuuston tekemiin linjauksiin.

Viimeisenä asiana käsiteltiin Mieskonmäen koulun lopettaminen. Käytin seuraavan puheenvuoron.

Joutsassa kaikki arvokas on lähellä on mielestäni hyvä, positiivinen viesti vasta hyväksytystä strategiastamme. Mikä sitten on lähellä? Onko yhtenäiskoulu miekonmäkeläiselle lapselle ’lähellä’ tai riittävän lähellä? Ainakin Mieskonmäen koulun lasten ja heidän vanhempiensa mielestä ei ole. Olen heidän kanssaan samaa mieltä. Mielestäni sivistystoimenjohtaja on tehnyt seikkaperäiset, virkansa edellyttämät selvitykset. Ymmärrän myös kunnan taloudelliset paineet. Mutta luottamushenkilölle  kyseessä on  arvovalinta. Päätettävänä ei ole vain koulun lopettaminen. Siellä toimii niin kirjasto kuin kansalaisopisto ja monet kylän yhteiset toiminnot. Se on kylän sydän. On lukemattomia kertoja nähty, että kun koulu lähtee, kylä ja koko ympäröivä alue kulkee kohti nopeaa näivettymistä.

Meillä on strategisena painopistealueena lasten ja perheiden palvelut. Lapsille tämä koronakevät on ollut erityisen raskas. Nyt jos koskaan paluu tuttuun ja turvalliseen kouluun pitää taata kaikille. Kannatan sitä, että Mieskonmäelle myönnetään kahden vuoden jatkoaika. Siten toteutamme myös uutta strategiaamme käytännössä.

Äänestyksessä koulun lakkauttamisen puolesta äänesti 13 valtuutettua ja kahden vuoden jatkoajan puolesta 12 valtuutettua. Iso pettymys!

Kunnan talous nousi moneen otteeseen syyksi koulun lopettamiselle. Joidenkin mukaan kylä pärjää elävänä ilman kouluakin. Ajellessani usein Rutalahden kautta Jyväskylään on surullinen näky Rutalahden rapistuva koulurakennus. Kaksi kunnan omistamaa koulua seisoo tyhjillään. Jospa ne tarpeettomina myytäisiin pois ja sillä rahalla olisi  vielä  annettu toimivalle koululle mahdollisuus. Pelkästään urheilukentän kylmävaraston rakentamiseen on varattu 140 000€ ja maata hankitaan jatkuvasti (varaus 500 000€/v), vaikka esim. Oravakiven alueen miljoonainvestointi ei tunnu tuottavan kunnalle mitään tulovirtaa.

Osallistuin viime viikolla webbinaariin, jossa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio alusti kuntien talousnäkymistä. Pääosalla kuntia talous oli jo ennen koronakriisiä kovien haasteiden edessä osin verokorttiuudistuksen ja tulorekisterin vuoksi, mutta myös lisääntyneet tehtävät ja väestön ikärakenne ajavat Suomen kuntia talousahdinkoon. Jatkuvasti lisääntyneet verovähennykset syövät kunnallisveron tuottoa.

Joutsan taloustilanne seuraa yleistä kehitystä, mutta on melko vakaalla pohjalla moneen muuhun kuntaan verrattuna. Korona-ajan haasteet koskettavat niin meitä, kuin kaikkia kuntia Suomessa ja ympäri maailmaa. Valtio on luvannut kompensoida kunnille siitä aiheutuneet lisäkustannukset. Tilannetta helpottaa, että valtio saa lyhytkestoista lainaa nyt jopa negatiivisella korolla.

Itse luotan maaseudun tulevaisuuteen, jopa sivukylien mahdollisuuksiin houkutella uusia asukkaita, veronmaksajia. Koronan jälkeen nähdään, joko monien ilmaisema halu muuttaa kirjat ympärivuotiseen asumiseen jo nyt käytössä olevalle mökille tai muuttaa omavaraiselle pientilalle maaseudun luonnonrauhaan. Valitettavasti yksi vetovoimatekijä, Mieskonmäen kyläkoulu on poistunut Joutsan työkalupakista.

Biokaasu on tulevaisuutta

Joutsa sijoittuu aivan E75 valtatien varrelle, ja Joutsassa on hyvät mahdolisuudet biokaasun tuotantoon ja myyntiin liikennepolttoaineena. Ikävä kyllä näyttää siltä, että erityyppisten eloperäisten raaka-aineiden käyttö on jollain tapaa vielä vaiheessa, koska Joutsan Ekokaasun toiminta on ollut pitkään pysähdyksissä.

Biokaasu on 100% uusiutuva energiamuoto, ja on ympäristöystävällisempi kuin maakaasu, bensa tai diesel. Autojen polttoaineena sitä voidaan käyttää siinä missä maakaasuakin ja kaasuautot toimivat aina myös bensalla.

Eloperäisiä raaka-aineita ovat muun muassa biojäte, jätevesiliete, lanta sekä teollisuuden ja kaupan ylijäämäbiojäte. Suurin potentiaali on kuitenkin peltobiomassassa.

Joutsassa biokaasulaitos tankkausasemineen on toiminut jo vuodesta 2014, valitettavasti vaihtelevalla menestyksellä. Aseman sijaintihan on paras mahdollinen biokaasun tankkausasemalle.Ongelmalliseksi tilanne muodostuu kaasuautoilijalle, kun tankkauspisteelle opastetaan nelostieltä, mutta parinsadan metrin päässä tankkauspaikalla on lappu luukulla ”Ei käytössä”.

Biokaasun tuotantoprosessi on herkkä häiriöille. Voisiko tankkausaseman varustaa liikuteltavalla puskurisäiliöllä, jonka voisi käydä täyttämässä esim. Mustankorkealla Jyväskylässä?. Se tietysti lisäisi kuluja, mutta kaasun saanti olisi varmempaa. Luotettavuus paranisi, mikä on erityisen tärkeää näin biokaasuautoilun alkutaipaleella.

Kuntalaisen näkökulmasta biokaasun saanti kirkonkylän asemalta olisi merkittävä tapa vähentää päästöjä. Kun kaasu on hinnaltaan halvempaa kuin esim. bensa, niin olisi pitäjän perältäkin edullisempaa käydä kirkonkylässä asioilla.

Joutsan ja lähikuntien biojätteet ja jätevesilietteet tulisi käsiteltyä ilman suuria kuljetuskustannuksia polttoaineeksi, ja ravinteet kierrätettyä takaisin peltoon.

Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on 50 000 kaasuautoa kotimaan liikenteessä vuoteen 2030 mennessä. Jo nyt Suomen noin 10 000 kaasuautoilijasta Joutsan ohi ajaa päivittäin kymmeniä, jotka joutuvat toteamaan Joutsan kaasuaseman olevan kiinni. Kun seuraava kaasun tankkauspaikka on Jyväskylän Kanavuoressa, saattaa sitä joutua etsimään bensan voimalla.

Toivottavasti Joutsassa ja yleisemminkin biokaasulaitosten teknistaloudelliset ongelma saadaan pian ratkaistua. Ehkä valtiovalta, maakunta ja kunta voisivat ojentaa auttavan kätensä!

Taisto Holla

Lea-Elina Nikkilä

Kaasuautoilevat vihreät, Joutsa

Julkaistu Joutsan Seutu -lehdessä 26.2.2020