Blogi

Kiinnostava valtuuston kokous pohti pitkään hallintosäännön muutosta. Äänestyksessä päädyin kannattamaan jo kunnanhallituksessa hyväksymääni kunnanjohtajan esitystä, joka lisää avoimuutta ja toivottavasti myös parempaa kuntastrategian toteutumista kunnan toiminnassa.

Valtuuston kokous on nähtävissä osoitteessa https://www.joutsa.fi/valtuuston-kokous-13-9-2021-youtubessa/?fbclid=IwAR3kDxUrO45c88t6cm0q21UZO_iMsVBS46-ecHPQYuOie–2FKo62wuXNAg

Tein valtuuston kokouksessa valtuustoaloitteen ja toimenpidealoiteen.

Toimenpidealoite suunterveydenhuollon- ja ruokapalvelujen uudisrakennukseen lisättävistä aurinkopaneeleista.

Toistan kunnanhallituksen kokouksessa esittämäni toiveen aurinkopaneelien hankkimisesta ko rakennukseen. Sekä keittiö että hammashoitola tarvitsevat runsaasti sähköä. Rakennuksen sijainti sopii hyvin aurinkopaneelien sijoituspaikaksi, se tuottaa ekologista energiaa, vähentää käytön päästöjä ja luo positiivista mielikuvaa, imagoa kunnasta. Aurinkopaneelien takaisinmaksuajat ovat merkittävästi lyhentyneet sekä hankintahintojen laskun, että aurinkoisten päivien lisääntymisen myötä. Kuntarahoitus vihreä laina tukee tämäntyyppisiä hankkeita sekä edullisuudella että näkyvyydellä.

Valtuustoaloitteeni käsitteli ajankohtaista kunnan metsien uutta hoitosuunnitelmaa.

VALTUUSTOALOITE JOUTSAN KUNNAN METSÄNHOITOSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMISESTÄ

Esitän, että Joutsan uudessa metsänhoitosuunnitelmassa korostuu pyrkimys siirtyä jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmiin aina kun se metsänhoidollisesti mahdollista, ja pitäytyä avohakkuista ja muista voimaperäisistä metsätaloustoimista. Pienialaisia avohakkuita toteutetaan ainoastaan poikkeuksellisesti metsän uudistamisen sitä vaatiessa. Esitän myös, että kuntamme määrittelee metsänhoidon tavoitteeksi tasavertaisesti taloudellisen tuoton ohella luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen, ilmastonsuojelun sekä monipuolisten virkistyskäyttömahdollisuuksien  tarjoamisen asukkaille. Metsänhoitosuunnitelman laadinnassa tulisi kuulla kuntalaisia ja se tulee hyväksyä  kunnanvaltuustossa, sillä kyseessä on iso, kaikkia kuntalaisia koskeva asia.

Joutsan kunnalla on merkittävä maaomaisuus, metsätalouskäytössä olevien maiden kasvullisen metsämaan pinta-ala noin 1000 ha. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa hakkuita on nyt merkittävästi lisätty ja onkin uuden suunnitelman valmistelussa syytä selvittää, ylittääkö hakkuut jo kestävyyden taloudellisen ja ekologisen rajan. 

Metsät ovat ratkaisevassa asemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja tämä on otettava aiempaa paremmin huomioon metsänhoitosuunnitelman laadinnassa. Uudistushakkuut ja sitä seuraava maanmuokkaus vaikuttavat merkittävästi ilmastoon esimerkiksi pienentämällä metsien kykyä sitoa hiiltä ja vapauttamalla maaperän hiiltä ilmakehään. 

Kunnilla on erityisvastuu luonnonsuojelusta ja kestävästä kehityksestä alueellaan. Viihtyisät ja ulkoilemaan houkuttelevat kuntametsät ovat tarpeen kuntalaisten hyvinvoinnille. Marjastus ja sienestys ovat merkittävä lisä monien kuntalaisten tervelliseen ja taloudelliseen ravitsemukseen. Metsäluonnon suuri merkitys ihmisten fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle on koko ajan saanut tutkimuksesta lisävahvistusta. Metsien monikäytön näkökulmaa korostamalla parannetaan luontomatkailun, metsien terveys- ja hyvinvointipalveluiden ja luonnontuotealan toimintaedellytyksiä.

Hyvinvoivat kuntametsät ovat oleellisia metsälajiston kannalta. Paljon uhanalaisia lajeja elää ensisijaisesti metsissä ja runsas joukko lajeja tarvitsee metsiä jossain vaiheessa elinkiertoaan. Suurin uhanalaisuuden syy ja tulevaisuuden riski metsälajeille ovat uudistushakkuuvaltaisen metsätalouden aiheuttamat muutokset muun muassa metsien ikärakenteessa ja lahopuun määrässä. Monimuotoisuuden köyhtyminen yhdistettynä ilmastonmuutokseen on uhka metsien terveelle tulevaisuudelle ja siten niiden taloudelliselle tuottavuudelle. Kunta-METSO -suojeluohjelmaa hyödyntäen kunnalla on mahdollista saada korvaus luonnonsuojelullisesti arvokkaista metsistään, jos ne suojellaan.

Metsänkäsittelymenetelmien valinnalla voidaan vaikuttaa myös kunnan vesistöjen tilaan. Uudistushakkuita seuraavat metsämaan muokkaukset aiheuttavat usein vesistöjä rehevöittäviä ravinne- ja kiintoainepäästöjä. Erityisesti turvemailla metsätalousojitukset aiheuttavat vesistöjen liettymistä aikaan saavia humuspäästöjä ja esim. elohopeakuormitusta kalastolle. Suometsien ojitus myös lisää hiilen hajoamista ja vapautumista ilmakehään. Siksi ojitettujen soiden ennallistamisen mahdollisuudet tulee kartoittaa.

Joutsan kunnan strategiassa todetaan kohdassa “Toimintaympäristö muuttuu”: Ilmastonmuutos ja luontoarvot korostuneet -> Puhtaiden vesien merkitys kasvaa. Kohti hiilineutraalisuutta kestävällä kierto- ja biotaloudella.” Puhtaat vedet ja luonto on Joutsan merkittävä vetovoimatekijä, joka nousee hyvin esille mm. kesäasukaskyselyissä. Ihmisten tarpeista ja ympäristöstä huolehtiminen edesauttavat hyvinvointia ja korostuvat tulevaisuudessa entistä enemmän myös pitovoimatekijöinä.

13.9.2021 

Lea-Elina Nikkilä

Joutsan Vihreiden valtuustoryhmä

Joutsan valtuusto 7.6.2021

Ryhmäpuheenvuoro, Lea-Elina Nikkilä, Joutsan Vihreät

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat, media ja yleisö

Raskas pandemia-vuosi 2020 on jäämässä historiaan ikimuistoisena. Sekä Suomi että Joutsa ovat selviytyneet koronaviruksen aiheuttamasta kriisistä olosuhteisiin nähden hyvin tai ainakin paremmin kuin moni muu alue maailmassa. Nyt voimme jo hieman hengähtää ja toivoa, että syksyyn mennessä, kun uusi valtuusto aloittaa toimintansa, olla lähes normaalissa tilanteessa sairastavuuden suhteen. Koronan jäljet näkyvät kuitenkin pitkään.

Ikävä kyllä Joutsan talous ei ole selviytynyt hyvin korona-vuodesta valtiolta saaduista tuista huolimatta. Viime vuonna alijäämäisen tuloksen teki Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan vain 27 kuntaa, Joutsa oli niistä yksi. Alijäämää oli ehtinyt syntynyt valtuustokauden alkuaikana paljon ja tällä menolla säästöt on kohta syöty. Todellinen haaste on säilyttää jatkossakin kuntalaisilla hyvä palvelut, mutta tuottaa ne entistä kustannustehokkaammin. Esimerkiksi hyvinvointi- ja sivistys sekä perusturvan puolella hankkeiden avulla saadaan lisäresurssia ja mahdollisuuksia testata uusia toimintatapoja, joilla kustannuksia voidaan leikata ja samalla palveluja parantaa. Kunnan, yritysten ja kolmannen sektorin sujuva yhteistyö tarjoaa tähän varmasti paljon mahdollisuuksia.

Isot investoinnit sotepuolella ovat lisänneet velanottoa. Sote-investointien mittava toteuttaminen ennen todennäköisesti tällä kertaa maaliin pääsevän sote-uudistusta oli silti mielestäni oikeaan osunut toimenpide, jonka ansiosta hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut säilyvät. Omat riskinsä investointeihin toki liittyy.

Pari viikkoa sitten tätä puheenvuoroa miettiessäni ajattelin ottaa esiin loistavan tilanteen, kun johtavien viranhaltijoiden osalta ei uusiin rekryihin ole tarvinnut aikoihin osallistua. Ikävä kyllä meille seutuopistolautakunnan jäsenille tuli vielä kauden loppuun lisätöitä Puulan seutuopiston rehtorin hakuprosessin vuoksi. Toivottavasti muilta osin saamme pitää osaavat työntekijät mahdollisimman pitkään Joutsassa. Arvostan työtänne!

Katson Joutsan tulevaisuuteen toiveikkaana, vaikka uudelle valtuustolle onkin tiedossa paljon haasteita ja vaikeasti ennakoitavia muutoksia kuntalaisten  palvelujen tuottamisessa ja taloudenhoidossa. Toivon, että tuleville valtuutetuille järjestetään seikkaperäinen koulutus heti kauden alussa, jossa käydään läpi kuntaorganisaation tehtävät, luottamushenkilöiden toiminnan pelisäännöt ja ennenkaikkea kunnan talouteen liittyvät seikat. Mitkä reunaehdot valtio kunnalle asettaa, mikä taloudenpidossa on omissa käsissä ja miten eri päätökset vaikuttavat toisaalta palveluihin, toisaalta kunnan talouteen ja elinvoimaan.

Vihreä valtuustoryhmä esittää tilinpäätöstä 2020 hyväksyttäväksi ja vastuuvapauden myöntämistä.

Kiitokset kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille hyvästä yhteistyöstä koko valtuustokauden aikana! Toivotan kaikille kuntavaaleissa ehdolla oleville demokratian sankareille hyvää vaalimenestystä ja kaikille rentouttavaa kesää.

Kirjoitimme Irene Hallamäen kanssa jutun Päijänteen biosfäärialue -hankkeesta Keskisuomalaiseen. (Julkaistu KSML 29.5.2021 ja I-H 30.5.2021)

Keski-Suomen kunnissa on viime vuosina keskusteltu Unescon biosfäärialueen statuksen hakemisesta Päijänteelle. Alkujaan jo vuonna 2008 Keski-Suomen ympäristökeskuksessa laadittiin selvitys Päijänteen biosfäärialueen perustamisedellytyksistä. Keski-Suomen maakuntavaltuuston vihreä ryhmä tekikin keväällä 2013 aloitteen Unescon biosfäärialueen statuksen saamiseksi Päijänteen kehittämisalueelle. Hanke on nyt edennyt lupaavasti.

Unescon biosfäärialueiden verkostossa on jo 714 aluetta ympäri maailman. Suomessa alueita on vasta kaksi: Pohjois-Karjalan ja Saaristomeren biosfäärialueet. Alueet eivät ole luonnonsuojelualueita, vaan niillä edistetään kestävää kehitystä, säilytetään luonnon monimuotoisuutta ja tuetaan tutkimusta, seurantaa ja ympäristökasvatusta.

Hankkeen alullepanija on ProPäijänne-yhdistys, joka haluaa kehittää Päijänteen alueen luontoa ja elinkeinoja kestävällä tavalla sekä varmistaa kulttuuri- ja ympäristöarvojen säilymisen tulevillekin sukupolville. Päijänteen kunnista biosfäärialuetunnuksen hakemisen kannalla ovat jo Jyväskylä, Joutsa, Muurame ja Toivakka. Mukana on mm. Päijänteen alueen yrittäjiä, Jyväskylän yliopisto ja Keski-Suomen ELY-keskus. Myös Keski-Suomen liitto ja Metsähallitus ovat antaneet suostumuksensa ohjausryhmätyöskentelyyn.

Keski-Suomi tähtää seuraavan viiden vuoden aikana maailman tunnetuimmaksi ja vetovoimaisimmaksi järvialueeksi. Luonto ja vesistö ovat myyntiargumentteja kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa, kun eettisyys ja ympäristöarvot kiinnostavat yhä useampaa matkailijaa ja matkanjärjestäjää. Matkailun edistämistä tukee myös Keski-Suomen julistautuminen maailman saunamaakunnaksi jo 2015. Biosfäärialueen status olisi luontevaa jatkoa tälle luonnonläheisen imagon rakentamiselle.

Keski-Suomen Vihreät kannattaa Unescon biosfäärialueen statuksen hakemista Päijänteelle ja näkee hankkeen hyvänä keinona yhdistää alueen toimijoita ja vahvistaa luonnoltaan monimuotoisen alueen kansainvälistä kiinnostavuutta.

Irene Hallamäki

valtuutettu, kuntavaaliehdokas (vihr)

Jyväskylä

Lea-Elina Nikkilä

valtuutettu, kuntavaaliehdokas (vihr)

Joutsa

Yksikin voi vaikuttaa, jos on aktiivinen. Edellytyksenä on hyvä yhteistyö yli puoluerajojen, muiden luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kanssa.

Hyväksytyt aloitteeni kuluneella valtuustokaudella:

1. Osallistuva budjetointi – kuntalaiset saavat ehdottaa ja sen jälkeen äänestää parhaista esityksistä, mihin kohteisiin määräraha käytetään kuntalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Aloitteen hyväksymisen jälkeen järjestettiin ideakilpailu ja äänestys. Toteutus onnistui hyvin ja tänä kesänä tulee testamenttivaroin toteutettu ulkokuntosali Leivonmäelle ja leikkikenttä Myllypuistoon.

2. Joutsan liittyminen Keski-Suomen vesiensuojeluyhdistykeen. Tavoitteena puhtaammat ja kalaisat vedet. Asiantuntemusta ja hankkeita vesistönsuojeluun.

3. Joutsan taajamaympäristöjä (keskusta ja kylät) kehitetään siten, että ne mahdollistavat esteettömän liikkumisen heille, jotka ovat helposti väsyviä tai käyttävät apuvälineitä. Lisäksi kaikkien hyvinvointia ja viihtyvyyttä parannetaan  koristeistutuksin.

4. Joutsan kunta ryhtyy toimenpiteisiin linja-autoliikenteen toimivuuden parantamiseksi Leivonmäellä. Katokset pysäkeille ja bussit pysähtymään! Ely-keskus vastaa katoksista ja linja-autoyhtiöt pysähdyksitä, mutta toivottavasti kunnan mielipedettä asiassa kuunnellaan.

5. Joutsan kunta perustaa luonnonsuojelulain mukaisen luonnonmuistomerkin 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Kohteen löytämiseksi järjestetään kuntalaiskysely. Kohteksi valittiin Suonteen Maljakivet.

Osittain hyväksytyt aloitteet

6. Kunnan omistaman, kansallispuistoon rajautuvan kahden metsälohkon myyminen valtiolle liitettäväksi puistoon. Toinen alue on tarkoitus myydä suojeluun ja lähivirkistysalueeksi Rutalahteen.

Hylätty aloitteeni

7. Joutsa mukaan kunta-alan energiatehokkuussopimukseen ja HINKI-kuntaverostoon. Esitykseni ilmastotyön käynnistämiseksi Joutsassa ei resurssipulan vuoksi toteutunut.

Käsittely kesken

8. Uusin, vielä käsittelemätön aloite tältä keväältä on, että Joutsan kunta perustaa monialaisen työryhmän valmistelemaan toimia Leivonmäen kansallispuiston paremmasta hyödyntämisestä matkailu- ja palveluyrityksille, joutsalaisten hyvinvoinnille ja  kunnan imagolle.

Muuta

Valtuustokauden aikana olen kirjoittanut yksin tai yhdessä lehtiin Salolan tuuliteollisuusalueesta, kaivostoiminnasta, lähiruoasta, biokaasusta, Joutsan kirkonkylän kaavasta ja Jousitien rakennetusta kultturiympäristöstä. Täältä kotisivujen blogista löytyvät myös valtuuston kokouksissa pidetyt ryhmäpuheenvuorot sekä katsaus mielestäni koko valtuustokauden huonoimpaan päätökseen eli Mieskonmäen koulun lopettamiseen.

Julkisissa ruokapalveluissa kulutetaan päivittäin valtava määrä ruokaa. Ruuan alkuperä ei siis ole yhdentekevää ruuantuotannon, valmistusketjun ja kuljetusten tuottamien paikallistalouden ja ympäristön kannalta. Suomalainen ruoka on lähiruokaa ulkomailta tuotuun verrattuna. Se on helppo jäljittää ja jäljitettävyys lisää ruuan turvallisuutta. Kotimaisen tuotteen alkuperään ja laatuun voi luottaa. 

Oman kunnan ja maakuntamme elinvoimaisuuden ja omavaraisuuden takia olisi tärkeää, että paikallista ruuantuotantoa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan  koulujen, sairaaloiden ja hoitolaitosten ruokalistalla. Samalla ruuan alkuperän esiin nostaminen lisää oman alueen tuottajien arvostusta sekä kiinnostusta ruuan alkuperään ja tuotantotapoihin. Paikallisella ruokakulttuurilla ylläpidämme ja edistämme myös ruokaketjun toimijoiden arvostusta sekä rakennamme omaa paikallista identiteettiä. Paikallisen luomu- ja lähiruuan tuotantoa voimme kaikki kuluttajina tukea. Ruokapiirit ovat kätevä tapa keskitettyihin hankintoihin.

Joutsaan ollaan nyt rakentamassa ajanmukainen ammattikeittiö, jossa tuskin on tiloja esivalmistelulle. Lähiruokatuotteiden saaminen riittävällä volyymillä ja sopivaan muotoon jalostettuna vaatii siis monen tahon yhteistyötä. Hankintaosaaminen on lähiruuan hankinnassa keskeisen tärkeää. Miten lähellä tuotettua on mahdollista hankkia laatuperustein, vaikka se ei suorassa hintakilpailussa pärjäisi? Kokonaistaloudellinen hyöty voisi sensijaan olla kunnalle suurikin.

Lähellä tuotettua ja jalostettua ruokaa voidaan ottaa tarjolle esimerkiksi teemapäivinä, jolloin ateriakokonaisuudet rakennetaan kulloisenkin sesongin ja saatavuuden mukaan tarjolla olevista raaka-aineista. Marjojen ja kalan lisäksi lähellä tuotettua lihaa, perunoita ja vihanneksia toivoisi päätyvän ammatti- ja kotikeittiöihin. Paikallisen kysynnän kasvu voisi mahdollistaa uusien tilojen syntyä ja vahvistaa jo olemassa olevien tilojen kannattavuutta. Tähän tarvitaan koordinointia ja yritysneuvontaa avuksi tuottajille ja jatkojalostajille, kuten myös neuvontaa julkisten ruokapalveluiden hankintaan, reseptiikkaan ja ruokalistojen laadintaan. 

Lea-Elina Nikkilä, agronomi, kunnallisvaaliehdokas (vihr)

Julkaistu Joutsan Seudussa 28.4.2021

Joutsan kunta perustaa monialaisen työryhmän valmistelemaan toimia Leivonmäen kansallispuiston paremmasta hyödyntämisestä matkailu- ja palveluyrityksille, joutsalaisten hyvinvoinnille ja  kunnan imagolle.

Keski-Suomessa ainoastaan Joutsalla on kokonaan kunnan alueelle sijoittuva kansallispuisto. Joutsa voi siis aivan yksin ottaa myös sen kaiken imagollisen ja taloudellisen hyödyn, jota kansallispuisto alueelle tuo. Lähes 40 000 kävijää vieraili puistossa vuonna 2020. Yhä useampi viettää Leivonmäellä myös lomaviikon, kiitos koko ajan lisääntyvien majoitus-, ohjelmapalvelu- ja harrastusmahdollisuuksien. Kotimaanmatkailu kasvattaa suosiotaan ja se näyttäisi houkuttelevan uusia kesä- ja vakituisia asukkaita. Luonto- ja kulttuurimatkailulle on Joutsassa erinomaiset puitteet.

Työryhmän tehtäviä:

1) Järjestää kunnan, metsähallituksen, yritysten ja yhdistysten säännölliset tapaamiset ja suunnitteluseminaarit. 

2) Laatii kunnan ja kansallispuiston reitistöjen kehittämissuunnitelman yhdessä metsähallituksen ja yrittäjien kanssa. Pyöräily- ja vaellusreittejä Joutsan taajamasta kansallispuistoon ja edelleen Vaarunvuoreen.

3) Selvittää yhteistyömahdollisuuksia yli kuntarajojen mm. kansallispuiston läpi kulkevan Pyhän Olavin reitin tuotteistamiseksi.

4) Selvitää, miten Joutsan imagotyössä voidaan Leivonmäen kansallispuistoa hyödyntää  nykyistä tehokkaammin.

5) Parantaa ja lisää kunta- ja matkailumarkkinointia kansallispuistoa paremmin hyödyntäen yhteistyössä Visit Jyväskylä Regionin kanssa. 

Tähän saakka Leivonmäen kansallispuiston ystävät yhdistys on ollut paikallisesti aktiivisin toimija kansallispuiston ja sidosryhmien yhteistyön kehittämisessä. Nyt on kunnan aika ottaa enemmän vastuuta.

Lea-Elina Nikkilä, vihreä valtuustoryhmä

Julkaistu Joutsan Seudussa 17.2.2021

Ikuisuuskysymys meillä joutsalaisilla päättäjillä on, miten saadaan uusia yrityksiä, työtä, veronmaksajia ja asukkaita Joutsaan. 

Luin sunnuntaiaamuna paikallislehden verkkosivuilta (JS 14.2.2021)  kiinnostavan jutun joutsalaislähtöisestä yrittäjästä Riku Keihäsniemestä. Heti piti käväistä myös yrityksen verkkosivuilla. Houkuttelevan kaunis etusivu  rivaclothing -Se vihreämpi valinta innosti heti selailemaan sivuja ja mieleinen tuotekin löytyi.

Joutsassa on pitkät perinteet tekstiilialan yritysten kotipaikkana, mutta viime vuosina tilanne on muuttunut silläkin saralla huonompaan suuntaan. Joutsan Seudun jutun loppuun saakka odotin kysymystä: « Voisitteko ajatella laajentavanne toimintaa Joutsaan. Voisiko verkkokauppa varastoineen toimia täällä? ». Olisi ollut kiinnostavaa kuulla yrittäjän vastaus.

Ekologiset, luonnonmukaiset tuotteet ovat erityisesti nuorten kuluttajien suosiossa ja nuoret yrittäjät tuntevat niin asiakkaansa kuin verkkokaupan hienoudet. Yrittäjyydessä omien arvojen mukainen toiminta on monelle tärkeää. Joutsalla olisi mielestäni hyvät edellytykset 4-tien varressa houkutella juuri näitä verkkokauppayrityksiä luonnonläheiseen yritysympäristöön. 

Joutsalaislähtöiset nuoret, joilla on siteitä edelleen paikkakuntaa lienevät  juuri niitä, jotka voisivat harkita yritystoimintansa siirtämistä paikkakunnalle. Nyt vain reippaasti kunnan elinkeinokoordinaattori asialle ja neuvottelemaan RIVA Clothingin yrittäjien kanssa, millaiset toimitilat he tarvitsevat ja mistä löytyy viihtyisä koti yrittäjille läheltä JoSePan kotikenttää! Luodaan Joutsaan ekologisen pienyrittäjyyden ekosysteemi, joka kasvaessaan voisi laajeta vaikka Oravakiven alueelle.

Lea-Elina Nikkilä

kunnanvaltuutettu (vihr), kuntavaaliehdokas

Neljä ensimmäistä kouluvuottani hiihdin pitkän talvikauden kouluun joka päivä. Neljän kilometrin latuni kulki läpi ihanan, sankan metsän, jossa pitkä naava roikkui kuusten oksilla. Tuiskun jälkeen pimeässä aamussa jouduin tarkkaan katsomaan minkä kiven ja kelon ohi latu-urani kulki. Viimeinen kilometri oli yhteinen luokkakaverin kanssa. Sähkölinjaa pitkin alas jyrkkää mäkeä laskiessa kaaduin joskus niin, että maitopullo, kirjat ja värikynät lentelivät hangelle.

Umpihankihiihto tuli noina lapsuusvuosina tutuksi, rakkaaksikin. Umpihankeen ja joskus isojakin mäkiä laskien olen elämäni latuja sittemmin usein hiihdellyt. Ekoviljelijänä 70-luvun maaseudulla, luonnonsuojeluliikkeessä maanviljelijänä ja vihreässä liikkeessä agronomina.

Kuntapolitiikka oli viimeinen politiikan saareke, josta pysyttelin tarkoituksella poissa 2010-luvun taitteeseen asti. Vuonna 1983 olin jo mukana Hämeen vaalipiirissä Vihreän liiton eduskuntavaaliehdokkaana. Sitten tuli pitkä tauko.

Paluu politiikkaan toi heti luottamustoimia. Olin perustamassa Maaseutu- ja erävihreitä ja toimin pitkään sen hallituksessa. Olin Vihreiden Naisten hallituksessa ja puoluevaltuuskunnassa sekä nyt edelleen puoluehallituksen jäsen. Erityisen antoisaa oli toimia luonnonsuojelu- ja ympäristötyöryhmän puheenjohtajana, kun laadimme uuden ohjelman.

Enää en vuonna 2017 tohtinut kieltäytyä kuntavaaliehdokkuudesta. Kun muita ehdokkaita ei Joutsasta vihreiden listalle löytynyt, arvelin läpimenomahdollisuudet pieniksi. Suuri yllätys oli 180 ääntä ja paikka valtuustossa.

Yhden hengen valtuustoryhmässä ja ensikertalaisena luottamustoimen hoitaminen on ollut ajoittain työllistävää. Pääosin kuitenkin asiat ovat olleet kiinnostavia ja työ tuntunut merkitykselliseltä.

Mutta mitä on jäänyt viivan alle? Mitä olen saanut aikaan?

Ja miksi olen päättänyt lähteä uudelleen ehdolle?

Siitä seuraavassa blogissa ensi viikolla.

Vihreiden ryhmäpuheenvuoro

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, virkahenkilöt, lehdistö ja kuntalaiset etäyhteyden äärellä nyt ja myöhemmin youtubessa!

Ensimmäisessä vuoden 2017 ryhmäpuheenvuorossani totesin, että Joutsassa joudutaan varautumaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen tietämättä tarkasti, miten uudistus yksityiskohtaisesti tullaan toteuttamaan.

Samalla lauseella voin aloittaa puheen valitettavasti myös tänään. Sote-uudistus on edelleen vaiheessa, nyt onneksi toivoa valmistumisesta on.

Onneksi Joutsassa ei jääty valtuustokauden alussa odottamaan, milloin soteuudistus toteutuu, vaan päätettiin ryhtyä rohkeasti turvaamaan joutsalaisten palvelujen säilyminen lähellä, omassa kunnassa.

Nyt voimme todeta, että valtuustokauden mittaisen työn tuloksena käytössämme on uuden uutukainen Sote- ja Perhekeskus Tammi. Kun ensi kuussa otetaan käyttöön uusi keskussairaala Nova, voi todellakin sanoa, että meidän joutsalaisten terveydenhuollon tilanne on hyvä sekä perus- että erikoissairaanhoidossa.

Sote-uudistus tuo mullistuksen myös sosiaalipuolen palveluihin. Toivottavasti uusi Perhekeskus Tammi pystyy vastaamaan tämän sektorin kasvaviin haasteisiin, sillä strateginen tavoitteemme toisaalta pitää kaikista huolta mutta samalla huolehtia vahvasta taloudesta edellyttävät nykyistä tehokkaampaa ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä ja työllisyyden parantamista. Yhdenkään kuntalaisen ei tulisi kokea olevansa syrjään sysätty ilman tukea silloin, kun elämä tuo eteen ylipääsemättömiä ongelmia. Kuntalaisten yhdenvertaisuus palvelujen saannissa tulee turvata. Avoimuutta ja kuntalaisten vaikutusmahdollisiuuksia tulee lisätä. Osallistuvan budjetoinnin kokeilua tulee kehittää edelleen.

Soten viivästymisen lisäksi talouden hallinnan haasteita tänä vuonna on lisännyt pandemia, jonka vaikutukset ensi vuoteen ovat myös edelleen hämärän peitossa. Perusturvan talousarvion tekeminen onkin ollut tänä syksynä tuskien taival.

Isot investoinnit ovat kasvattaneet lainakantaa, joka vuonna 2017 oli 13,4 M€. Korkokulut olivat tuolloin n. 80 000€. Vuoden 2020 lopussa lainaa on 16,1M€. Lainamäärän kasvusta huolimatta korkomenot ovat laskeneet noin 60 000€:oon. Pelkästään Suur-Savon Sähkön osinkoja kunta sai viime vuodelta kokomenoihin nähden tuplasti. Olemme mielestäni tehneet järkeviä investointeja oikea-aikaisesti.

Viime vuonna hyväksytyssä investointisuunnitelmassa vuodelle 2021 oli arvioitu menoja 2,7 M€ ja vuodelle 2022 1,9 M€. Nyt päätettävässä talousarviossa investoinnit ovat nousseet ensi vuodelle 3,9 M€ ja vuodelle 2022 suunnitelma on 4,2 M€. Pidän valitettavana, että näinkin lyhyen tähtäimen investointeja, jotka ovat olleet koko valtuustokauden tiedossa, ei ole osattu tämän paremmin budjetoida. Sinänsä investointien tarpeellisuutta en kiistä.

Minusta kuitenkin investointeja ja velkaa suurempi huolenaihe Joutsassa on väestökehitys, joka on edelleen miinusmerkkistä myös nettomuuton osalta. Hyvät palvelumme tarvitsevat käyttäjien lisäksi maksajia. Toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi ovat oikeansuuntaisia. Sote-uudistuksen toteutuminen tulee mitä ilmeisemmin muuttamaan ratkaisevasti tilannetta jo lähi vuosina.

Talouden haasteista huolimatta päätös sotepalvelujen tuottamisesta julkisen sektorin toimesta, ei ulkoistaen, on ollut minusta oikea.

Arvoisa puheenjohtaja
Vihreä valtuustoryhmä esittää Joutsan vuoden 2021 talousarvion ja vuosien 22-24 taloussuunnitelman hyväksymistä.

Lopuksi kiitän omasta puolestani kaikkia virka- ja luottamushenkilöitä kuluneesta vuodesta ja toivotan kaikille kuntalaisille joulunajalle lepoa ja terveyttä.

Tämä lause on kirjattu Joutsan kunnan uuteen strategiaan yhdeksi toimintaperiaatteeksi kohdassa ’Edistämme Kestävää Kehitystä’.

Kuntastrategian merkitystä on aiemmin yleisesti vähätelty. Onneksi pikkuhiljaa strateginen lähestymistapa toimintaan on arkipäiväistynyt, mutta edelleen joidenkin asioiden kohdalla taitaa olla enemmänkin kyse sanahelinästä. Tavoite on toivottava, mutta välineet sen toteuttamiseen joko kokonaan puuttuvat tai ne eivät ole luottamus- ja/tai virkahenkilöiden mielestä tärkeitä. Näin tuntuu olevan luonnon suojelemisen osalta.

Kunnan taajamahakkuut herättivät juuri paljon keskustelua ja erinomaisen kuntalaisaloitteen, jolla toivottavasti on laajempaa vaikutusta kunnan metsien hoitoon. Lähiluonto on varsinkin näin korona-aikana noussut arvoon arvaamattomaan ja siellä tehtävät toimenpiteet kuntalaisten helposti havaittavissa.

Minulle luonnon suojeleminen tarkoittaa ennenkaikkea työtä luonnon monimuotoisuuden häviämisen vauhdin hidastamiseksi ja – jos mahdollista – pysäyttämiseksi. Kuudes sukupuuttoaalto on ilmastonmuutokseen verrattava ongelma, ehkä jopa suurempi.

Omassa työssäni Haapalehdon tilalla ylläpidän monimuotoisuutta hoitamalla perinnebiotooppeja niityillä ja metsälaitumilla. Metsät ovat Metso-suojelun piirissä. Harrastuksenakin on luonnonsuojelutyö Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry:n puheenjohtajana ja Päijänteen luonnonperintösäätion hallituksessa. Valtakunnan politiikassa tärkein projektini oli johtaa Vihreiden uuden Luonto vastuullamme luonnonsuojeluohjelman valmistelua.

Luontevaa on siis tehdä työtä luonnon hyväksi myös Joutsan kunnanvaltuutettuna. Luonnolla on itseisarvo, mutta se on Joutsan merkittävin vetovoimatekijä. Siksi puhtaan, monimuotoisen ja kauniin luontomme suojelu on myös parasta elinkeino- ja asukaspolitiikkaa.

Tein helmikuussa 2020 aloitteen kahden kunnan omistaman, kansallispuistoon rajautuvan pienialaisen alueen myynnistä valtion Metso-ohjelmaan liitettäväksi Leivonmäen kansallispuistoon. Metso-ohjelman kautta alueen maapohja ja puusto korvataan myyjälle täysmääräisesti.

Toivon, että jatkossa kunnan 1000 hehtaarin metsäomaisuuden hoidossa huomioidaan paremmin luonnon monimuotoisuus, jatkuvan kasvatuksen mahdollisuudet ja virkistyskäyttö.

Alla kunnanhallitukselle 16.11.2020 jättämäni kirjelmä, jossa tiedustelin, miksi aloitetta ei oltu käsitelty. Sensijaan toinen esittämistäni alueista oli hakattu.

Kirje kunnanhallitukselle 16.11.2020

KUNNANHALLITUKSELLE 17.02.2020 JÄTETYN ALOITTEEN KÄSITTELY
TAUSTAA
Kysyin vuoden 2018 loppupuolella kunnan metsistä vastaavalta metsäinsinööri Jere Rossilta kunnan omistamista alueista rajautuen Leivonmäen kansallispuistoon. Ajatuksenani oli alunperin Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi esittää, että kunta kunnioittaisi juhlavuotta pienialaisen luonnonsuojelualueen perustamisella.

Rossilta sain tiedot kahdesta kohteesta. Tilat ovat Haapasalo rek. num. 172-418-4-174 (7,65 ha) Harjunlahden uimarannan takana ja Vanha-Koskela rek. num. 172-419-9-50 (2,49 ha) Rutalahden Koskikaran kierroksen tuntumassa.

Aikataulu oli kuitenkin liian kireä toteutettavaksi juhlavuoden aikana. Kun kuntien ja seurakuntien Metso-ohjelmaan osoitettiin lisää varoja, päätin esittää alueita haettavaksi suojeluun sitä kautta. Tällöin kunnalla olisi mahdollisuus saada korvaus alueen maapohjasta ja puustosta.

SUUNNITTELU
25.10.2019 tutustuimme alueeseen kunnanjohtaja (silloin myös vt. tekninen johtaja) Harri Nissisen ja Keski-Suomen ely-keskuksen yksikön päällikkö Risto Kujalan kanssa. Alueiden sijainti kansallispuiston rajalla olisi ollut riittävä syy niiden sopivuuteen suojeluun ja alueet täyttivät muutenkin ainakin osittain Metso-ohjelman kriteerit. Kunnanjohtajan toiveesta siirsin aloitteen tekemistä seuraavan vuoden alkuun, kun kunta olisi saanut palkattua teknisen johtajan, jolle asian eteenpäin vienti silloin kuuluisi. Aloiteen tein kunnanhallituksessa 17.2.2020.

ALOITE KUNNANHALLITUKSELLE

Kunnanhallitus § 32 17.02.2020
MUUT ASIAT
Kunnanhallitus 17.02.2020 § 32
Lea-Elina Nikkilä toi kunnanhallituksessa esille aloitteen selvittää ELY-keskuksen kanssa kahden kunnan omistaman pienialaisen metsälohkon myynnistä METSO-ohjelman kautta liitettäväksi kansallispuistoon.

ALOITE KUNNANHALLITUKSELLE

Joutsan kunnan yhtenä keskeisenä veto- ja pitovoimana myös uudessa strategiassa on kaunis luonto, jonka kruununjalokivenä on oma Leivonmäen kansallispuisto.

Luonnon virkistyskäytön, luontomatkailun ja luonnon monimuotoisuuden suojelun merkittävin alue on juuri kansallispuisto. Parasta ja tehokkainta luonnonsuojelua on jo olemassa olevien aluiden laajentaminen.

Hallitus on myöntänyt Metso-suojeluun lisärahoitusta. Sen turvin kansallispuistoon Metsähallituksen Luontopalvelut investoi vuosittain kymmeniä tuhansansia, tänä vuonna yli satatuhatta euroja budettivaroja, eduskunnan jakovaraa eli ’joululahjarahaa’ sekä Keskimaan lahjoitusvaroja kunnostamalla Koskikaran kierroksen sillat ja rakentamalla parkkipaikan Rutalahdessa. Selänpohjaan tulee lisäpalveluja parkkipaikkalle ja pitkosreittejä kunnostetaan myös Harjunlahden esteettömällä reitillä.

Kansallispuiston kävijämäärä kasvoi 2019 kolmellatoista prosentilla 24 700 kävijään. Kävijät jättävät alueelle myös jatkuvasti enemmän rahaa niin matkailuyrityksiin kuin muihinkin palveluyrityksiin.

Esitän, että kunta selvittää ely-keskuksen kanssa kahden kunnan omistaman pienialaisen metsälohkon myynnistä METSO-ohjelman kautta liitettäväksi kansallispuistoon.

Tilat ovat Haapasalo rek. num. 172-418-4-174 (7,65 ha) Harjunlahden uimarannan takana ja Vanha-Koskela rek. num. 172-419-9-50 (2,49 ha) Rutalahden Koskikaran kierroksen tuntumassa. Näiden pienialaisten, yksittäisten lohkojen metsätaloudellinen arvo kansallispuiston rajalla on varsin vähäinen. Samalla kunta näin toteuttaa kunnan strategiaa, kuntien luonnonsuojeluvelvoitetta ja tuo kunnan kassaan lisää rahaa.

KÄSITTELY
Jäin odottamaan asian käsittelyä. Rutalahden alueen rauhoittamiselle en nähnyt mitään esteitä, mutta Haapasalon tilan alue oli haasteellisempi. Siksi kysyin nimenomaan Rutalahden asiasta Rossilta useita kertoja. Myös tekniseltä johtajalta ja teknisen lautakunnan puheenjohtajalta olen asiaa tiedustellut. Viimeksi sain sähköpostiini 1.10.2020 metsäinsinööri Rossilta vastauksen ettei ”Rutalahden suojeluasialle kuulu uutta”.

Viime viikolla (viikko 46) hakkuut Rutalahdessa alueella Vanha-Koskela rek. num. 172-419-9-50 olivat täydessä käynnissä.

KYSYMYKSET

1. Miten ja missä aloitetta on käsitelty ja onko päätöksiä dokumentoitu.
2. Onko missään vaiheessa asian tiimoilta oltu yhteydessä ely-keskukseen alustavasti tapaamisessa 25.10.2019 keskustellun Metso-suojelun tiimoilta.
3. Kuka on tehnyt päätöksen alueen hakkaamisesta ja milloin.
4. Onko missään vaiheessa ollut tarkoituksena ilmoittaa aloitteen tekijälle tehdyistä päätöksistä.
5. Uuden kuntastrategiamme yhtenä toimintaperiaatteena on: Kunnioitamme ja suojelemme luontoa. Miten yllä kuvattu toteuttaa tätä periaatetta.