Blogi

Aloite kunnanhallitukselle 11.5.2020 ikääntyneiden liikunnan ja hyvinvoinnin edellytysten parantamiseksi.

Henkilön mahdollisuus liikkua omien toiveiden mukaisesti on hyvinvoinnin ja hyvän elämänlaadun edellytys ja auttaa myös toimintakyvyn säilyttämisessä. Kodin ja lähiympäristön esteettömyys turvaa mahdollisuudet liikkua myös heille, joiden toimintakyky on heikentynyt.

Gerontologian tutkimukskeskuksen keräämistä tutkimustuloksista käy selväksi, että ”monimuotoiset luontoalueet ja vesielementit houkuttelevat ikääntyneitä liikkumaan ja vähentävät masennusoireita. Ikääntyneille tärkeitä liikkumisen kohteita ovat myös palvelut, jotka tarjoavat mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen. Infrastruktuuri ja palvelujen saatavuus ovat yhteydessä iäkkäiden liikkumisaktivisuuteen.”

Esitän, että Joutsan taajamaympäristöjä (keskusta ja kylät) kehitetään siten, että ne mahdollistavat esteettömän liikkumisen heille, jotka ovat helposti väsyviä tai käyttävät apuvälineitä. 

Parannetaan kiinnostavien käynti- ja luontokohteiden sekä palveluiden saavutettavuutta ja houkuttelevuutta lisäämällä penkkejä teiden varsille noin 200 metrin välein. 

Lisäksi kaikkien hyvinvointia ja viihtyvyyttä parannetaan  koristeistutuksin. Istutukset ja niiden hoito tilataan paikallisilta kukkakauppiailta, joiden kesken taajamat jaetaan tasapuolisesti.

Hankkeen toteuttamiseen käytetään lahjoitusvaroja.

Kunnanvaltuuston kokous 20.4.2020

Kunnanvaltuusto kokoontui 20.4.2020 historialliseen kokoukseen, jossa tehtiin digiloikka kunnanvaltuuston kokoustamisessa. Kyseessä on tänä keväänä ollut suorastaan digikolmiloikka, joka on ulottunut kouluista monien työelämään ja ihan kaikkien perhe-elämään – niin myös tänne kunnalliseen päätöksentekoon. Kiitos hyvän hallintosääntömme ja viranhaltijoiden teknisen osaamisen tämän etäosallistumisen mahdollistamisesta.

Henkilökertomusta lukiessa havahduin siihen, että tällä valtuustokaudella vasta nyt, mutta onneksi edes nyt, Joutsa on saanut kaikki auki olleet johtavien viranhalijoiden paikat täytettyä. Voisi sanoa, että viime hetkellä ennen tämän poikkeustilan syntymistä. Mielestäni poikkeusolojen johtoryhmä on hoitanut työnsä mallikkaasti ja pitänyt kunnanhallituksen ajan tasalla.  Hyvä näin.

Kunnan kokonaishenkilöstömäärä on noussut neljällätoista. Uusia työtehtäviä on epäilemättä  perustettu tarpeeseen, valtiokin lataa kunnille uusia tehtäviä. Kuten hallintojohtaja Hokkanen totesi, luku hiukan elää vuositasolla ja siihen vaikuttavat mm. eläköitymisten ajoittuminen loppuvuoteen, kun uusi henkilö on jo valittu tehtävään.

Toinen asia, johon jo kunnanhallituksessa kiinnitimme huomiota oli sairauspoissaolojen kasvu. Nyt asiaan saatiin hallintojohtajalta selvitys. Kyseessä oli virhe vuoden 2018 osalta. Virheellisesti 2018 sairaspoissaolot oli kirjattu työpäivinä, vaikka, kuten vuoden 2019 kohdalla, sairaspoissaolot olla ilmoitettu kalenteripäivänä. Kasvua ei siis ollut ja asia korjataan henkilöstökertomukseen.

Käytin alla olevan puheenvuoron kuntastrategiasta

Uusi kuntastrategia on hyvä, kiitos kaikille asian valmisteluun osallistuneille! Jotain vanhaa, jotain uutta,  jotain lainattua, jotain sinistä. Tämä toisessa yhteydessä paljon käytetty sanonta sopii minusta hyvin uuteen strategiaamme. Vanhaa on palveluihin, hyvinvointiin ja talouden hoitoon panostaminen, uutta digitalisaation, osallistamisen ja ilmastonmuutoksen parempi  huomioiminen, tulevaisuudesta varastettua sote-uudistuksen ennakointi ja sinistä tietenkin puhtaat vedet, järvemme ja jokemme, puhdas asuinympäristö ja monimuotoinen luontomme.

Jatkossa toivon strategian muodostuvan entistä paremmin arkiseksi työvälineeksi, johon tehtävät päätökset ja suunnitelmat peilataan. Kun valintoja joudutaan tekemään, strategiasta löytyy selkänojaa niiden perusteeksi.

Vuoden päästä aloittava valtuusto toivottavasti voi sitoutua tähän sitten jo lopettaneen valtuuston tekemiin linjauksiin.

Viimeisenä asiana käsiteltiin Mieskonmäen koulun lopettaminen. Käytin seuraavan puheenvuoron.

Joutsassa kaikki arvokas on lähellä on mielestäni hyvä, positiivinen viesti vasta hyväksytystä strategiastamme. Mikä sitten on lähellä? Onko yhtenäiskoulu miekonmäkeläiselle lapselle ’lähellä’ tai riittävän lähellä? Ainakin Mieskonmäen koulun lasten ja heidän vanhempiensa mielestä ei ole. Olen heidän kanssaan samaa mieltä. Mielestäni sivistystoimenjohtaja on tehnyt seikkaperäiset, virkansa edellyttämät selvitykset. Ymmärrän myös kunnan taloudelliset paineet. Mutta luottamushenkilölle  kyseessä on  arvovalinta. Päätettävänä ei ole vain koulun lopettaminen. Siellä toimii niin kirjasto kuin kansalaisopisto ja monet kylän yhteiset toiminnot. Se on kylän sydän. On lukemattomia kertoja nähty, että kun koulu lähtee, kylä ja koko ympäröivä alue kulkee kohti nopeaa näivettymistä.

Meillä on strategisena painopistealueena lasten ja perheiden palvelut. Lapsille tämä koronakevät on ollut erityisen raskas. Nyt jos koskaan paluu tuttuun ja turvalliseen kouluun pitää taata kaikille. Kannatan sitä, että Mieskonmäelle myönnetään kahden vuoden jatkoaika. Siten toteutamme myös uutta strategiaamme käytännössä.

Äänestyksessä koulun lakkauttamisen puolesta äänesti 13 valtuutettua ja kahden vuoden jatkoajan puolesta 12 valtuutettua. Iso pettymys!

Kunnan talous nousi moneen otteeseen syyksi koulun lopettamiselle. Joidenkin mukaan kylä pärjää elävänä ilman kouluakin. Ajellessani usein Rutalahden kautta Jyväskylään on surullinen näky Rutalahden rapistuva koulurakennus. Kaksi kunnan omistamaa koulua seisoo tyhjillään. Jospa ne tarpeettomina myytäisiin pois ja sillä rahalla olisi  vielä  annettu toimivalle koululle mahdollisuus. Pelkästään urheilukentän kylmävaraston rakentamiseen on varattu 140 000€ ja maata hankitaan jatkuvasti (varaus 500 000€/v), vaikka esim. Oravakiven alueen miljoonainvestointi ei tunnu tuottavan kunnalle mitään tulovirtaa.

Osallistuin viime viikolla webbinaariin, jossa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio alusti kuntien talousnäkymistä. Pääosalla kuntia talous oli jo ennen koronakriisiä kovien haasteiden edessä osin verokorttiuudistuksen ja tulorekisterin vuoksi, mutta myös lisääntyneet tehtävät ja väestön ikärakenne ajavat Suomen kuntia talousahdinkoon. Jatkuvasti lisääntyneet verovähennykset syövät kunnallisveron tuottoa.

Joutsan taloustilanne seuraa yleistä kehitystä, mutta on melko vakaalla pohjalla moneen muuhun kuntaan verrattuna. Korona-ajan haasteet koskettavat niin meitä, kuin kaikkia kuntia Suomessa ja ympäri maailmaa. Valtio on luvannut kompensoida kunnille siitä aiheutuneet lisäkustannukset. Tilannetta helpottaa, että valtio saa lyhytkestoista lainaa nyt jopa negatiivisella korolla.

Itse luotan maaseudun tulevaisuuteen, jopa sivukylien mahdollisuuksiin houkutella uusia asukkaita, veronmaksajia. Koronan jälkeen nähdään, joko monien ilmaisema halu muuttaa kirjat ympärivuotiseen asumiseen jo nyt käytössä olevalle mökille tai muuttaa omavaraiselle pientilalle maaseudun luonnonrauhaan. Valitettavasti yksi vetovoimatekijä, Mieskonmäen kyläkoulu on poistunut Joutsan työkalupakista.

Biokaasu on tulevaisuutta

Joutsa sijoittuu aivan E75 valtatien varrelle, ja Joutsassa on hyvät mahdolisuudet biokaasun tuotantoon ja myyntiin liikennepolttoaineena. Ikävä kyllä näyttää siltä, että erityyppisten eloperäisten raaka-aineiden käyttö on jollain tapaa vielä vaiheessa, koska Joutsan Ekokaasun toiminta on ollut pitkään pysähdyksissä.

Biokaasu on 100% uusiutuva energiamuoto, ja on ympäristöystävällisempi kuin maakaasu, bensa tai diesel. Autojen polttoaineena sitä voidaan käyttää siinä missä maakaasuakin ja kaasuautot toimivat aina myös bensalla.

Eloperäisiä raaka-aineita ovat muun muassa biojäte, jätevesiliete, lanta sekä teollisuuden ja kaupan ylijäämäbiojäte. Suurin potentiaali on kuitenkin peltobiomassassa.

Joutsassa biokaasulaitos tankkausasemineen on toiminut jo vuodesta 2014, valitettavasti vaihtelevalla menestyksellä. Aseman sijaintihan on paras mahdollinen biokaasun tankkausasemalle.Ongelmalliseksi tilanne muodostuu kaasuautoilijalle, kun tankkauspisteelle opastetaan nelostieltä, mutta parinsadan metrin päässä tankkauspaikalla on lappu luukulla ”Ei käytössä”.

Biokaasun tuotantoprosessi on herkkä häiriöille. Voisiko tankkausaseman varustaa liikuteltavalla puskurisäiliöllä, jonka voisi käydä täyttämässä esim. Mustankorkealla Jyväskylässä?. Se tietysti lisäisi kuluja, mutta kaasun saanti olisi varmempaa. Luotettavuus paranisi, mikä on erityisen tärkeää näin biokaasuautoilun alkutaipaleella.

Kuntalaisen näkökulmasta biokaasun saanti kirkonkylän asemalta olisi merkittävä tapa vähentää päästöjä. Kun kaasu on hinnaltaan halvempaa kuin esim. bensa, niin olisi pitäjän perältäkin edullisempaa käydä kirkonkylässä asioilla.

Joutsan ja lähikuntien biojätteet ja jätevesilietteet tulisi käsiteltyä ilman suuria kuljetuskustannuksia polttoaineeksi, ja ravinteet kierrätettyä takaisin peltoon.

Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on 50 000 kaasuautoa kotimaan liikenteessä vuoteen 2030 mennessä. Jo nyt Suomen noin 10 000 kaasuautoilijasta Joutsan ohi ajaa päivittäin kymmeniä, jotka joutuvat toteamaan Joutsan kaasuaseman olevan kiinni. Kun seuraava kaasun tankkauspaikka on Jyväskylän Kanavuoressa, saattaa sitä joutua etsimään bensan voimalla.

Toivottavasti Joutsassa ja yleisemminkin biokaasulaitosten teknistaloudelliset ongelma saadaan pian ratkaistua. Ehkä valtiovalta, maakunta ja kunta voisivat ojentaa auttavan kätensä!

Taisto Holla

Lea-Elina Nikkilä

Kaasuautoilevat vihreät, Joutsa

Julkaistu Joutsan Seutu -lehdessä 26.2.2020

Vuosi 2019 luottamustoimissa 

 

Toiminta, ajankäyttö ja palkkiot

Joutsan kunta

Kulunut vuosi oli joutsalaisessa kuntapolitiikassa vaiherikas. Perusturvan puolella tehtiin isoja päätöksiä. Sotekeskuksen rakentaminen saatiin vauhtiin ja Jouseen päätttiin remontoida paljon keskustelua herättänyt sakuko- eli vuodeosasto heti kun sote-keskus on valmis. Aivan yksimielistä ei päätöksenteko ollut, mutta itse päädyin enemmistön kannalle kannattamaan tehtyjä ratkaisuja.

Tein valtuustossa kaksi aloitetta: Osallistuva budjetointi Joutsaan ja Liittyminen Keski-Suomen vesiensuojeluyhdistykseen. Lisäksi pidin ryhmäpuheenvuoron talousarviosta. Kaikki luettavissa kotisivuillani lea-elina.com. Osallistuva budjetointi onkin jo kunnanhallituksessa hyväksytty jatkovalmisteluun. Viimeisessä valtuuston kokouksessa nousi esiin Mieskonmäen koulun tulevaisuus, sillä määräraha oli budjetoitu  vain kevätlukukaudeksi. Asia tulee varmasti puhuttamaan heti vuoden alussa. Itse kannatin valtuustossa koulun jatkoaikaa, koska juuri käynnistynyt hanke tavoittelee uusien lapsiperheiden saamista kylälle.

Raskas ja paljon työllistänyt tilapäinen valiokunta käsitteli perusturvalautakunnan toimintaa ja erottamista. Valiokunnan tekemään  esitykseen lautakunnan erottamista tein eriävän mielipiteen. Minusta riittäviä perusteita lautakunnan erottamiseksi ei ollut kuulemisissa tullut esiin. Kaiken kokoustamisen jälkeen valtuusto äänesti kaikki erotetun lautakunnan jäsenet myös uuteen lautakuntaan!

Keväällä vaihdoin vaalien jälkeen sovitun mukaisesti valtuuston 1. varapuheenjohtajan kaksivuotiskauden pestini kunnanhallituksen jäsenyyteen loppukaudeksi. Entistä tiiviimmin olen siis mukana päätöksenteossa. Kävin kyllä myös ensimmäisen kaksivuotiskauden hallituksen kokouksissa, joissa minulla jo oli läsnäolo- ja puheoikeus. Tuosta ajasta oli paljon hyötyä nyt kun on myös esitys- ja äänioikeus hallituspöydän ääressä.

Puulan seutuopistolautakunta jatkoi vaiherikkaan alkukauden jälkeen  uuden rehtorin johdolla opiston mallikkaasta toimintaa ja usko seutuopiston tulevaisuuteen itsenäisenä, kehityvänä elinikäisen oppimisen kehtona on  ainakin minulla vahva.

Vuosien 2018-19 aikana olin kuudessa Perlaconin vetämässä kunnan talouden pitkän tähtäimen näkymiä ja kunnan strategiaa pohtineessa työryhmässä. Asetin ennakkoon paljon toiveita työskentelylle, mutta talouden tasapainottamiseen saati strategiatyöhön siitä ei merkittäviä  apuja mielestäni saatu. En osallistunut Huittisissa järjestettyyn valtuuston seminaarimatkaan.

Ennen eduskuntavaaleja varahenkilönä keskusvaalilautakunnan kokouksessa viimeiseltä varahenkilösijalta 7!

Kokoukset ja palkkiot

* Valtuusto kokoontui 9 kertaa (9/9) ja kokouspalkkioita niistä 720€.

* Kunnanhallitus kokoontui vuoden aikana 20 kertaa, itse osallistuin 19 kertaa (19/20) ja kokouspalkkioita niistä kertyi 1620€

* Tilapäisen valiokunnan kokouksiin osallistuin viisi kertaa (5/6). 320€.

* Puulan seutuopistolautakunta kokoontui seitsemän kertaa (7/7). 440€

* keskusvaalilautakunnan yksi kokous varajäsenenä. 80€

* Perlaconin taloustyöryhmä (6/6) 2018-2019 (kaikki kokouspalkkiot 2019). 480€

* Alkuvuodesta valtuuston ensimmäisen varapuheenjohtajan pestistä sain palkkaa lisäksi167€.

Yhteensä kunnan luottamustehtävissä minulla oli 43 kokousta, joista maksettiin brutto 3827 euroa. Tästä sitten vähennettiin verot ja puolueelle 20% puolueveroa.

Suurin osa luottamushenkilön työstä ei suinkaan ole kokouksissa istumista ainakaan ensimmäisen kauden valtuutetulla. Jos homman haluaa hoitaa hyvin, pitää käyttää paljon aikaa asioihin perehtymiseen.

 

Perinteisten kokouskahvien lisäksi valtuustolle tarjottiin viimeisen kokouksen päätteeksi jouluateria ja myös seutuopisto lounasti viimeisen kokouksen jälkeen. Kunnalta käyttööni saaman tablettitietokoneen palautin tarpeettomana ja käytän omaa konettani kokouksissa.

Keski-Suomen maakunta

Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokouksiin osallistuin yhtä luukuunottamatta (3/4) á 165€. Maakunnan yhteistyöryhmä tutustui kokouksien yhteydessä Keski-Suomen oppilaitosten yhteistyöhön ja Keski-Suomen matkailun tulevaisuudennäkymiin. Kokouksissa linjattiin käynnissä olevan ja tulevan ohjelmakauden rahoituksen painopisteitä maakunnassa. Puolenpäivän pituisten kokouksien yhteydessä tarjottiin lounas.

Lisäksi olin varahenkilönä yhdessä Keski-Suomen keskussairaalan kokouksessa, jossa hyväksyttiin tulevan vuoden talousarvio tiukkoine säästötavoitteineen. Kokouksen yhteydessä on myös seminaari, joten kokouspäivä on pitkä. Kokouspalkkio on 120€ ja seminaarin jälkeen ennen kokousta tarjotaan lounas sairaalan ruokalassa.

************************************************************************

Luottamustoimet puolueessa – Vihreät

Joutsan vihreät osallistuivat eduskuntavaaleihin järjestämällä kaksi ’toritapahtumaa’ ja lisäksi osallistuimme Rutalahden markkinoille. Tapahtumat järjestettiin talkoovoimin ja lehti-ilmoitukset mahdollisti piirin tuki ja puoluevero, jota luottamushenkilöiden palkkioista kertyi yhteensä 1021,40 euroa. Puheenjohtajana pidin yhteyttä jäseniin vapaamuotoisissa tapaamisissa, puhelimitse ja sähköpostin välityksellä. Laajemmin otin osaa poliittiseen keskusteluun kunnassa kotisivujeni leaelina.com blogin kautta.

Keski-Suomen Vihreiden piirihallituksessa oli varajäsenenä, mutta koska olen piirin edustaja puoluehallituksessa, olen osallistunut yhtä lukuunottamatta kaikkiin piirin kokouksiin joko etänä tai paikan päällä (10/11). Lisäksi olin alustamassa ja keskustelemassa Jyväskylän Vihreiden maatalous-teemaisessa keskustelussa 11.9.

Puoluehallitus on kokoontunut neljätoista kertaa, neljä kokousta oli valtuuskunnan kokouksen yhteydessä, joihin puoluehallituksen jäsenä myös osallistuin. Siis kolmen päivän kokousputki! Osallistuin kaikkiin kokouksiin. Alkuvuosi puoluehallituksessa kului ensimmäisen kaksivuotiskauden merkeissä ja puoluekokouksessa 15.-16.6.2019 minut valittiin jatkamaan toiselle kaksivuotiskaudelle Keski-Suomen edustajana (varahenkilöpaikka). Vuosi alkoi Pekka Haaviston  puheenjohtajuudella ja eduskuntavaalien jälkeen uusi puheenjohtaja Maria Ohisalo tuli nuijan varteen, puoluesihteeri Lasse Miettisen vaihtui Veli Liikaseen, valtuuskunnan puheenjohtajaksi nousi Maaseutu- ja erävihreiden entinen puheenjohtaja Silja Keränen, käytiin menestyksekkäät eduskuntavaalit, sitten hallitusneuvottelut, kolme ministerisalkkua ja vielä hallituksen kaatuminen ja uuden perustaminen Sanna Marinin johdolla ja samoilla vihreillä ministereillä, raskas Vihreä Lanka -lehden lopettamispäätös ja lisääntyneiden resurssien uudelleen suuntaaminen. Siinäpä ohjelmaa yhdelle vuodelle! Pari eduskuntaryhmän, valtuuskunnan ja puoluehallituksen yhteiskokoustakin tarvittiin päätettäessä hallitukseen lähdöstä, hallitusohjelman hyväksymisestä ja ministerivalinnoista. Kokouspäiviä tuli yhteensä 26, pääosin Helsingissä.

Toimin vielä alkuvuonna ympäristö- ja luonnonsuojelutyöryhmän toisena puheenjohtajana ja loppuvuonna tulin valituksi kaupunki- ja kuntavisiotyöryhmään (2019-2021).

Mistään puolueen kokouksista ei makseta kokouspalkkioita. Matkakulut ja tarvittaessa majoitus korvataan kuitteja vastaan. Yhteensä niihin kului 41 päivää eli noin kaksi kuukautta talkootyötä viiden päivän työviikkoiksi laskettuna.

Muut yhdistykset – vapaaehtoistoiminta

Keski-Suomen Kylät ry:n varapuheenjohtajana olen ollut seitsemässä kokouksessa (7/8). Kylin hallinnoiman kylämatkailuhankkeen toimista järjestettiin airbnb-vuokraustoiminnan esittelytilaisuus Leivonmäellä.

Maakunnan kulttuuriympäristötyöryhmässä olen K-S Kylien edustajana. Kokouksia oli viisi, joista osallistuin neljään.

Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry:n puheenjohtajuus on työllistänyt erityisesti kesällä. Neljän kokouksen lisäksi on ollut monenlaisia tapahtumia, retkiä ja opastuksia.  Lisäksi toimin puheenjohtajana Metsähallituksen Keski-Suomen kansallispuistot kuntoon -hankkeessa.

Luonto ei odota

Uuden hallituksen ohjelmassa on historiallisen suuri 100 miljoonan euron lisäys luonnonsuojelun määrärahoihin. Summasta 42 miljoonaa euroa käytetään jo ensi vuonna vahvistamaan Suomen luonnon monimuotoisuutta.

Elonkirjoa uhkaa kuudes sukupuuttoaalto. Ilmaston lämpenemisen ohella, ja osin myös siihen liittyen, luonnon monimuotoisuuden hupeneminen vaatii meiltä nopeita toimia. Ympäristöministeriössä on ministeri Krista Mikkosen (vihr.) johdolla käynnistetty Helmi-elinympäristöohjelma vahvistamaan Suomen luonnon monimuotoisuutta. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista.

SUOMI ON sitoutunut YK:n kansainväliseen biodiversiteettisopimukseen. Helmi-ohjelma kokoaa keskeiset keinot Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen ja sopimuksen toteutukseen. Ohjelmalla suojellaan satoja uhanalaisia lajeja ja parannetaan maamme uhanalaisten luontotyyppien tilaa.

Soiden suojelu ja ennallistaminen vahvistavat suomalaisen suoluonnon monimuotoisuutta , ja parantaa vesistöjen tilaa. Tavoitteena on suojella 20 000 hehtaaria ja ennallistaa 12 000 hehtaaria soita tällä hallituskaudella. Kosteikkojen ja lintuvesien kunnostaminen on välttämätöntä useiden uhanalaisten ranta- ja vesilintujen suojelemiseksi. Puolet kosteikkojen vesilinnuista on uhanalaisia. Elinympäristöjen suojelu ei yksin riitä, vaan tarvitaan myös ennallistamista, kunnostusta ja hoitoa.

Lisäksi Helmi-ohjelman tavoitteena on kunnostaa tämän hallituskauden aikana 15 000 hehtaaria arvokkaita perinnebiotooppeja. Kaikki maamme perinnebiotoopit eli perinneympäristöt ovat uhanalaisia luontoympäristöjä. Luonnonlaitumet ja niityt tarvitsevat jatkuvaa hoitoa tai laidunnusta, jotta niiden umpeenkasvu voidaan estää ja samalla säilyttää tärkeitä elinympäristöjä pölyttäjähyönteisille.

Keski-Suomen Vihreät on tyytyväinen Helmi-elinympäristöohjelmaan, jolla on suuri merkitys myös Keski-Suomen luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä sekä vesien- ja ilmastonsuojelussa.

Meri Lumela, puheenjohtaja, Keski-Suomen vihreät
Lea-Elina Nikkilä, puheenjohtaja, Joutsan vihreät

Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 20.12.2019

Joutsan mukaan Keski-Suomen vesiensuojeluyhdistykseen 

Valtuustoaloite 16.12.2019

Vuosien varrella monet joutsalaiset ovat kertoneet vesien tilan heikkenemisestä lähivesillään. Havaintoja sinilevästä, humuksesta ja karvalehdestä. Sinilevä rajoittaa virkistyskäyttöä, karkottaa mökkiyrittäjän asiakkaat ja samean veden ääreltä on vaikeaa myydä omakotitaloa, mökkiä tai edes tonttia. Ilmastonmuutos kiihdyttää jo itsessään näitä ongelmia. Kuntalaiset ovat  myös yhdessä lähteneet taistelemaan paremman vesien tilan puolesta. Hyvänä esimerkkinä Joutsan salmi ry, joka tukee tekemääni aloitettani liittyä Keski-Suomen vesiensuojeluyhdistykseen.

Joutsan kunnan vasta ilmestyneen, viime viikolla mediassa laajasti referoidun mökkiläistutkimuksen mukaan puhdas luonto ja vesistöt ovat Joutsan suurimmat vahvuudet. Ulkopaikkakuntalaisten kesäasikkaiden tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä oli vesistöt ja niiden puhtaus. Esteenä vapaa-ajankäytön lisääntymiselle kyselyssä vastattiin mm. ”Sinilevä järvivedessä”  ja kunnallisten palveluiden kehittämisehdotuksina mainittiin  ”Vesistön suojelu”,  ”Vesistöjen saasteiden tarkempi seuraaminen” ja ”Toimet järviveden hyvän laadun ylläpitämiseksi”.

Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto sekä kymmenen alueellista vesiensuojeluyhdistystä kokoavat kaikki toimialueensa vesiensuojelusta ja -hoidosta kiinnostuneet tahot työskentelemään yhdessä puhtaampien vesien puolesta. Kuntajäsenelle näkyvintä toimintaa on yhdistyksen jäsenistölleen tarjoama jatkuva neuvonta ja tuki kaikissa vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyvissä kysymyksissä. Yhdistys on myös luonteva hankekumppani tai -koordinaattori vesiin ja vesistöihin liittyvissä kunnostus- tai suunnitteluhankkeissa.

Vasta perustettu Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry kokoaa  nyt jäsenistöönsä Keski-Suomen kuntia, kuntayhtiöitä, teollisuuslaitoksia, toiminnanharjoittajia sekä kaikkia muita puhtaiden vesien ja ympäristön parissa toimivia tahoja.

Yhdistyksen toiminnan osa-alueita ovat vesitökuormituksen seuranta ja hallinta, vesitöjen kunnostaminen, kalaston hoidon ja virkistyskäytön kehittäminen ja ylläpito, rakennetun ympäristön ja maisemanhoidon vesitövaikutusten seuranta sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.Joutsan kunnan jäsenmaksu olisi saamani tiedon mukaan 875 € vuodessa.

Esitän, että Joutsan kunta liittyy vasta perustettuun Keski-Suomen  vesiensuojeluyhdistykseen.

Lea-Elina Nikkilä, Vihreä valtuustoryhmä

RYHMÄPUHEENVUORO 16.12.2019

Arvoisat puheenjohtaja, valtuutetut, virkanhaltijat, hyvä yleisö

Aiemmissa puheenvuoroissa on jo perusteellisesti ja ansiokkaasti pureuduttu haasteelliseen taloudelliseen tilanteeseemme. Talouden näkymät ovat synkkenevät. Lyhyesti voisi sanoa, että jos tuloja ei saada lisättyä on menoja karsittava tai veroäyriä nostettava. Yhtenä vaihtoehtona toki omaisuuden myynti, mutta se ja verojen nostaminen ovat varmaan viimeisiä keinoja talouden tasapainon saavuttamiseksi.

Haluan tarkastella talousarviota ja suunnitelmaa aluksi teknisesti ja sitten strategisesta näkökulmasta.

Nyt kun vihdoin on onnistuttu useiden johtavien viranhaltijoiden rekrytoinnissa, toivoisin jatkossa selkeämpää ja havainnollisempaa asiakirjaa. Siis lisää havainnollisia aikasarjoja ja tilastoja esim. asikasluvun, verotulojen ja muiden kehitysmittareiden osalta  talousarvion ja suunnitelman taustalla.

Talousaloussuunnitelma 2021-2024 typistyy puoleentoista sivuun, joista esiin nouseen vuosittain kasvava alijäämä. Minusta suunnitelmassa voisi nostaa esiin eri keinoja, joilla asiaan voidaan puuttua.

Sisällysluettelon toivoisin olevan hieman yksityiskohtaisempi kuten esimerkiksi vuonna 2018 talousarviossa oli, jotta kokonaisuuden jäsentäminen ja asioiden etsiminen olisi helpompaa.

Kun kävin tutustumassa naapurikuntien talousarvioihin, niissä oli erillinen osa kuntakonsernin ohjauksesta. Toivottavasti jatkossa Joutsassakin.

Kuntastrategia on valtuuston tärkein ohjausväline kunnan toiminnan pitkäjänteisessä johtamisessa ja ohjaamisessa.

Kuntalain 110§ todetaan, että talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan.

Strategisia tavoitteitamme ei kuitenkaan talousarviossa esitellä. On tosin maininta visiosta, joka painottaa asukasluvun lisäämistä. Tässä emme ole onnistuneet. Kuten tiedetään väkiluku laskee lähes sadan henkilön vuosivauhtia. Onko  tämä tosiasia huomioitu riitävästi talouden suunnittelussa niin verotulojen kuin palvelutarpeiden osalta.

Strategiamme on kirjannut viisi asiaa, joissa on onnistuttava: itsenäinen kunta, asukasluku kasvuun, hyvät palvelut, turvallisuus ja hyvä henki. Jokaiseen kohtaan on kirjattu keinoja, joilla tavoitteisiin päästään. Muiden tavoitteiden kohdalla on onnistuttu kohtalaisesti tai jopa hyvin, mutta asukasluvun osalta tulokset ovat huonoja, parhaimmillaankin kohtalaisia.

Toisaalta hyviäkin muutoksia suhteessa strategiaan on saavutettu. Tämän vuoden lokakuun lopussa työttömyysaste oli 9,6%, 176 ihmistä on edelleen valitettavasti työtä. Strategiassa tavoitteeksi oli kuitenkin asetettu 12% alitus, joten tilanne on paljon arvioitua parempi. Aikuissosiaalityö, Pienten kuntien työkkäri-hanke ja TyöVarikko ansaitsevat kiitoksen samoin kuin työllistävät yritykset.

Talousarviossa mielestäni suuri strateginen arvovalinta liittyy Mieskonmäen koulun lopettamiseen. Srategiamme kohdassa Missä asioissa on onnistuttava yhtenä kohtana on: Elävät kylät!

Tiedossa on koulun merkitys kylien elinvoimalle.En ollut mukana, kun valtuusto päätti lopettaa Rutalahden koulun. En myöskään ole nähnyt laskelmia siitä, toteutuivatko arvioidut säästöt täysimääräisesti. Toinen tärkeä kysymys on, mikä olisi tonttikaupan ja rakentamisen tilanne nyt, jos uusi koulu olisi toiminnassa. Nythän kylän keskellä rapistuu surullisen näköinen kiinteistö tyhjillään.

Kunta on asettanut 18 oppilaan rajan, jonka arvioidaan alittuvan lukuvuonna 2020-2021 kolmella oppilaalla. Siis parhaimmillaan vain yhden lapsiperheen muutto kylälle voisi palautta lapsiluvun tuohon kriittiseen 18. Olen kuunnellut ja kuullut kyläläisten ja lapsiperheiden yhteisen tahdon.

Odotan mielenkiinnolla uusin voimin, näkökulmin ja ideoin johtoryhmän valmistelemaa Joutsan seuraavan strategian pohjapaperia, jonka jatkotyöstöön osallistetaan luottamushenkilöt ja laajasti kuntalaisia. Toivottavasti ensi vuonna meillä on realistinen strategia, joka ohjaa vahvasti talouden suunnittelua kestävälle uralle.

Lopuksi kiitän kaikkia kuluneesta vuodesta ja toivotan kunnan työntekijöille, luottamushenkilöille ja kaikille kuntalaisille rauhallista joulun aikaa ja menestystä alkavalle vuosikymmenelle 2020.

Lea-Elina Nikkilä, vihreä valtuustoryhmä

Osallistuva budjetointi Joutsaan!

Valtuustoaloite 21.10.2019

Monessa kunnassa, kuten Joutsassakin ollaan huolissaan kuntalaisten vähäisestä kiinnostuksesta yhteisten asioiden hoitamisessa. Toisaalta usein kuulee väitteitä, että ’on sammutettu väärin’ eli veroeurot on suunnattu ihan vääränlaisiin toimenpiteisiin.

Osallistuvassa budjetoinnissa yhdistetään taloutta ja demokratiaa. Kuntalaiset otetaan siinä mukaan pohtimaan ja myös päättämään siitä, mihin taloudelliset resurssit suunnataan ja millä tavalla ne käytetään. Tuloksena syntyy kuntalaisille mieluisia päätöksiä ja päättäjille selkänojaa lopullisia päätöksiä tehtäessä.

Kuntaliitto on julkaissut osallistuvan budjetoinnin oppaan, jossa esitellään erilaisia menetelmiä, miten sitä voidaan toteuttaa. Osallistuvalla budjetoinnilla voidaan selvittää kuntalaisten mielipiteitä liikuntapaikoista, kuten meillä esillä olleista kuntoportaista, tai pohtia säästökohteita. Yhdessä on myös mahdollista pohtia kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyömahdollisuuksia sellaisten toimintojen tai investointien toteuttamisessa, johon kunnan resurssit eivät yksin riitä.

Ideoina voi olla esim. uusi luontopolku tai -tulentekopaikka, leikkipuistoon lisää kalusteita, kukkaistutuksia tai pyörätie.

Tuloksena lisää viihtyvyyttä, yhteisöllisyyttä, kokemus osallistumisesta ja vaikuttamisesta, mutta varmasti myös vastuullisuutta yhteisestä ympäristöstä ja mahdollisesti myös säästöjä.

Toteutus voidaan toteuttaa niin, että ehdotukset kerätään verkkoon, missä kuntalaiset ja kesäasukkaat voivat niitä äänestää. Nuorten aktivoimiseksi äänestysikäraja voisi olla esim. 15 vuotta. Äänestyksen pohjalta budjetin rajoissa suosituimmat ideat hyväksytään valtuuston kokouksessa, joka striimataan myös netin kautta seurattavaksi.

Esitän, että Joutsa ottaa käyttöön osallistavan budjetoinnin esimerkiksi 20 000 €:lla ja käynnistää samalla MEIDÄN JOUTSA -hankkeen, jolla testataan osallistuvan budjetoinnin menetelmiä.

Puhe Sadonkorjuujuhlassa Leivonmäellä

Hyvät juhlavieraat

Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi.

Aina kun ajattelen suomalaisen maanviljelyksen juuria, nuo Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -teoksen tutut alkusanat nousevat mieleeni.

Meille kaikillehan tuo teos lienee tuttu kirjana ja elokuvana. Minulle  Linna tuntuu kovin läheiseltä, koska olen syntynyt ja viettänyt ensimmäiset kolmekymmentä vuottani Urjalassa, noissa Linnan lapsuusmaisemissa, joista hän paljolti ammensi maanviljelykseen liittyviä kuvauksia.

Vaikka kylvökoneet ovat korvannet vakan ja viljelijän saapas yhä harvemmin koskettaa pellon pintaa, uskon aivan samanlaisten tunteiden kun Koskelan Jussilla oli, liikkuvan myös nykyisten kylväjien ajatuksissa.

Näin Linna kertoo:

”Kun lohkomerkit olivat paikoillaan, alkoivat jyvät lentää peltoon. Kauniisti ja tasaisesti levisi siemen, ja kylväjän suun jännityksestä hieman vääristynyt ilme kertoi, miten vakavasti hän työtään teki.

Sitten hän katseli kylvettyä maataan. Hän oli tehnyt voitavansa.

Nyt oli Jumalan vuoro yrittää.”

Siellä Urjalan Rekisuolla isäni raivaamia peltoja viljellessäni myös hallan pelko oli usein läsnä.

Kuten Linna asiaa hienosti kuvaa:

”Mutta kerran puhalsi pohjoistuuli, joka illalla tyyntyi täysin. Sinä yönä ei pariskunta nukkunut, aamuyöstä he näkivät maan vetäytyvän härmään sekä valkean huurun leijailevan suolla.

Jussi seisoi pihalla pellolle katsellen. Alma ei surrut ruista, joka parhaillaan kuoli. Jyvä oli maitoasteella, eikä heidän tarvinnut vähääkään miettiä asiaa. Alma itki sisäistä, päällenäkymätöntä itkua katsellessaan Jussin ilmeitä. Kun edes puhuisi jotakin. Mutta ei. Eikä Almakaan uskaltanut aloittaa keskustelua. Ja viimein tuli Jussilta katkerasti:

– Nyt on sitten elämä kuitti.”

Meistä varmaan jokainen on joskus tuntenut samoin kuin Jussi. Nyt on elämä kuitti. Nykyviljelijällä hallan lisäksi on monia tekijöitä, jotka uhkaavat toimeentuloa ja mahdollisuuksia jatkaa tilan toimintaa. Kun tuotantopanosten hinnat nousevat eikä tuotteista saa riittävää korvausta, tuntuu työ usein turhalta. Tuet paikkaavat osaltaan kukkaroon syntynyttä aukkoa, mutta uusiin investointeihin niitäkään ei usein riitä.

Tällä hetkellä neuvotellaan uutta seitsemän vuoden ohjelmakautta, jossa ratkaistaan tukipolitiikan eurooppalaiset suuntaviivat. Kansallisesti sitten vielä tehdään täydentaviä tukipäätöksiä. Poukkoileva politiikka vaikeuttaa viljelyn suunnittelua ja  ilmastonmuutos tuottaa epävarmuutta tulevaisuudesta. Tuoko kasvukauden piteneminen suuremmat sadot? Vai huonontaako tulosta pitkät helle- ja sadejaksot, taudit ja tuholaiset samalla lisäten epävarmuutta?

Uusimpien tutkimusten mukaan maataloudella voi olla merkittävä rooli myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. Maaperän hiilivarastoja voidaan kasvattaa nurmiviljelyllä ja kasvipeitteisyydellä. Samalla lisätä maan kasvukykyä ja luonnon monimuotoisuutta.

Siksi meidän on hyvä muistaa Alman viisas vastaus Jussille:

– No, ei se ny koko elämää vieny ole.”

Koskelan perheen elämä torpparina on kuvattu kirjassa ensimmäisesta kuokan iskusta itseelliseksi tilalliseksi.

Yhä useampi viljelijä näinä päivinä kokee olevansa enemmän pankin torppari kuin itseellinen maajussi. Usko parempaan tulevaisuuteen on kuitenkin aina vienyt vaikka läpi harmaan kiven.

– No, ei se ny koko elämää vieny ole.”

Eikä vienytkään. Oli niitäkin vuosia, kun sato oli hyvä ja Jussi totesi Almalle:

– En ikinä ole nähny tommista jyvää.

Mutta kuitenkin Alman kysymyskseen:

– No olekkos ny tyytyväinen?

Jussi vastaa:

– Olishan sitä ny saanu rohkeemminkin tulla.

Taito olla tyytyväinen, mutta pyrkiä parempaan vei tuota torppaa eteenpäin, kuten se on vienyt Suomen yhdeksi maailman menestyneimmistä hyvinvointivaltioista.

Urjalassa, Pentinkulman maisemissa äitini kirjoitti syksyllä 1944 rintamalle kuvauksen sadonkorjuusta. Hän oli avioitunut välirauhan aikana isäni kanssa ja joutui ottamaan tilan hoidon harteilleen jatko- ja Lapinsodan ajaksi, vaikka kaikki asiat tilanhoidossa olivat uusia.

KIRJE

12.9.1944

”Niin, tänään sitten kaadettiin ensimmäinen päivä kauraa ja on ihan mahdottoman vahvaa. Kyllä siitä varmaan tulee säkki poikineen on niin hyvä pää. Saatiin nyt ainakin siemen poikki kun alkaa pakkaset tulemaan. On se mukavaa kun tulee viljaa että saadaan rahoja, kun  niitä menoja kuitenkin tulee. Saisipa sen vekselinkin maksettua pois. Loppuviikolla kai puidaan ohrat ja herneet, kun vaan ilmat pysyisivät hyvinä.  Kyselet hevosista. „Suru-varsa” on nyt  ensimmäisen yön erossa emästään. Jätettiin karsinaan, täytyy kai jättää sinne päiväksikin. Kyllä sen täytys vieraantua, on „Aira-tamma” niin laihassa kunnossa ja alkaa kynnöt.”

Niin Täällä Pohjantähden alla -kirjan kuin vanhempieni sota-ajan kirjeet luettuani päällimmäinen ajatus  oli: Kaikesta selvitään, kunhan vain säilyy rauha!

Aivan kuin Pentinkulman Koskelassa tai Rekisuon Nikkilässä  sadonkorjuun jälkeen koetaan myös nykyisin tiloilla syksyisin hiljaisia onnen hetkiä.

Niinpä me tänään olemme kokoontuneet yhdessä kiittämään ja nauttimaan uuden sadon antimia!

Joutsan kunnan kuuma kesä

Maanantaina 17.6. päättyi ensimmäinen näytös Joutsan perusturvalautakunnan erottamisprosessissa. Esitykseni lautakunnan erottamista vastaan hävisi täpärästi äänestyksessä 13-11. Toinen näytös, uuden lautakunnan valitseminen, siirtyi elokuulle.

Tässä kunnanvaltuuston kokouksessa pitämäni puheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät läsnäolijat

Kuntalain 35 §:n mukaan lautakunnan erottamisen valmistelee valtuuston asettama tilapäinen valiokunta. Erottaminen tällä perusteella voi perustua poliittiseen harkintaan, minkä vuoksi laissa ei ole säädetty erottamisperusteista. Perusteiden tulee kuitenkin olla asiallisia eivätkä ne voi perustua mielivaltaan.

Teistä varmaan jokainen ymmärtää, että tilapäisen valiokunnan tehtävä oli vaikea, lähes mahdoton.

Lautakunnan erottaminen kesken vaalikauden on harvinainen, poikkeuksellinen, sanoisin että jopa äärimmäinen teko.

Olin mukana tilapäisessä toimikunnassa. Kuulimme laajasti ja perusteellisesti asianosaisia. Pääosin johtopäätöksemme ilmenneistä  ongelmista ja niiden moninaisista syistä ja seurauksista olivat yhteneviä.

Harkintaa tehdessäni perehdyin muunmuassa erään toisen kunnan vastaavaan prosessiin. Lisää varmuutta näkemykseeni sain luettuani työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskiselta pyydetyn lausunnon liittyen yhteen perusturvalautakunnan toimintaa sivuavaan kysymykseen.

Mielestäni riittäviä toimenpiteitä, kuten esimerkiksi lautakunnan koulutusta, työryhmätyöskentelyä, parempaa asioiden valmistelua ja tarpeellista työnohjausta ei ole riittävästi hyödynnetty lautakunnan toiminnassa havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi.

Edellä mainituista syistä esitän, että riittäviä perusteita perusturvalautakunnan erottamiselle ei ole, eikä lautakuntaa siksi ole syytä erottaa.